2021
2022
METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI
TEKNISTÄ OSAAMISTA SELLUN KASVAVA KYSYNTÄ EKOSYSTEEMIN VOIMA
Sisältö
FIBRE ASIAKASLEHTI 2021–2022 | METSÄ FIBRE, PL 30, 02020 METSÄ | WWW.METSAFIBRE.COM | JULKAISIJA: METSÄ FIBRE | PÄÄTOIMITTAJA: EVA MARTIN | TOIMITUSNEUVOSTO: ARI HARMAALA, RAILI KOPONEN, MIKAEL LAGERBLOM, KUSTAA LAINE, TOM NICKULL, TUOMO NIEMI, TIINA TASSI JA HARRI VERTANEN | TUOTANTO: HUBE HELSINKI | ASIAKKUUSJOHTAJA, TUOTTAJA: SANNA LAAKKONEN | ULKOASU : KATRI SULIN | KANSIKUVA: METSÄ GROUP | PAINOTYÖ : PUNAMUSTA OY | ISSN: 2670-0042 (PAINETTU), 2670-3823 (VERKKOJULKAISU) | LEHTI JULKAISTAAN SUOMEKSI, ENGLANNIKSI JA KIINAKSI | OSOITELÄHDE: METSÄ FIBREN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄREKISTERI | JOS ET HALUA VASTAANOTTAA LEHTEÄ JATKOSSA , OTA MEIHIN YHTEYTTÄ LÄHETTÄMÄLLÄ SÄHKÖPOSTIA OSOITTEESEEN: METSAFIBRE.MARKETING@METSAGROUP.COM | KANSI: METSÄBOARD PRIME FBB BRIGHT 210 G | SISÄSIVUT: GALERIEART MATT 150 G
SEURAA METSÄ FIBREÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA
METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI
PÄÄKIRJOITUS Vuorovaikutusta ilman digitaalisia laitteita tarvitaan SIVU 4
AMMATTILAINEN Sellusta voi valmistaa melkein mitä vain, sanoo kehitysjohtaja Raili Koponen SIVUT 70–71
LYHYESTI Kuulumisia meiltä ja maailmalta SIVUT 5–7
PALVELUMME Myynti ja toimitusketju samassa alueellisessa organisaatiossa SIVUT 72–73
TOIMITUSJOHTAJALTA Järjestelmällistä strategian jalkautusta SIVU 8
METSÄ FIBRE Avainlukuja tehtaistamme ja toiminnastamme SIVUT 74–75
INNOVAATIOT & INVESTOINNIT Kemin uusi tehdas vie ainutlaatuista konseptia askelen eteenpäin SIVUT 9–16
SELLUMARKKINOILLA SEURATAAN TARKASTI HINTAKEHITYSTÄ, SIVUT 20–24
YKSILÖLLINEN TUNNISTE SEURAA PUUTA METSÄSTÄ TEHTAAN PORTILLE, SIVUT 26–33
HIILIJALANJÄLKI Matka kohti fossiilitonta tuotantoa jatkuu SIVU 17
ARJESSA Kuura-tekstiilikuitua valmistetaan sellusta SIVUT 18–19
KATSE MARKKINOIHIN Selluindeksit ovat tärkeä kaupankäynnin työkalu SIVUT 20–24
MAAILMALLA Pehmopaperin kysyntä kasvaa Turkin markkinoilla SIVUT 41–44
VASTUULLISESTI Äänekosken yritysekosysteemi hyödyntää tuotannon sivuvirrat SIVUT 56–61
MARKKU KULMALA USKOO, ETTÄ ILMASTONMUUTOS VOIDAAN SAADA TAKLATTUA, SIVUT 45–49
KESTÄVÄT RATKAISUT Biomotive-projekti tutkii sellun käyttöä autojen osissa SIVU 25
SUUNNANNÄYTTÄJÄ Markku Kulmala tietää suomalaisen metsän olevan parhaiten mitattua SIVUT 45–49
ASIAKKAAMME IPM ja CPM valmistavat paperia Abu Dhabin aavikolla SIVUT 62–64
KEMIN UUSI TEHDAS ON BIOTUOTETEHDASKONSEPTIMME TAIDONNÄYTE, SIVUT 9–16
KESTÄVÄ METSÄNHOITO Puun alkuperän jäljitys toimii kasvupaikalle asti SIVUT 26–33
VASTUULLISUUS Kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat tekemistä SIVUT 50–51
TEKNOLOGIA Tehokkaampia tehdasprosesseja tekoälyn avulla SIVU 65
ASIAKKAAMME Bohui Paper näkee muovista luopumisen mahdollisuutena SIVUT 34–36
ASIAKKAAMME Metsä Board ja Metsä Fibre toimivat samassa tehdasintegraatissa SIVUT 52–54
YHTEISTYÖSSÄ Suomalaisen pitkäkuitusellun lujuus on ylivertaista, kertoo konsultti Timo Teräs SIVUT 66–67
PALVELUMME Tekninen asiakaspalvelumme tarjoaa monipuolista osaamista SIVUT 37–40
NÄKÖKULMA EU:n metsästrategia edistää jäsenmaiden yhteistyötä SIVU 55
PALVELUMME Merilogistiikan globaalien kuljetusten keskitettyä hallintaa SIVUT 68–69
2
3
TERVETULOA
NYT TARVITAAN VUOROVAIKUTUSTA Pandemia-aika on osoittanut, kuinka tärkeitä digitaaliset työvälineet ovat – mutta myös sen, mitkä asiat kaipaavat läsnäoloa ja vuorovaikutusta ilman välissä olevia laitteita. Digitaalisuus on pitänyt tärkeät yhteydet käynnissä ja asiat liikkeellä, mutta ideoiminen ja uuden luominen laitteiden välityksellä on tuntunut haasteelliselta. Nyt olemme päässeet tapaamaan asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kasvotusten pitkän tauon jälkeen. Kuinka hienolta se tuntuukaan! Jatkossa onkin viisasta yhdistää parhaat palat poikkeusaikana opituista uusista käytännöistä ja perinteisistä kasvokkain tapaamisista. Asiakkaidemme tuotteiden, prosessien ja liiketoimintamallien kehittäminen on meille tärkeää. Tästä syystä olemme kehittäneet teknistä asiakaspalveluamme tuomalla tiimiin uusia asiantuntijoita sekä palveluelementtejä. Tiimimme asiantuntemuksesta saadaan paras hyöty vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen avulla. Tämän hetken tärkein projektimme on Kemin tuleva biotuotetehdas, josta olemme jo saaneet hyvää palautetta asiakkailtamme. Uusi tehdas vahvistaa markkina-asemaamme. Pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä tuotteita kaikilla markkinoilla ja olemaan asiakkaillemme luotettava kumppani. Toivottavasti voimme jatkossa tavata ja suunnitella yhteistä tulevaisuutta ilman välissä olevaa tietokoneen ruutua. Tämän lehden sisältö on suunniteltu antamaan aineksia noihin keskusteluihin. Toivon, että nautitte artikkeleista, joita olemme koonneet teitä varten.
ARI HARMAALA Myynti- ja asiakkuusjohtaja
4
Lyhyesti
Selluasiakkaat kiittävät laatua, luotettavuutta ja palvelua Metsä Fibren asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2021 Euroopan, Aasian ja Tyynenmeren maiden (APAC), Pohjois-Amerikan sekä Lähi-idän ja Afrikan (MEA) myyntialueilla.
