Fibre-asiakaslehti 2021/2022

metsissä kerran pari vuodessa kävelemässä ja pohtimassa metsän hoitotarpeita ja hakkuiden ajoitusta. ”Välillä minä teen aloitteen keskusteluille, välillä Anu. Onneksi näin – tässä säilyy tiivis keskusteluyhteys, ja met- sänomistajana tunnen saavani palvelua”, Pätilä sanoo tyy- tyväisenä. Metsänomistaja kiittää vuolaasti myös viime vuosina nopein harppauksin kehittyneitä sähköisiä palveluja met- säomaisuuden hallintaan. Hänenkin tärkein työkalunsa metsätilan tietojen selailuun on digitaalinen ja karttapoh- jainen omien metsien hoito- ja hakkuusuunnitelma. Sitä Pätilä seuraa metsässä liikkuessaan puhelimensa näytöltä. Hän käyttää metsiensä hallintaan kahtakin eri verkko- palvelua: Metsä Groupin metsänomistajille tarjoamaa Metsäverkkoa sekä Suomen valtion kaikille metsänomis- tajille ilmaiseksi tarjoamaa Metsään.fi-palvelua. Sitä käyt- tää yli satatuhatta suomalaista metsänomistajaa. ”Verkkopalvelut ovat todella hyviä apuvälineitä metsän- omistajalle. Tänä päivänä lähes kaikki asiat hoituvat säh- köisten järjestelmien kautta.” Karttajärjestelmäänkin voi Pätilän mukaan luottaa sa- taprosenttisesti. ”Se kertoo oman sijaintini maastossa ja on niin tarkka, että tilan rajat ja maastossa olevat kiinteät rajapyykit voi etsiä kännykän ruudulta. Sellaista vahinkoa ei voi tapah- tua, että menisin naapuritilan puolelle hakkuita suunnit- telemaan.” MARKKINAT VAATIVAT, VIRANOMAISET VALVOVAT Kun metsänomistaja haluaa myydä puuta metsästään ja käynnistää hakkuut, hänen on tehtävä metsänkäyttö ilmoitus viranomaiselle. Viranomainen tarkistaa ilmoi- tuksesta, että suunnitellut hakkuut kohdistuvat alueelle, jossa puuta saa hakata. Metsänkäyttöilmoitus on tärkeä osa Metsä Groupin tie- donohjausjärjestelmää. Järjestelmä antaa metsäasiantun- tijalle luvan lähettää hakkuuohjeet koneyrittäjälle vasta, kun metsänkäyttöilmoitus on tehty ja metsänhakkuu on viranomaisen puolesta luvallista. Metsänkäyttöilmoitus on osa Suomen vahvaa metsä- lakia, joka määrittelee, miten metsiä käytetään. Yhdessä

kansainvälisiä ja kansallisia kestävän metsätalouden vaa- timuksia yhdistävän metsäsertifioinnin kanssa metsälaki antaa raamit, joiden sisällä metsänomistaja voi tehdä pää- töksiä omien metsiensä hoidosta. ”Metsänomistaja lopulta päättää metsänhoidon toimen- piteistä, mutta lakeja tai metsäsertifioinnin ohjeita ei voi sivuuttaa”, metsäasiantuntija Anu Rautiainen sanoo. Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala korostaa markkinaehtoisten ja vapaaehtois- ten sertifiointijärjestelmien merkitystä. Niillä teollisuus voi osoittaa, mistä sen käyttämä puuraaka-aine tulee ja että se on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Metsä Group käyttää kahden eri sertifiointijärjestelmän, FSC®:n ja PEFC™:n, alkuperäketjun hallintaa, joilla puun lo- gistiikkaketjua voi seurata metsästä lopputuotteeksi asti. Järjestelmissä oleellista on, että ulkopuolinen, kolmas osa- puoli varmistaa toiminnan olevan lupausten mukaista. ”Markkinoilla tällaista odotetaan. Ilman alkuperäketjun sertifikaattia olisi meidän kokoluokassamme mahdotonta toimia”, Junnikkala sanoo. OMAA METSÄÄ HOIDETAAN HUOLELLA Vetävällä askeleella sammaleisessa metsässä etenevä met- sänomistaja Antti Pätilä pysähtyy pohtimaan kysymystä puuraaka-aineen alkuperästä. Maailmaa omalla työurallaan kiertänyt mies ymmärtää, että markkinoilla tietoa tarvitaan. Pätilä on liikkunut perheen sisällä sukupolvelta toisel- le siirtyneessä metsässä lapsesta asti, marjastanut ja met- sästänyt. Siksi hän sanoo suhtautuvansa metsäänsä vah- vasti tunteella. Hän lupaakin voivansa esitellä metsiänsä suomalaisen metsäteollisuuden asiakkaille, ja kertoa, miten hän on metsänomistajana tuottanut puuta teollisuuden ja mark- kinoiden tarpeisiin. Pätilä veisi vieraat metsään ja näyttäisi paikan päällä, mitkä puut hän on minäkin vuonna vuosikymmenten var- rella istuttanut tai milloin hän on raivannut taimikon, joka on nyt varttunut suuriksi puiksi. ”Metsänomistamista ja puun tuottamista voi verrata kas- vimaan hoitoon: kun satoa saa hyvällä hoidolla lisättyä, siitä hyötyvät sekä metsänomistaja itse että muut.” •

Tunnemme puun alkuperän 100 % Puun alkuperän seuranta

järjestelmien avulla Metsä Groupin käyttämä puu on sataprosenttisesti jäljitettävää. Järjestelmät ovat käytössä kaikissa maissa, joista Metsä Group hankkii puuta. 79 % Metsä Groupin tehtaiden puuraaka-aineesta 79 prosenttia hankittiin Suomesta vuonna 2020. Lisäksi puuta hankittiin Venäjältä (7 %), Ruotsista (7 %) sekä Baltiasta (7 %). 10 % Maailmanlaajuisesti noin 10 prosenttia metsistä on sertifioitu. Metsä Groupin käyttämästä puusta 87 prosenttia tulee metsistä, jotka on sertifioitu kansainvälisten PEFC ™- tai FSC ®- metsäsertifiointi järjestelmien mukaisesti.

”Minulle on koko ajan ollut selvää, että kone yrittäjän työ on se, mitä haluan tehdä. Tässä tuntee, että työllä on merkitystä.” Janne Mutikainen, metsäkoneyrittäjä

FSC® & PEFC™ Metsä Groupissa on käytössä

”Sellaista vahinkoa ei voi tapahtua,

sekä FSC ®- että PEFC ™- seuranta järjestelmät puun alkuperän toden tamiseksi. Järjestelmät kattavat puun toimitusketjun metsästä tehtaalle ja lopputuotteeksi asti.

että menisin naapuritilan

puolelle hakkuita suunnittelemaan.” Metsänomistaja Antti Pätilä

LUE LISÄÄ KESTÄVÄSTÄ METSÄTALOUDESTA

Vesa Junnikkala Kestävän kehityksen johtaja, Metsä Group, puunhankinta ja metsäpalvelut. Junnikkala on muun muassa metsä sertifioinnin sekä puun alkuperäketjun hallintakysymysten vastuuhenkilö.

Anna Hyytiäinen Sertifiointiasiantuntija, Metsä Group, puunhankinta ja metsäpalvelut. Jutun taustoittajana toimineen Hyytiäisen vastuualueena on Metsä Groupin käyttämän puun alkuperän seurantajärjestelmän hallinta.