Fibre asiakaslehti 2020/2021

2020

2021

METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

PEHMOPAPERIN KYSYNTÄ KASVAA TURVALLISTA SELLUA KOHTI FOSSIILITONTA TUOTANTOA

Sisältö METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

FIBRE ASIAKASLEHTI 2020–2021 | METSÄ FIBRE, PL 30, 02020 METSÄ | WWW.METSAFIBRE.COM | JULKAISIJA: METSÄ FIBRE | PÄÄTOIMITTAJA: EVA MARTIN | TOIMITUSNEUVOSTO: ARI HARMAALA, RAILI KOPONEN, MIKAEL LAGERBLOM, TOM NICKULL, TUOMO NIEMI, TIINA TASSI JA HARRI VERTANEN | TUOTANTO: HUBE HELSINKI | ASIAKKUUSJOHTAJA JA TUOTTAJA: SANNA LAAKKONEN | ULKOASU : KATRI SULIN | KANSIKUVA: METSÄ GROUP | PAINOTYÖ : PUNAMUSTA OY | ISSN: 2670-0042 (PAINETTU), 2670-3823 (VERKKOJULKAISU) | LEHTI JULKAISTAAN SUOMEKSI, ENGLANNIKSI JA KIINAKSI | OSOITELÄHDE: METSÄ FIBREN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄREKISTERI | JOS ET HALUA VASTAANOTTAA LEHTEÄ JATKOSSA , OTA MEIHIN YHTEYTTÄ LÄHETTÄMÄLLÄ SÄHKÖPOSTIA OSOITTEESEEN: METSAFIBRE.MARKETING@METSAGROUP.COM | KANSI: METSÄBOARD PRIME FBB BRIGHT 210 G | SISÄSIVUT: GALERIEART MATT 150 G

SEURAA METSÄ FIBREÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

PÄÄKIRJOITUS Huolehdimme liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta SIVU 4

VASTUULLISESTI Sellun turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää SIVUT 64–69

LYHYESTI Kuulumisia meiltä ja maailmalta SIVUT 5–7

TEKNOLOGIA Hienoaineen hallintaa Fines Management Audit -palvelun avulla SIVUT 70–71

KESTÄVÄ METSÄNHOITO Havupuun kasvatus järeiksi tukkipuiksi vaatii pitkäjänteistä työtä SIVUT 8–15

HIILIJALANJÄLKI Kohti fossiilivapaata tuotantoa SIVU 72

MEGATRENDIT Puu- ja kuitutuotteet tarjoavat monia mahdollisuuksia SIVUT 16–17

NÄKÖKULMA Esko Pekuri on työskennellyt Metsä Groupissa 45 vuoden ajan SIVU 73

VIHREÄMPIÄ AUTONRENKAITA RAAKATÄRPÄTIN AVULLA, SIVUT 23–25

VIERAILEMME METSÄTILALLA FORSSASSA, SIVUT 8–15

KATSE MARKKINOIHIN Erikoispaperi vaatii paljon kuituraaka-aineelta SIVUT 18–22

AMMATTILAINEN Jukka Kiuru tietää miten sellutehdas rakennetaan SIVUT 62–63

ARJESSA DRT kehittää ympäristöystävällisempiä autonrenkaita SIVUT 23–25

INNOVAATIOT & INVESTOINNIT Metsä Fibre suunnittelee uuden biotuotetehtaan rakentamista Kemiin SIVUT 26–31

VAIKUTTAJA Orlando Rojas haluaa edistää paikallisen kuidun tutkimusta ja käyttöä SIVUT 42–46

METSÄ FIBRE Johtava sellun, sahatavaran ja biotuotteiden valmistaja SIVUT 74-75

YHTEISTYÖSSÄ Itochun Akihito Kataoka uskoo yhä monialaisempaan kumppanuuteen SIVUT 32–33

ASIAKKAAMME Nouryon jatkaa CMC- liiketoimintaa Äänekoskella SIVUT 47–49

ORLANDO ROJAS INSPIROITUU JA INNOSTAA, SIVUT 42–46

KEMIIN SUUNNITELLAAN UUTTA BIOTUOTETEHDASTA, SIVUT 26–31

LÄHIKUVASSA Laivausten optimointi vähentää kuljetuskustannuksia SIVUT 34–37

KESTÄVÄT RATKAISUT Kiertotalous on olennainen osa sellunvalmistusta SIVUT 50–53

ASIAKKAAMME Century Pulp and Paper tähtää Intian paperimarkkinoiden kärkeen SIVUT 38–40

VISIO Toimitusjohtaja Ismo Nousiainen: Tavoitteena erinomaisuus SIVUT 54–57

PALVELUMME Digitalisaatio kiinnostaa asiakkaita SIVUT 41

MAAILMALLA Kiina näyttää suuntaa Aasian pehmopaperimarkkinoilla SIVUT 58–61

TERVETULOA

LIIKETOIMINNAN JATKUVUUDEN VOI VARMISTAA YHTEISTYÖLLÄ

Hyvä lukija, ensimmäinen Fibre-lehtemme ilmestyi syksyllä 2019. Kukaan ei tuolloin osannut ennakoida, millainen vuodesta 2020 tulisi.

Aika on ollut haastava meille kaikille. Tulevina kuukausina näemme varmasti uusia rakenteellisia muutoksia. Painopaperien kysyntä laskee, mutta toisaalta hygieniatuotteiden ja pakkausmateriaalien kysynnän kasvu jatkuu.

Luotamme siihen, että sellun valmistamisessa ja jalostamisessa on edelleen valtavasti mahdollisuuksia. Sellun merkitys raaka-aineena kasvaa, ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia kannattaa etsiä. Olemme yhdessä osa arvoketjuja, jotka tulevat säilymään ja kehittymään.