Vastausten mukaan toimintamme kokonaisuus on hyväl- lä tasolla. Eri myyntialueiden tuloksissa oli paljon yhtä- läisyyksiä. Kaikilla alueilla kiiteltiin tuotteiden laatua, luotettavuut- ta ja palvelua. Logistiikka sen sijaan on ollut maailman- laajuinen haaste kaikille toimijoille. ”Kiitämme asiakkaitamme aktiivisesta osallistumisesta kyselyyn. Saamamme palautteet auttavat meitä kehittä- mään toimintaamme edelleen”, sanoo Aasian myynnistä vastaava aluejohtaja Harri Vertanen . KIITOSTA PALVELUSTA JA YHTEISTYÖSTÄ Euroopan selluasiakkaiden keskuudessa Metsä Fibre koe- taan markkinajohtajana, joka pyrkii jatkuvasti kehitty- mään yhtiönä ja toimittajana. ”Laatu, palvelu ja yhteistyö ovat nousseet esiin joka vuosi positiivisina seikkoina, myös tänä vuonna”, Euroopan myyn- nistä vastaava aluejohtaja Mikael Lagerblom kiteyttää.
”Toimitukset ovat olleet kuluneen vuoden haaste, ja nii- tä pyrimme nyt parantamaan. Lisäksi haluamme edelleen syventää yhteistyötä, jotta voimme tuottaa asiakkaillemme lisäarvoa läpi toimitusketjun.” TOIMITUSKYKY SÄILYNYT HYVÄNÄ Amerikan sekä Lähi-idän ja Afrikan maiden myynnistä vastaava aluejohtaja Kustaa Laine kertoo, että vastauksis- sa nousivat positiivisina asioina esiin tuotteiden laatu ja toiminnan luotettavuus. ”Asiakkaamme kokivat erityisen hyvänä toimituskykym- me haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Pystym- me vastaamaan kysyntään ja olemme avoimia kasvulle.” Myös hyvää yhteistyötä asiakkaiden kanssa sekä alueen myynnin yhteistyöverkostoa kiiteltiin. ”Olemme aiemman asiakaspalautteen perusteella kehit- täneet hinnoittelumallejamme, ja asiakkaat ovat ottaneet ne hyvin vastaan.” KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN Yhteistyö nousi positiivisena esiin myös Aasian ja Tyy- nenmeren maiden myyntialueen vastauksissa. ”Meillä on APAC-maissa todella pitkiä asiakassuhteita. Tunnemme asiakkaamme hyvin ja pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa”, aluejohtaja Harri Vertanen kertoo. Tekninen asiakaspalvelu on saanut vuosi toisensa jälkeen positiivista palautetta, niin myös tänä vuonna. ”On hienoa, että proaktiivinen työmme ja lisäarvon tuot- taminen asiakkaille on noteerattu.” Logistiset ongelmat ovat olleet kuluvana vuonna haas- te kaikille yhtiöille. Metsä Fibren luotettavuutta ja toimi- tuksia kehuttiin, mutta toisaalla niissä nähtiin myös ke- hityskohteita. ”Olemme tiedostaneet logistiikan ongelmakohdat ja ryhtyneet toimiin niiden parantamiseksi.” Uutena ja positiivisena asiana erityisesti kiinalaiset asi- akkaat kiittelivät Metsä Fibreä kestävän kehityksen eteen tehdystä työstä.
5
Etsimme aktiivisesti uusia käyttömahdollisuuksia sellun- tuotannossa syntyvälle viherlipeäsakalle eli soodasakalle. Kehitystyön taustalla on tavoitteemme hyödyntää kaikki tuotannon yhteydessä syntyvät sivuvirrat sataprosenttisesti joko materiaaleina tai energiana vuoteen 2030 mennessä. Yksi potentiaalinen käyttökohde viherlipeäsakalle ovat geopolymeerit. Ne ovat materiaaleja, joilla voidaan kor- vata esimerkiksi betonia ja joita valmistetaan teollisuuden sivuvirroista. Viherlipeäsakkaa voidaan käyttää valmistus- prosessissa tarvittavana alkaliaktivaattorina. Teemme tutkimusyhteistyötä muun muassa Oulun yli- opiston kanssa. Vuonna 2020 käynnistynyt MIMEPRO-han- ke tutkii teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä ja kaupal- listamista sekä geopolymeereja. ”Geopolymeerireseptin kaupallista aktivaattoria korvat- tiin eri määriä viherlipeäsakalla. Huomasimme, että 40 prosenttia alkuperäisestä aktivaattorista pystytään korvaa- maan viherlipeäsakalla”, kertoo tutkimusta johtava profes- sori Mirja Illikainen Oulun yliopistolta. Metsä Fibrellä on Oulun yliopiston kanssa käynnissä toinenkin yhteistyö, jossa viherlipeäsakkaa hyödynnetään keinokiviaineksen valmistuksessa. Se on Illikaisen mu- kaan betonin korvaamista yksinkertaisempi sovelluskoh- de. Viherlipeäsakka toimii tässäkin valmistusprosessissa sideaineena ja aktivaattorina. ”Rakeistuksessa viherlipeäsakasta tehdään yhdessä mui- den sivuvirtojen kanssa pientä keinokiviainesta eli pieniä rakeita, joita voidaan käyttää esimerkiksi kiviaineksena maarakentamisessa tai soran korvikkeena betonissa.” Kehityspäällikkö Outi Poukka Metsä Fibreltä kertoo, että keinokiviaineksen valmistusta pilotoitiin kesällä 2021 JTP-Industria Oy:n kanssa. Pilotissa valmistettiin isompi määrä geopolymeerirakeita. ”Tutkimus ei ole valmis, mutta siinä selvisi, että gra- nulointi eli rakeistus onnistuu myös isommassa mittakaa- vassa”, Poukka kertoo. Jätteestä uusiomateriaaliksi: uutta käyttöä viherlipeäsakalle Metsä Fibre selvittää yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa viherlipeäsakan soveltuvuutta betonia korvaavan rakennusmateriaalin ja keinokivien valmistukseen.
Aina ajan tasalla
Fibre Online palvelee Metsä Fibren asiakkaita kellonaikaan ja viikonpäivään katsomatta.
Palvelu on saanut positiivista palautetta asiakkailta, sil- lä yhdestä osoitteesta löytyvät tiedot niin toimituksista ja niiden aikatauluista kuin tuotteiden laadusta. Lisäksi sieltä löytyvät kaikki oleelliset dokumentit kestävään ke- hitykseen ja tuoteturvallisuuteen liittyen. ”Parin viime vuoden aikana kehitystyömme on pääosin keskittynyt palvelun toiminnallisuuksien parantamiseen ja sisällön laajentamiseen”, kertoo Metsä Fibren teknises- sä asiakaspalvelussa Fibre Onlinesta ja sen kehittämisestä vastaava tekninen asiakaspalvelupäällikkö Tari Väätäinen . Viimeisimpiä uudistuksia ovat olleet muun muassa kii- nankielisen version, sertifiointiraportin sekä meri- ja maantiekuljetusten toimitusten seurantaa helpottavan toiminnon käyttöönotot. Seurantatoiminto kertoo, miten toimitusten kuljetukset on suunniteltu tehtaalta asiakkaalle. Se on otettu ilolla vas- taan etenkin Aasiassa. Kestävään kehitykseen liittyvä sertifiointiraportti tar- joaa tietoa esimerkiksi FSC®- ja PEFC™-sertifioidun puun osuudesta kulloisessakin toimituksessa. ”Seurantatoiminto ja sertifiointiraportit nostettiin kehi- tyslistalle asiakastoiveiden pohjalta, ja niistä saatu käyt- täjäpalaute on ollut oikein positiivista”, Väätäinen kertoo. Kehitystyö jatkuu edelleen. Seuraavaksi Fibre Onlinen arkkitehtuuri uudistetaan ja palvelu rakennetaan uudelle ohjelmistoalustalle. ”Uudistusten myötä pystymme parantamaan erityisesti suorituskykyä, jolloin tietosisällöltään suurimmatkin ra- portit avautuvat nopeammin. Myös käyttäjähallintaa tul- laan yksinkertaistamaan.”
