Fibre-asiakaslehti 2021/2022

”Vaikka Kiina on tehostanut omaa keräystoimintaansa, suuri osa kiinalaisesta kartongista päätyy pakkaustuottei- na maailmalle, ja maa tarvitsee kartongin valmistukseen suomalaista sellua.” Kolmas tärkeä menestystekijä on suomalaisen pitkäkui- tusellun lujuus. ”Useiden kilpailevien maiden sellukuidun lujuusomi- naisuudet sopivat loppukäyttöihin, joissa ne eivät kilpaile suoraan suomalaisen sellun kanssa”, Teräs toteaa. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, USA:ssa, Kii- nassa ja Indonesiassa sellun tuottajat siirtyvät Teräksen mukaan tuottamaan sellua tekstiili- tai hygieniateollisuu- delle. Tällöin kilpailu suomalaisen sellun tärkeimmillä loppukäyttöalueilla eli paperi- ja kartonkiteollisuudessa vähenee ja myynti Suomesta näille sektoreille lisääntyy, vaikka markkinasellun kysynnän kokonaiskasvu onkin hidasta. ”Toisin sanoen, vaikka pitkäkuituisen sellun kysyntä kasvaa hitaammin kuin lyhytkuituisen, kilpailijoiden siir- tyminen paperiteollisuuden ulkopuolisiin loppukäyttöi- hin lisää suomalaisen markkinasellun kysyntää sen pää- käyttökohteissa.” •

ovat esimerkiksi tekstiililoppukäytössä hyvin samanlaiset kuin puuvillan.” Kolmas esimerkki pitkälle jalostetusta tuotteesta on kar- boksimetyyliselluloosa eli CMC, jota jalostetaan Metsä Fib- ren Äänekosken biotuotetehtaan tuottamasta koivusellus- ta viereisellä Nouryonin tehtaalla. ”CMC:tä käytetään esimerkiksi jäätelössä, pesupulverissa, sementissä ja kuitulisänä terveystuotteissa.” SUOMALAISEN PITKÄKUITUSELLUN LUJUUS YLIVERTAISTA Suomalaisen sellun tulevaisuuden Teräs näkee valoisana. Hän luettelee tekijöitä, jotka tukevat merkittävästi koti- maista ensikuituteollisuutta. ”Vaikka digitaalinen kehitys ja paperin käytön vähene- minen ovat vaikuttaneet markkinasellun kysyntään pai- nopaperissa, sitä tasaa pakkaustuotteiden merkittävästi kasvanut kysyntä – samoin kuin pehmopaperin, johon käytetään nykyään enenevässä määrin ensikuitua valkoi- sen kierrätyskuidun tarjonnan vähentyessä.” Toinen iso markkinasellun kysynnän lisäys tulee Teräk- sen mukaan Kiinasta, joka teki vuonna 2017 päätöksen kierrätysmateriaalien maahantuontikiellosta. Täyskielto astui voimaan vuoden 2021 alusta.

”SUOMALAISEN SELLUN TULEVAISUUS ON VALOISA”

Timo Teräs on työskennellyt metsä- ja selluteollisuuden markkinatutkijana ja konsulttina yli 50 vuoden ajan. Tänä päivänä keskeisiä ovat ratkaisut, jotka tukevat kestävää kehitystä.

JAANA KALLIOKOSKI, kuva PETRI LYYTIKÄINEN

Selluliiketoiminnan perusperiaate on Timo Teräksen uran ajan pysynyt samana: se on ostajan ja myyjän yhteistyötä. Valtava harppaus on kuitenkin otettu eteenpäin, sillä tänä päivänä sellusta valmistetaan entistä enemmän erikoistuot- teita ja koko puuaines hyödynnetään aiempaa paremmin. Metsäteollisuus imaisi jo vuonna 1970 nuoren kaup- pakorkeakouluopiskelijan, kun Teräs houkuteltiin suo- malaisten markkinasellutehtaiden myyntiyhdistykseen Finncelliin. Siellä hän vastasi suurimman osan ajasta markkinatutkimuksesta, suunnittelusta ja kotimaisesta sekä kansainvälisestä tilastotoiminnasta. ”Myös Metsä Fibre, silloinen Botnia Pulp, oli Finncellin jäsen. Toimitimme jäsenille ennusteita sellun kysynnän ja tarjonnan kehittymisestä maailmanlaajuisesti. Käytimme ulkomaisia asiakkaita Metsä Groupin eli silloisen Metsä Botnian tehtailla, ja olin mukana myös vastavierailuilla ulkomailla”, Teräs muistelee. KESTÄVÄN KEHITYKSEN HUOMIOIMINEN KESKEISTÄ Finncellin toiminta lopetettiin vähän ennen kuin Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Tuolloin Teräs siirtyi konsul- tiksi Pöyry Management Consultingiin. Samoihin aikoihin hänet värvättiin tuplatyöhön Suo- men Optiopörssiin (SOP) perustamaan sellun hintakehi- tystä seuraavia PIX-indeksejä, ja pörssitoiminnan loputtua 1999 FOEX Indexes Oy:n toimitusjohtajaksi. Yksityinen FOEX on keskittynyt metsä- ja energiateolli- suuden hintaindeksien kehittämiseen ja ylläpitoon yritys- ten ja finanssisektorin moninaisia tarpeita varten.

Eläkeiässä oleva Teräs konsultoi edelleen selluteollisuut- ta ja toimii nykyään johtavana neuvonantajana AFRY Ma- nagement Consultingilla. Hän luonnehtii rooliaan väli- kätenä ostajan ja myyjän välillä siten, että tavoitteena on molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Tänä päivänä on keskeistä tukea kestävää kehitystä. ”Informoimme asiakkaitamme esimerkiksi optimaali- sissa sellusekoituksissa ja ympäristönsuojeluun liittyvis- sä säädöksissä. Kehitämme myös erilaisia logistiikkarat- kaisuja ja konsultoimme, mistä kannattaa ostaa tai mihin myydä mitäkin”, hän luettelee. SIVUVIRTOJEN JATKOJALOSTUKSEN MERKITYS KASVAA Teräksen mukaan selluteollisuuden tulevaisuutta on tuo- tannon kehittäminen niin, että kaikki sivuvirrat voidaan jatkojalostaa hyötykäyttöön. ”Metsä Fibre pystyy olennaisten markkina- ja lopputuo- tetietojen, tulevien muutosten ennakoinnin sekä kannatta- vuuslaskelmien avulla kehittämään sellulajeja, jotka sopivat parhaiten asiakkaiden tarpeisiin ja samalla ehkäisevät il- mastonmuutosta”, hän sanoo ja antaa muutaman esimerkin: ”Erikoissellujen kysyntä kasvaa, kun pyrkimyksenä on korvata muovituotteita uusiutuvilla sellu- ja muilla kui- duilla.” Toisena Teräs nostaa esiin puuvillan, jonka viljelemiseen kuluu valtava määrä vettä, sekä polyesterin, akryylin ja nailonin, joiden valmistuksessa käytetään öljyä. ”Nämä ja monet muut ympäristölle haitalliset tuotteet pystytään korvaamaan sellukuidulla, jonka ominaisuudet