Kemin biotuotetehtaan tuoreita kuulumisia asiakassivustolla
Haluamme, että asiakkaamme pysyvät ajan tasalla Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan rakennuspro- jektin etenemisestä. Siksi olemme luoneet asiak- kaille suunnatun, jatkuvasti päivittyvän sivuston, josta löytyvät projektin perustiedot sekä tuoreet kuulumiset ja uutiset. Tutustu englanninkieliseen sivustoon osoitteessa kemipulp.metsafibre.com
Laboratoriossa alkunsa saanut valmistusresepti voi siis soveltua myös teolliseen valmistukseen. Näin ollen kei- nokiviaines voisi tarjota potentiaalisen käyttökohteen vi- herlipeäsakalle. Toistaiseksi valtaosa sellutehtailla synty- västä sakasta on viety kaatopaikalle. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää kehitystyötä ennen kuin itse tuote on valmis. KIERTOTALOUSINNOSTUS VAUHDITTAA KEHITYSTÄ Professori Illikaisen mukaan geopolymeerien kehitystä vauhdittaa nyt kiinnostus kiertotalouteen ja luonnonva- rojen säästämiseen. Geopolymeerien hiilidioksidipäästöt ovat betonia pienemmät, ja niiden valmistus kuormittaa luontoa jopa 80 prosenttia vähemmän. Markkinoilla on jo yksinkertaisia geopolymeereista val- mistettuja tuotteita, kuten pihakiviä. Lainsäädännölle uusiomateriaalit ovat kuitenkin mel- ko uusi asia. Illikainen nostaa esiin, että niiden käytön yleistyminen rakentamisessa vaatii vielä standardointia ja sääntelyn kirkastamista. ”Ei ole esteitä sille, etteikö lähivuosina saataisi tuotteita markkinoille. Geopolymeerien osalta olemme kaupallis- tamisen kynnyksellä tai jopa kaupallistamisessa.”
Seuraa Kemin ja Rauman työmaiden etenemistä webkameroista
Tiesitkö, että voit seurata webkameroiden kautta suoraa lähetystä sekä Kemin biotuotetehtaan että Rauman sahan rakennustöiden etenemisestä? ”Rakennamme Kemiin ainutlaatuista biotuote- tehdasta ja Raumalle maailman moderneinta sahaa. Haluamme avoimesti tarjota kaikille kiin- nostuneille mahdollisuuden seurata tapahtumia reaaliaikaisesti”, kertoo biotuotetehdasprojektin johtaja Jari-Pekka Johansson . Kemin biotuotetehtaan viisi kameraa välittävät kuvaa tehtaan työmaalta ja Ajoksen satamasta, johon rakennetaan biotuotetehtaan satamavarastoa. Kemin tehtaan webkamerat löytyvät osoitteesta metsafibre.com/webkameratkemi Rauman sahan webkamerat löytyvät osoitteesta metsafibre.com/webkameratrauma
MIKÄ ON GEOPOLYMEERI? Geopolymeerit ovat materiaaleja, joilla voidaan korvata esimerkiksi betonia. Ne ovat myös yksi käytännön esimerkki kiertotaloudesta. • Geopolymeerien sideaineena voidaan käyttää metallinjalostuksen, kaivosteollisuuden ja energiateollisuuden mineraalisia sivuvirtoja. Niitä syntyy Suomessa vuosittain miljoonia tonneja. • Viherlipeäsakkaa voidaan hyödyntää sideaineen lujittamiseen tarvittavana alkaliaktivaattorina. Sen etuna verrattuna kaupalliseen alkaliaktivaattoriin on halvempi hinta ja pienemmät hiilidioksidipäästöt.
6
7
Strategia tulee todeksi
Metsä Fibren strategian ydinalueita ovat edelläkävijyys ja vastuullisuus, asiakkaiden odotusten ylittäminen, erinomainen suorituskyky sekä paras henkilöstö. Nämä neljä strategian painopistettä otettiin käyttöön vuonna 2019. Olemme edenneet strategian toteutuksessa suunnitelmallisesti ja matka jatkuu edelleen.
Edelläkävijyys konkretisoituu investoinneissamme ja jatkuvassa kehitystyössämme. Haluamme panostaa mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen. Raken- namme Raumalle uuden modernin mäntysahan, jolla parannamme toimitusvarmuuttamme ja kasvatamme merkittävästi korkealuokkaisen sahatavaran tuotanto- volyymiämme. Jatkamme myös ainutlaatuisen biotuotetehdaskon- septimme kehittämistä. Rakennamme Kemiin uuden biotuotetehtaan, joka nostaa samanaikaisesti ympä- ristösuorituskykyämme ja tuotantokapasiteettiamme. Vastaamme näin globaalisti kasvavaan sellun kysyntään ja vahvistamme asemaamme johtavana markkinahavu- sellun valmistajana. Monet uusista biotuotteistamme perustuvat sellukui- tujen edistykselliseen muokkaamiseen. Metsä Grou- pin ja japanilaisen ITOCHU Corporationin koetehdas valmistaa jo tekstiilikuituja kuivaamattomasta sellusta. Nyt tutkimme, miten selluun saisi lisää ominaisuuksia, joiden avulla muovisten päällysteiden käyttöä pakkaus- kartongeissa voisi vähentää. Vastuullisuudessa haluamme olla suunnannäyttäjä ja tukea myös asiakkaidemme kestävän kehityksen työtä. Yksi kestävän kehityksen tavoitteistamme on fossiili- vapaa tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuu- toksen torjumisessa olemme osa ratkaisua. Käytämme kestävästi hoidetuista metsistä tulevaa pohjoista puuta ja valmistamme siitä resurssitehokkaasti tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita ja materiaaleja. Asiakkaiden odotusten ylittäminen näkyy muun muas- sa siinä, miten toimimme asiakkaittemme luotettuna kumppanina. Tästä yhtenä käytännön esimerkkinä on tekninen asiakaspalvelumme, jonka avulla olemme luoneet lisäarvoa selluasiakkaillemme jo vuosien ajan. Tarkoituksena on tulevaisuudessa ottaa vastaava palve- lumalli käyttöön myös sahatavarapuolella. Erinomainen suorituskyky on tuotteidemme laadun tae. Toimintamme perustana on jatkuva parantaminen ja viimeisen vuoden aikana olemme panostaneet saha- tavaran tasalaatuisuuteen ja laatudatan toimittamiseen asiakkaille. Olemme ottaneet käyttöön myös uuden tuotantotehokkuuden toimintamallin. Vahvistamme
tuotantohenkilöstön osaamista niin, että he voivat hoi- taa yksinkertaiset kunnossapitotyöt itsenäisesti. Näin varmistamme tuotantolaitosten jatkuvan, häiriöttömän käynnin. Paras henkilöstö on edellytys tavoitteidemme saavutta- miselle. Tuotteidemme korkea laatu perustuu työnteki- jöidemme vahvaan osaamiseen. Panostamme osaami- sen jatkuvaan kehittämiseen sekä työssäoppimisen että koulutusten kautta. Kiinnitämme työssämme erityistä huomiota työturvallisuuteen, vastuullisuuteen ja kestä- vään kehitykseen. Olemme jatkaneet johtamisen ja esimiestyön jatkuvaa parantamista. Lisäksi vahvistamme henkilöstön osal- listumista toiminnan kehittämiseen. Haluamme myös edelleen kehittää toimintakulttuurimme eettisyyttä ja vastuullisuutta, ja tässä työssä hyödynnämme vuonna 2020 tehdyn laajamittaisen eettisyysbarometrin tuloksia. Olemme ylpeitä juuristamme ja vahvasta osaamises- tamme. Teemme töitä metsäteollisuuden näköalapai- kalla ja kehitämme kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin. •
ISMO NOUSIAINEN Toimitusjohtaja, Metsä Fibre
8
LUE LISÄÄ BIOTUOTETEHDASKONSEPTISTAMME
BIOTUOTTEITA KESTÄVÄSTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI
Kemiin nouseva Metsä Fibren uusi biotuotetehdas jalostaa arvokkaan puuraaka-aineen mahdollisimman tarkoin.
ANNE PENTTILÄ, kuvat METSÄ GROUP & NINA SUSI
Metsä Fibren Kemiin rakentaman uuden biotuotetehtaan kantava ajatus on ympäristö- ja resurssitehokkuus. Ainut- laatuisen biotuotetehdaskonseptimme mukainen laitos edustaa ympäristötehokkuuden seuraavaa kehitysaskelta. ”Resurssitehokkuus merkitsee sitä, että saanto puusta biotuotteiksi on mahdollisimman hyvä, ja tuotannossa käytettävät kemikaalit, vesi sekä energia hyödynnetään tehokkaasti ”, kiteyttää Metsä Fibren liiketoiminnan ke- hittämisestä vastaava johtaja Kaija Pehu-Lehtonen . Biotuotetehdaskonseptimme ydinajatuksena on hyö- dyntää puuraaka-aine ja tuotannon sivuvirrat sataprosent- tisesti selluksi, muiksi biotuotteiksi ja bioenergiaksi, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja polttoaineita. Konseptin oleellisia osia ovat myös energiaomavaraisuus ja mahdollisimman suljettu vesikierto. ”Prosessien on oltava sellaisia, ettei mitään mene hukkaan. Puun arvokkaat kuidut saadaan tarkoin talteen selluksi, ja jäljelle jäävä osa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaas- ti muuhun materiaalikäyttöön”, Pehu-Lehtonen sanoo. Materiaalikäyttöön kelpaamaton raaka-aine käytetään uusiutuvana energiana energiatehokkaissa tuotantopro- sesseissa. JATKUVASTI KEHITTYVÄ KONSEPTI Metsä Fibre uudistaa sellutehtaitaan ainutlaatuisen bio- tuotetehdaskonseptinsa avulla. Konsepti syntyi 2010-lu- vun alussa, kun yhtiössä mietittiin miten vanha, jo elin- kaarensa loppupuolella ollut, Äänekosken sellutehdas korvattaisiin.
Uuden konseptin mukainen biotuotetehdas aloitti toi- mintansa Äänekoskella vuonna 2017. Nyt rakenteilla ole- va Kemin biotuotetehdas tulee olemaan siitä edelleen ke- hitetty versio. ”Aina kun rakennamme uuden tehtaan, voimme tehdä parannuksia sen yksikköprosesseihin tekniikan kehitty- misen myötä. Kemissä voimme huomioida asioita, joita ei vielä ollut käytettävissä Äänekoskella. Nyt näemme uusia mahdollisuuksia myös sivuvirtojen hyödyntämiseen”, Pe- hu-Lehtonen sanoo. Hänen mukaansa merkittävimmät muutokset paran- tavat biotuotetehtaan energia- ja raaka-ainetehokkuutta. Tämä kehittää myös uuden tehtaan ympäristösuoritusky- kyä entisestään. ”Seuraamme ympäristösuorituskyvyn kehittymistä muun muassa seuraamalla veden ja energian käyttöä, ma- teriaalitehokkuutta ja perinteisiä päästömittareita. Kes- keistä on kaiken toimintamme perustana oleva jatkuvan parantamisen periaate.” ”Teknologia kehittyy ja ymmärrämme asioiden keski- näisiä vaikutuksia yhä enemmän. Toisaalta kiertoja sul- jettaessa alkuaineita rikastuu, ja niille on löydettävä hyö- dyntämiskohteita.” Pehu-Lehtonen tähdentää, että vaikka Äänekosken bio- tuotetehtaan päästöt ovat hyvin alhaiset, ja Kemissä ne tu- levat olemaan vielä pienemmät, toimintaa voidaan aina parantaa. ”Tavoitteet pitää asettaa korkealle. Olemme esimerkik- si jatkuvasti alentaneet jätevedenpuhdistamolle menevää
9
INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN
Kemin biotuotetehdas tulee olemaan energia-, materiaali- ja ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Yhteensä 1,6 miljardin euron investointi on Suomen metsäteollisuuden historian suurin.
vesimäärää, mutta tulevaisuuden tavoitteena on rakentaa sellainen polku, että biotuotetehdas voisi olla jopa koko- naan jätevesipäästötön.” Hän näkee, että Metsä Fibrellä on hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijä, koska biotuotetehdas jalostaa uusiutuvaa raaka-ainetta kehittyneellä ja ympäristön kannalta kestä- vällä teknologialla. ”Tämä on tärkeää myös asiakkaillemme. Kestävän kehi- tyksen periaatteita noudattamalla ja toimintaa jatkuvas- ti edelleen kehittämällä tuomme selkeää lisäarvoa myös heidän omaan liiketoimintaansa.” UUSIUTUVASTA RAAKA-AINEESTA VASTUULLISESTI Puu on uusiutuva raaka-aine, jonka hyödyntämistavoista keskustellaan paljon. Biotuotetehtaalla käytettävä, muun muassa ensiharvennuksilta tuleva kuitupuu on osa kestä- vää metsänhoitoa. Puuraaka-aine on tärkeää käyttää vas- tuullisesti. ”Uusiutuvasta raaka-aineesta saadaan uusiutuvia tuot- teita ja ratkaisuja, jotka korvaavat fossiilisista raaka-aineis- ta peräisin olevia tuotteita. Sen lisäksi koko tuotannon on oltava vastuullista”, Pehu-Lehtonen sanoo. Biotuotetehdaskonseptiin liittyvät oleellisena osana myös Metsä Fibren sahat, jotka käyttävät puunrungon tukkiosan. Sahausprosessissa syntyvä hake hyödynnetään puolestaan sellun valmistuksessa. Kaikille puun osille löy- tyy käyttö kestävästi ja resurssitehokkaasti. SULJETUT KEMIKAALIKIERROT OVAT KIERTOTALOUTTA Sellunvalmistusprosessin keittokemikaalikierto on suljet- tu, eli keittokemikaali kierrätetään sellutehtaan kierrossa uudelleen käytettäväksi. Prosessista saadaan talteen puus- ta liuenneita ainesosia, joista valmistetaan biokemikaaleja, kuten mäntyöljyä tai tärpättiä.
10
11
Kemin biotuotetehtaan rakennuksista valmistui ensimmäisenä 105 metrin korkeuteen kohoava piippu.
”Tulevaisuuden tavoitteena on rakentaa sellainen polku, että biotuotetehdas voisi olla jopa kokonaan jätevesipäästötön.”
Samalla vähenee vedenpuhdistamolle menevä jätevesi- kuormitus. Savukaasut puhdistuvat, kun prosessin haju- kaasuista valmistetaan rikkihappoa, jota tarvitaan män- työljyn keitossa. ”Suljetut kemikaalikierrot ovat kiertotaloutta parhaim- millaan. Otamme prosessista talteen kemikaaleja, joista valmistamme toisessa prosessissa tarvittavia kemikaale- ja”, kertoo Pehu-Lehtonen. Kiertojen sulkeminen merkitsee myös kustannustehok- kuutta. Esimerkiksi veden pumppaamiseen tarvitaan vä- hemmän energiaa, kun tuoreveden käyttömäärä proses- seissa minimoidaan. Se osuus, jota ei hyödynnetä materiaali- tai kemikaali- käytössä, käytetään energiana sekä omassa että ympäröi- vän tehdasintegraatin tuotannossa. Biotuotetehtaan tuo- tanto pyörii energiaomavaraisesti ja täysin uusiutuvalla energialla, ilman fossiilisia polttoaineita. ”Biotuotetehdasprosessista saatava sekundäärilämpö hyödynnetään integraatissa mahdollisimman hyvin. Esi- merkiksi Kemissä on tärkeää, ettei vesistöihin menevä lämpökuorma kasva talviaikaan.” Lämpöä otetaan talteen myös savukaasuista. Sekundää- rilämpöä käytetään esimerkiksi kuoren kuivauksessa, kun kuori kaasutetaan ja hyödynnetään polttoaineena. Kemin biotuotetehtaan sähkön omavaraisuus tulee ole- maan 250 prosenttia, ja uusiutuvista raaka-aineista tuotet- tu ylijäämäsähkö myydään valtakunnan verkkoon.
12
13
2020
RAKENTAMINEN
8/2020
BIOTUOTETEHTAAN TOTEUTUSSUUNNITTELU ALKAA
12/2020
Uusi tehdas jatkaa tuotantoa saumattomasti
YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUVAT
EKOSYSTEEMI MAHDOLLISTAA JATKOJALOSTUKSEN Biotuotetehdaskonseptissa tehtaan lähettyville sijoittuvat kumppaniyritykset ja niiden kanssa muodostettu ekosys- teemi mahdollistavat sellun ja sivuvirtojen hyödyntämisen ja jalostamisen paikan päällä. Yritysekosysteemi kehittyy ajan myötä ja voi laajentua hyvinkin pitkään. Kuten Äänekoskella, myös Kemissä bio- tuotetehdas on ydin, jonka yhteyteen ja ympärille odo- tetaan lisää biotuotteisiin keskittyvää pilotointia ja uusia toimijoita. Kemin uuden biotuotetehtaan kanssa samassa integraa- tissa toimii jo nyt Metsä Boardin kartonkitehdas. Myös Äänekosken biotuotetehtaan naapurissa toimii Metsä Boardin kartonkitehdas. Lisäksi Äänekosken alueella on muun muassa tekstiilikuitukoetehdas sekä 3D-kuitutuot- teita valmistava koelaitos, ja sinne suunnitellaan metano- lin puhdistuslaitosta. ”Tulevaisuudessa ekosysteemiin voi tulla ihan uuden- laisiakin toimijoita, jotka jalostavat sellua tai sivuvirtoja paikan päällä. Kemissä otetaan vasta ensiaskelia, mutta siellä voidaan hyödyntää Äänekosken kokemuksia. Tai sitten Kemiin tulee jotain ihan uusia avauksia”, arvioi Pe- hu-Lehtonen, joka näkee mielenkiintoisia mahdollisuuk- sia esimerkiksi hiilidioksidissa. ”Hiilidioksidia voidaan käyttää raaka-aineena jossain muussa kemikaalissa tai energiavarastona. Uusiutuvasta raaka-aineesta peräisin oleva hiilidioksidi saattaa olla hyvä raaka-ainelähde tulevaisuuden energiantuotannossa.” Puun kuorestakin voidaan tulevaisuudessa saada kor- keamman jalostusasteen tuotteita kuin pelkästään ener- giaa korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Metsä Fibre tut- kii aihetta yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. ”Kuoresta voidaan valmistaa erilaisia energiatuotteita. Niiden lisäksi on tutkittu muun muassa tanniinien ero- tusta, ja yhdessä teräsyhtiöiden kanssa tutkitaan, voisiko kuori olla koksin raaka-aine. Kysymys on siitä, mikä on jalostusketjun kannalta kiinnostavaa.”
2021
11.2.2021
INVESTOINTIPÄÄTÖS, TEHTAAN RAKENTAMINEN ALKAA
Q3/2021
Kun Kemin uusi biotuotetehdas aloittaa tuotantonsa loppuvuoden 2023 aikana, vanha tehdas ajetaan samalla alas. Toimituksiin vaihto ei vaikuta. Uuden tehtaan lisäkapasiteetti on jo varattavissa.
PÄÄLAITEASENNUKSET ALKAVAT
ASENTAMINEN
2022
Q3/2022
UUSI 110 KV -SÄHKÖLINJA VALTAKUNNAN VERKKOON VALMIS
Q4/2022
SATAMAVARASTON RAKENNUSTYÖT VALMISTUVAT
Kemin uuden biotuotetehtaan käynnistää sama henkilös- tö, joka pysäyttää vanhan tehtaan toiminnot. Tuotantoon vaihdon ennakoidaan aiheuttavan ainoastaan lyhyen, noin viikon mittaisen katkon. Toimitusvarmuuteen sen ei an- neta vaikuttaa, vakuuttaa Metsä Fibren myynti- ja asiak- kuusjohtaja Ari Harmaala . ”Tuotannon siirtyminen uuteen biotuotetehtaaseen ta- pahtuu saumattomasti vuoden 2023 kolmannella kvar- taalilla, eikä se aiheuta katkoksia toimituksiin asiakkail- lemme. Täysi tuotantokapasiteetti saavutetaan vuoden kuluessa tehtaan käynnistymisestä”, Harmaala sanoo. Suurin muutos Metsä Fibren asiakkaiden näkökulmasta tulee olemaan kapasiteetin kasvu. Kemin uusi biotuote- tehdas tulee 1,5 miljoonan tonnin vuotuisella selluntuo- tannollaan olemaan pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava tuotantolaitos. Kokonaistuotannosta ha- vusellun osuus tulee olemaan noin 1 020 000 tonnia ja koivusellun osuus noin 300 000 tonnia. “Tuotantokapasiteetin kasvu Kemissä merkitsee sitä, että markkinasellukapasiteettimme kasvaa 800 000 tonnia ha- vusellussa ja 100 000 tonnia lehtipuusellussa.” Vaikka tuotantomäärät kasvavat, maailman ympäris- tötehokkain biotuotetehdas tulee tuottamaan laadukasta sellua aiempaa kustannustehokkaammin. ”Investoimme prosessiin ja laitteisiin, jotta pystymme parantamaan sekä sellun valmistuksen ympäristösuori- tuskykyä että kustannustehokkuutta, ja siten palvelemaan asiakkaitamme paremmin”, Harmaala kertoo.
Rakennustyöt etenevät määrätietoisesti kohti uuden biotuotetehtaan käynnistämistä vuoden 2023 kolmannella kvartaalilla.
Q4/2022
SAHANSAARENKADUN YKSITYISRAIDE KÄYTTÖKUNNOSSA
2023
Q1/2023
BIOTUOTETEHTAAN KOEKÄYTTÖ ALKAA
KÄYNNISTÄMINEN
Q3/2023
VANHAN TEHTAAN PYSÄYTTÄMINEN
Q3/2023
BIOTUOTETEHTAAN KÄYNNISTÄMINEN
2024
Q1/2024
VANHAN TEHTAAN PURKAMINEN ALKAA
Kaija Pehu-Lehtonen Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja. Hän on ollut mukana yhtiön biotuoteteh- daskonseptin kehityksessä alusta saakka.
Q3/2024
BIOTUOTETEHDAS TÄYDESSÄ TUOTANNOSSA
2025
14
15
Uuden tehtaan tuotantoa lähtee Kemin satamasta vesiteitse maailmalle läpi vuoden. Kuljetukset hoidetaan jäävahvisteisilla break bulk -aluksilla.
LOGISTIIKKAAN PANOSTETAAN Uuden tehtaan tuomasta merkittävästä tuotantovolyymin kasvusta huolimatta raaka-ainetoimitukset on turvattu. Puuta saapuu uudelle biotuotetehtaalle autokuljetusten lisäksi aiempaa enemmän myös rautateitse. Lisääntyvän raaka-aineen käytön takia puuta tarvitaan jatkossa aiem- paa laajemmalta alueelta, mutta rautatiekuljetusten an- siosta logistiikka hoituu nykyistä pienemmillä päästöillä. Mitä tulee raaka-aineen riittävyyteen, Harmaala vakuut- taa Suomen metsävarojen riittävän tuleviinkin tarpeisiin. ”Kestävän metsänhoidon ansiosta puu kasvaa täällä enemmän kuin sitä kaadetaan. Lisäksi voimme tarvit- taessa hankkia raaka-ainetta Ruotsista, jossa metsätalo- uden vastuullisuus on myös hyvällä tasolla”, hän sanoo. “Logistisesti suurin muutos tulee olemaan se, että uuden tehtaan tuotantoa tullaan ajamaan Kemin satamasta vesi- teitse irtolastina isoilla break bulk -aluksilla läpi vuoden.” Jotta tämä on mahdollista, satamaan rakennetaan uusi, 37 000 neliömetrin varasto. Lisäksi Kemin satamaväylää syvennetään 12 metriin, jotta suurikokoiset alukset pää- sevät satamaan turvallisesti. Jäävahvisteiset alukset mahdollistavat sellupaalien aja- misen kappaletavarana vuodenajasta riippumatta eli poh- joisen talvikaan ei vaikuta toimitusaikoihin. LISÄVOLYYMIIN VOI JO TEHDÄ VARAUKSIA Uuden tehtaan tuoman lisävolyymin Harmaala arvioi ja- kautuvan pääasiassa nykyisille asiakkaille Aasiassa ja uu- sille asiakkaille Pohjois-Amerikassa. ”Euroopassa tavoitteenamme on lähinnä säilyttää nykyi- set markkinaosuudet. Lähi-Itä on kasvava markkina, Aa- siassa kasvua on näköpiirissä erityisesti Kiinassa.” Metsä Fibre on jo nyt merkittävä selluntoimittaja Kii- nan markkinoilla. Lähivuosina maahan on tulossa isoja paperitehdasinvestointeja, joiden käyttöön yhtiöllä tulee uuden tehtaan myötä olemaan entistä parempi valmius toimittaa hyvälaatuista sellua. ”Esisopimuksia uuden tehtaan lisätuotannon toimituksis- ta on jo tehty ja tehdään koko ajan lisää. Jos tarvetta lisävo- lyymille on, kannattaa olla yhteydessä myyntiimme ja tehdä varaus uuden tehtaan kapasiteetista”, Harmaala kehottaa. •
Rautatiekuljetukset auttavat vähentämään päästöjä 7,6 Uusi tehdas käyttää puuta 7,6 miljoonaa kuutiota vuodessa eli 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas. 5 Raakapuuta kulkee uudelle tehtaalle rautateitse tehtaalle viisi miljoona kuutiota vuodessa. 9 Vuorokaudessa uudelle biotuotetehtaalle liikennöi keskimäärin yhdeksän junaa.
−20 %
Tehokkaiden rautatiekuljetusten ansiosta päästöt vähenevät 20 prosenttia puukuutiota kohden.
16
Fossiiliton tuotanto lähenee Resurssitehokkuuden parantaminen, investoinnit uusimpaan teknologiaan sekä sellutehtaiden ja sahojen synergia vievät Metsä Fibreä kohti fossiilitonta tuotantoa.
SILJA EISTO
Metsä Fibren sellutehtaiden ja sahojen tuotannon käyt- tämät polttoaineet tulevat olemaan täysin fossiilittomia vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt sahojen ja sellutehtaiden tuotanto on 96 prosenttisesti fossiilitonta. Investoinnit uuteen ovat merkittävässä roolissa tavoit- teen saavuttamisessa. ”Keskeisiä investointejamme fossiilittoman tuotannon saavuttamiseksi ovat Kemin biotuotetehtaan ja Rauman sahan hankkeet”, kertoo Metsä Fibren kestävän kehityk- sen päällikkö Marko Ruottinen . Kuten Äänekosken biotuotetehtaan, myös Kemin uu- den tehtaan tuotanto tulee olemaan alusta pitäen fossii- liton, ja siellä käytetään vain biopohjaisia polttoaineita. Myös Joutsenon sellutehdas toimii jo nyt normaalituo- tannossa ilman fossiilisia polttoaineita. SYNERGIAHYÖDYT KÄYTTÖÖN Myös Metsä Fibren sellutehtaiden ja sahojen synergia vie kohti fossiilitonta tuotantoa. Raumalle vuonna 2022 valmistuva saha saa lämpöenergiaa ja sähköä samassa integraatissa toimivan sellutehtaan ylijäämäenergiasta. Uusi saha mahdollistaa myös sellutehtaan toiminnan tulevaisuudessa ilman fossiilisia polttoaineita. ”Tällä hetkellä Rauman sellutehtaan meesauunilla käytetään fossiilista polttoainetta. Kun uusi saha val- mistuu, voidaan tuotannon sivutuotteita hyödyntää teh- taan meesauunin biopolttoaineena. Tämä edellyttää kui- tenkin lisäinvestointeja”, Ruottinen sanoo. Vuoteen 2030 mennessä myös esimerkiksi Rauman ja Joutsenon sellutehtaan huoltoseisokkien jälkeisissä
ylösajoissa käytettävät fossiiliset polttoaineet on kor- vattu fossiilittomilla polttoaineilla.
YTIMENÄ RESURSSITEHOKKUUS Tuotannon hiilijalanjäljen kannalta olennaista on fos- siilittoman tuotannon lisäksi tuotantolaitosten resurs- sitehokkuuden varmistaminen. ”Tehtaat ja prosessit rakennetaan mahdollisimman resurssitehokkaiksi, kaikki raaka-aineet hyödynnetään täysimääräisesti ja kemikaaleja käytetään mahdollisim- man vähän”, Ruottinen luettelee. Resurssitehokkuuden jatkuva parantaminen on keskei- nen kriteeri uusissa hankkeissa ja ylläpitoinvestoinneissa. ”Yhtenä tavoitteenamme on vedenkulutuksen vähen- täminen, mikä osaltaan parantaa energiatehokkuutta.” Investoinnit, innovointi ja uuden teknologian hyö- dyntäminen parantavat tehtaiden ympäristö-, energia- ja resurssitehokkuutta. Esimerkiksi, tuotannossa tarvittavat kemikaalit kier- rätetään tehokkaasti, ja tuotannon sivuvirroista valmis- tetaan bioenergiaa sekä osa tuotannossa tarvittavista kemikaaleista. Myös tuotannon sekundäärilämpö hyö- dynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Metsä Fibren sellutehtaiden sähköomavaraisuus on noin 170 prosenttia. Se vastaa kahdeksaa prosenttia uu- siutuvista energialähteistä Suomessa valtakunnallisesti tuotetusta sähköstä. ”Sähköomavaraisuus on yksi osoitus toimintamme re- surssitehokkuudesta, ja tavoitteenamme on maksimoida ulosmyytävän bioenergian määrä.”
Marko Ruottinen Metsä Fibren kestävän kehityksen päällikkö.
17
TUTUSTU KUURAAN
Kuura ponnistaa Suomesta maailmalle Ainutlaatuista puupohjaista tekstiilikuitu Kuuraa valmistetaan sellusta, jonka raaka-aineena käytettävä puu on lähtöisin kestävästi hoidetuista suomalaisista metsistä.
JENNY BELITZ-HENRIKSSON, kuva METSÄ GROUP
”Ennen kuin pystymme viemään Kuuran kaupalliseen valmistukseen, meillä on esimerkiksi teknologiaan ja markkinaan liittyviä kysymyksiä, joita ratkomme koe- tehtaassa sekä yhdessä ITOCHUn kanssa. Testivaihe kes- tänee ainakin vuoden 2022 loppuun asti”, von Weymarn kertoo. HYVÄT TULOKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTUTKIMUKSESSA Kuura-tekstiilikuidun valmistukseen käytettävää kui- vaamatonta paperisellua tuotetaan Metsä Fibren Ää- nekosken biotuotetehtaalla. Kuuraa puolestaan kehite- tään biotuotetehtaan yhteydessä olevalla koetehtaalla. Valmistuksessa tarvittavat höyry, vesi ja sähkö saa- daan biotuotetehtaalta. Kuuraa siis tuotetaan fossiili- vapaasti Äänekosken biotuotetehtaan yritysekosystee- miä hyödyntäen. Yksityinen espanjalainen tutkimuslaitos CARTIF arvi- oi keväällä 2021 Kuuran ympäristö- ja sosiaalista suo- rituskykyä suhteessa kaupallisiin tekstiilikuituihin. Tu- lokset olivat erittäin hyviä. Kuuran ympäristösuorituskyky osoittautui parem- maksi ja vaikutukset ilmastonmuutokseen pienemmiksi verrattuna puuvillaan ja muihin kaupallisiin selluloosa- kuituihin, kuten viskoosiin ja lyoselliin. Von Weymarn kehuu Metsä Groupin halukkuutta ottaa riskejä, joita uuden kehittämisessä aina on, ja mainitsee, että kiitos alkuvaiheen kehitystyöstä kuuluu ennen kaik- kea Metsä Fibrelle ja silloisille yhteistyökumppaneille. ”Kuura on erinomainen esimerkki sellusta pidem- mälle jalostetusta uudenlaisesta potentiaalisesta inno- vaatiosta, jonka Metsä Fibren biotuotetehdaskonsepti mahdollistaa.” •
Tekstiilikuiduissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä niitä valmistetaan maailmassa yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Tärkein tekstiilikuidun raaka-aine on maaöl- jy, josta valmistetaan muun muassa polyesterikuitua. Toiseksi eniten tekstiilikuitua valmistetaan puuvillasta. Merkittävää on, että kummankin valmistustapa rasit- taa ympäristöä paljon. ”Puupohjaisia tekstiilikuitujakin valmistetaan jo run- saasti, mutta niistä vain noin kolmasosan valmistus on kestävällä pohjalla. Meidän pyrkimyksenämme on ke- hittää yhteiskunnan ja ympäristön kannalta parempi konsepti”, sanoo Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn . Tavallisesti puupohjaisen tekstiilikuidun valmistuk- seen käytetään liukosellua. Metsä Groupin ajatuksena on valmistaa tekstiilikuitua Metsä Fibren paperisellusta – ja käsissä onkin jotain ainutlaatuista. ENSIESITTELY JAPANIN MUOTIVIIKOILLA Von Weymarn puhuu edistyneestä suoraliuotusmenetel- mästä, joka sai alkunsa yli kymmenen vuotta sitten. Sil- loin Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kehittivät yh- teistyössä Metsä Fibrelle uuden kemikaalin, joka liuottaa paperisellua tehokkaasti. Sittemmin Metsä Spring ja japanilainen ITOCHU Cor- poration perustivat yhteisyhtiön, jonka puitteissa Ääne- kosken biotuotetehtaan kupeessa toimii nyt ainutlaatui- nen tekstiilikuitu Kuuraa valmistava koetehdas. Kuura lanseerattiin 2021 maaliskuussa ITOCHUn sekä vaatebrändi THE RERACSin kanssa Japanin muotiviikoil- la. Kuurasta valmistettuja vaatteita ei kuitenkaan vielä ole kaupan.
Niklas von Weymarn Metsä Springin toimitusjohtaja. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi vuosina 2012–2018 Metsä Fibren tutkimusjohtajana .
18
19
INDEKSIT NÄYTTÄVÄT SELLUMARKKINOIDEN SUUNNAN
Sellun hintakehitystä seuraavat indeksit ovat ostajalle ja myyjälle tärkeitä työkaluja kulloisenkin hintatason
hahmottamiseen. Indeksien merkitystä lisää sellumarkkinoiden kasvanut volatiilisuus.
MATTI REMES, kuvat MIKKO TIKKA, FOTONOKKA
Sellumarkkinoilla seurataan tarkasti sellun hintakehitystä kuvaavia indeksejä, mutta viime aikoina niiden liikkeitä on tarkkailtu erityisellä mielenkiinnolla. Runsaan vuoden tasaisen kauden jälkeen sellun hintojen nousu oli alkuvuonna 2021 poikkeuksellisen vahvaa Kii- nassa. Myös Euroopassa hinnat lähtivät nousuun. Euroopan sellumarkkinoilla käytetään yleisimmin Fast- markets FOEX -yhtiön PIX-indeksejä, joista toinen seuraa pitkäkuitusellun (NBSK) ja toinen lyhytkuitusellun (BHKP) hintoja. Kiinan ja Pohjois-Amerikan markkinoita varten yrityksellä on omat indeksinsä. ”PIX-indeksit perustuvat sekä ostajilta että myyjiltä koot- tuihin hintatietoihin. Olemme sellumarkkinoiden puo- lueeton toimija ja keräämme tietoja kummaltakin osa- puolelta”, Fastmarkets FOEX:n johtaja Lars Halén sanoo. PIX-indeksit päivitetään kerran viikossa. Fastmarkets FOEX ei kerro tarkkoja lukuja, mutta Halénin mukaan in- deksissä on mukana runsas puolet Euroopan markkinoi- den sellumääristä, joista sellun ostajat ja myyjät lähettä- vät säännöllisesti hintatiedot indeksin laskemista varten. ”Otos on riittävän suuri, jotta indeksiä voidaan pitää kat- tavana ja luotettavana. Puolueettomuuden varmistamisek- si ulkopuolinen auditoija käy säännöllisesti läpi indeksin laadintaan liittyvät prosessit”, Halén kertoo.
20
21
Esimerkki GPP-hintamekanismipalvelun räätälöinnistä
1 000
950
Indeksien kaltaisia työkaluja hinnanmuodostukseen tarvitaan, jotta kauppaa voidaan käydä tehokkaasti.
EUROPE NBSK PIX NET EUROPE NBSK TTO DERIVED CHINA NBSK PIX NET CHINA NBSK TTO DERIVED USA NBSK TTO DERIVED GPP PRICE (WEIGHTED)
900
850
800
750
HINTATIEDOT OSTAJILTA JA MYYJILTÄ PIX-indekseissä sellun hinta ilmoitetaan Yhdysvaltain dol- lareissa tonnia kohden. Euroopan indekseihin kerättävät hinnat ovat myyjän ja ostajan keskenään sopimia brutto- hintoja, eivätkä ne sisällä sellun myyjän asiakkaille anta- mia alennuksia. ”Bruttohintaan perustuvien indeksien suurin heikkous on, että kukaan ei käy niiden kertomilla hinnoilla varsinaises- ti kauppaa. Siksi indeksit eivät kerro ulkopuoliselle sellun todellista hintatasoa. Sen sijaan sellukaupan ammattilaiset pystyvät käyttämään indeksejä kaupankäynnin referenssinä”, konsulttiyhtiö Jay Partnersin osakas Petri Jokinen sanoo. PIX-indeksit reagoivat sellun markkinahinnan muu- toksiin pienellä viiveellä. Sen sijaan sellumarkkinoiden spot-hintoja seuraavat indeksit reagoivat muutoksiin var- sin herkästi. Tällaisia ovat Trade Tree Online -yhtiön julkaisemat TTO-indeksit, joihin kuuluvat muun muassa maanosakoh- taiset indeksit pitkä- ja lyhytkuituselluille. TTO:n toinen perustaja Fraser Hart kertoo, että yhtiö on tehnyt seuran- taa vuodesta 2016 lähtien. ”Halusimme tarjota vaihtoehdon, joka antaa kattavan ja ajantasaisen kuvan sellun nettohinnoista. Spot-hinnoilla sellukauppaa käydään sen hetkisellä markkinahinnoilla. Siksi TTO reagoi sellun kysynnässä tai tarjonnassa tapah- tuviin pieniinkin muutoksiin”, Hart sanoo. TTO saa tietonsa sekä myyjiltä että ostajilta, jotka rapor- toivat joka kuukausi luottamuksellisesti kaupankäynnin kohteena olleista sellueristä ja niiden hinnoista. Hintatiedot muunnetaan standardoidun laskentame- netelmän avulla indeksiluvuiksi. TTO-indeksien perus- ajankohta on toukokuu 2016, jolloin indeksiluku oli sata. Esimerkiksi toukokuussa 2020 Euroopan pitkäkuitusellun TTO-indeksiluku oli 159. Se tarkoittaa, että hinta oli nous- sut 59 prosenttia indeksin lähtökohdasta.
SPOT-KAUPPA KESKITTYY KEHITTYVIIN TALOUKSIIN Hartin mukaan TTO-indeksejä hyödyntävät markkina- tilanteesta riippuen sekä sellun ostajat että myyjät, jotka eivät halua tehdä kauppaa markkinakehitykseen hitaam- min reagoivien indeksien kanssa. Spot-markkinoilta sellua ostavat esimerkiksi paperituot- teiden valmistajat, jotka tuotteiden kasvaneen menekin vuoksi tarvitsevat sellua enemmän kuin sopimus sellun toimittajan kanssa antaa myöten. Sellun tuottajat puolestaan myyvät ylimääräistä sellua spot-markkinoille, jos kaikki tuotteet eivät mene sopi- musasiakkaille. ”Iso osa avointen markkinoiden sellusta menee kehit- tyviin talouksiin. Siellä paikalliset sellun ostajat solmivat vähemmän pitkäaikaisia sopimuksia, koska lopputuot- teiden kysyntä voi vaihdella kuukausittain”, Hart sanoo. HYÖDYLLISIÄ TYÖKALUJA HINNANMUODOSTUKSEEN Moniin muihin hyödykkeisiin verrattuna sellun hinta- syklit ovat suhteellisen pitkät. Petri Jokisen mukaan os- tajat ja myyjät tarvitsevat kuitenkin indeksien kaltaisia työkaluja hinnanmuodostukseen, jotta kauppaa voidaan käydä tehokkaasti. ”Indeksit tarjoavat jonkinlaisen konsensuksen kyseisen tuotteen hintatasosta. On kaikkien markkinatoimijoiden etu, että kaupankäynti voi pohjautua referenssihintoihin.” Lars Halénin mukaan nykyisin on tyypillistä, että sellun hintoja tarkastellaan kuukausittain. ”Indeksit helpottavat neuvotteluja, kun ostaja ja myyjä voivat viitata indeksiin ja neuvotella sen pohjalta molem- pia osapuolia tyydyttävän hinnan”, hän toteaa. Indeksejä hyödyntävät myös hyödykemarkkinoilla toi- mivat investointipankit, jotka auttavat sellumarkkinoiden toimijoita keräämään pääomia ja hallitsemaan riskejä suo- jautumalla hintavaihteluilta.
700
650
600
550
500
”Kaikki sellumarkkinoiden toimijat tarvitsevat jonkin- laista kiintopistettä arvioidakseen hintoja. Indeksit autta- vat hinnanmuodostuksessa, sillä ne osoittavat suhteellisen hyvin nykyisen hintatason ja markkinatilanteen”, sanoo Macquarie Groupin johtaja Nicolas Ginman , joka vastaa investointipankin sellu- ja paperiliiketoiminnoista. Indeksejä käytetään myös sellun hinnan suojaamispal- veluissa, joita pankit ja muut finanssialan toimijat tarjo- avat sellun ostajille tai myyjille hintaheilahteluja vastaan. ”Etenkin sellun ostajat käyttävät suojausta. Se tuo var- muutta siihen, mitä sellusta joutuu maksamaan tulevai- suudessa, vaikka markkinoilla tapahtuisi muutoksia.” VOLATIILISUUS VAIKEUTTAA ENNUSTAMISTA Fastmarkets FOEX ja TTO ovat molemmat riippumatto- mia toimijoita, jotka eivät tee ennusteita sellun hinnan kehityksestä. Indeksejä hyödyntävät kuitenkin esimer- kiksi sellumarkkinoita seuraavat analyytikot, jotka teke- vät arvioita tulevasta. Pitkään sellumarkkinoita seurannut Petri Jokinen sanoo, että sellun hinnan ennustaminen ei ole koskaan ollut help- poa. Viime vuosina siitä on tullut entistä haasteellisem-
paa lisääntyneen volatiliteetin eli hintaheilahtelun vuoksi. ”Sellun hintaa ei voi ennustaa indeksien aiemmista hin- tasarjoista. Siihen vaikuttavat muut asiat kuin menneet hinnat. Toki voi ennakoida, että jos hinta on ollut kor- kealla, se todennäköisesti laskee. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, milloin lasku tapahtuu.” Jokisen arvion mukaan kasvaneeseen volatiilisuuteen on vaikuttanut eniten Kiinan nousu yhdeksi maailman suurimmista sellun ostajista. ”Spekulatiivisten ostajien rooli on kasvanut markkinoil- la. He pyrkivät ostamaan sellua yli oman tarpeen, kun hinnat ovat alhaalla.” Volatiliteettia kasvattavat myös sellun tarjonnassa tapah- tuvat muutokset. Jokisen mukaan erilaisista syistä johtuvia tarjontašokkeja on ollut viime vuosina aiempaa enemmän. ”Etenkin monien pitkäkuituista sellua valmistavien teh- taiden laitekanta pohjoisella pallonpuoliskolla on vanhen- tunut ja se on entistä alttiimpi teknisille häiriöille. Sellun hintaan ovat vaikuttaneet myös pohjoisen lauhat talvet, jolloin raskailla metsäkoneilla ei ole päässyt metsään kor- jaamaan raaka-ainetta sellutehtaille.”
Lars Halén Selluindekseistä vastaava johtaja metsäte- ollisuustuotteiden hintaindeksejä ylläpitä- vässä Fastmarkets FOEX -yhtiössä. Hän on työskennellyt indeksien parissa vuodesta 1999, aiemmin Finnpapissa.
Fraser Hart Vuodesta 2016 toimineen sellun hintain- deksejä tuottavan Trade Tree Online -yhtiön toinen perustaja. Toimi aiemmin myyntijoh- tajana pohjoisamerikkalaisessa Resolute Forest Products -yhtiössä.
Nicolas Ginman Macquarie Groupin johtaja, joka vastaa investointipankin sellu- ja paperiliiketoi- minnoista. Hän on erikoistunut sellu- ja paperialan toimijoiden riskienhallintaan ja suojaukseen.
Petri Jokinen Konsulttiyhtiö Jay Partnersin osakas. Hän on tehnyt yli 20 vuoden kansainvälisen uran sellu- ja muun metsäteollisuuden konsultoinnissa.
22
23
Page 1 Page 2-3 Page 4 Page 5 Page 6-7 Page 8 Page 9 Page 10-11 Page 12-13 Page 14-15 Page 16 Page 17 Page 18-19 Page 20-21 Page 22-23 Page 24 Page 25 Page 26-27 Page 28-29 Page 30-31 Page 32-33 Page 34-35 Page 36 Page 37 Page 38-39 Page 40 Page 41 Page 42-43 Page 44 Page 45 Page 46-47 Page 48-49 Page 50-51 Page 52-53 Page 54 Page 55 Page 56-57 Page 58-59 Page 60-61 Page 62-63 Page 64 Page 65 Page 66-67 Page 68-69 Page 70-71 Page 72-73 Page 74-75 Page 76Powered by FlippingBook