Nyt on tärkeää tehdä töitä yhdessä ja pitää huolta liiketoiminnan jatkuvuudesta. Me varmistamme, että tehtaamme käyvät turvallisesti ja toimitusketjuihimme voi luottaa.

Tässä lehdessä kerromme tarkemmin, millaisia mahdollisuuksia sellulla ja sen jalostamisella on.

Hienoa, että olet mukana yhteisellä matkallamme.

ARI HARMAALA Myynti- ja asiakkuusjohtaja

Lyhyesti

METSÄ FIBRELLE KORKEIN ECOVADIS-TUNNUSTUS Metsä Fibrelle on myönnetty korkeimman tason EcoVa- dis-tunnustus yhteiskunta- vastuuseen (CSR) liittyvästä työstä. Parhaat arviot saimme ympäristövastuullisuuteen liittyen. ”Olemme ylpeitä korkeim- man tason EcoVadis-tunnus- tuksesta ja hyödynnämme saamaamme palautetta kehit- tääksemme toimintaamme edelleen”, sanoo toimitusjoh- taja Ismo Nousiainen.

PALAUTETTA UUDELLA TAVALLA Metsä Fibre on tutkinut asiakastyytyväisyyttä kyselyn avulla useiden vuosien ajan. Kysely tarjoaa meille yksityiskohtaista tietoa siitä, mikä toimii ja missä voimme jatkaa kehittymistä. Vuonna 2020 uudistimme kyselyn ja laajensimme otoksen kattamaan koko asiakaskuntamme. Asiakkaillamme on mahdollisuus antaa kokonaisarvosana sekä vapaasti kommentoida haluamiaan aihealueita. ”Työmme perustuu asiakkaidemme kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen. Uudis- tettuun kyselyyn on nopeampi ja helpompi vastata, ja saimme enemmän palau- tetta eri aihealueista”, kertoo Aasian myyntijohtaja Harri Vertanen . Eurooppalaiset asiakkaat ovat erityisesti tyytyväisiä tuotteiden laatuun, yhteis- työhön ja luotettavuuteen. Kritiikki kohdistui lähinnä toimitus- ja maksuehtojen joustavuuteen. ”Asiakkaat kokevat, että voivat luottaa meihin – pidämme lupauksemme ja olemme heidän luottamuksensa arvoinen. Lisäksi meiltä toivottiin alhaisempia sellunhintoja. Aiommekin parantaa hintakeskusteluun liittyvää vuorovaikutus- ta asiakkaidemme kanssa”, sanoo Euroopan myynnistä vastaava johtaja Mikael Lagerblom . Aasialaisten asiakkaiden palaute oli pitkälti samanlaista kuin aiempinakin vuo- sina. Jonkin verran kritiikkiä saivat yksittäiset asiat, joista moniin oli jo ehditty reagoida jokapäiväisessä toiminnassa. ”Vahvuuksina mainittiin tuotteidemme hyvä laatu ja taattu toimitusvarmuus. Myös tekninen asiakaspalvelumme sai positiivista palautetta”, Vertanen kertoo. Sekä Vertanen että Lagerblom ovat tyytyväisiä kyselyn vastausprosenttiin. ”Se, että asiakkaamme näkee vaivan ja vastaa kyselyyn, osoittaa arvostusta yhteistyötämme kohtaan. Olemme tyytyväisiä siitä, että meitä pidetään tärkeänä ja arvostettuna toimittajana”, Lagerblom sanoo.

KOETEHTAAN TUOTANTO KÄYNNISTYI Äänekoskella sijaitseva pape- risellusta tekstiilikuitua valmis- tava koetehdas on saavuttanut vaiheen, jossa on onnistuttu valmistamaan ensimmäinen tuote-erä. Tehtaan omistaa ja sitä operoi MI Demo, joka on Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin ja japanilaisen Itochun yhteisyritys. ”Ensimmäisen tuote-erän onnistunut valmistus on tärkeä merkkipaalu koeteh- dashankkeessa. Tiimimme ja kumppanimme ovat tehneet ammattitaitoista työtä, josta voimme olla ylpeitä”, sanoo Niklas von Weymarn , Metsä Springin toimitusjohtaja ja MI Demon hallituksen puheen- johtaja.

52 %

Yli puolet kuluttajista ostaisi enemmän vastuullisesti pakattuja tuotteita, jos tuotteet eivät olisi kalliimpia kuin perinteisesti pakatut. Näin todetaan kyselytutkimuksessa, jonka McKinsey teki amerikkalaisten kuluttajien keskuudessa lokakuussa 2020. Noin 35 prosenttia ostaisi vastuulli- sesti pakattuja tuotteita, jos niitä olisi paremmin saatavilla kaupoissa, useammissa tuoteryhmi- ssä, ja jos ne olisi paremmin merkitty ‘vihreäksi’ vaihtoehdoksi.

Fibre-lehti sai kansainvälisessä arvostetussa asiakasviestinnän ja sisältömarkkinoinnin Folio Awards 2020 -kilpailussa kunniamaininnan onnistuneesta kokonaisuudistuksesta. Lehden konsepti uudistettiin vuonna 2019, ja samalla se sai uuden sisältöä kuvaavan Fibre-nimen. “Kunniamaininta oli meille iloinen yllätys. Olemme ylpeitä asiakaslehtemme menestyksestä, sillä olemme tehneet kovasti töitä vastatak- semme entistä paremmin selluasiakkaidemme tarpeisiin”, sanoo markkinointijohtaja Eva Martin .

UUSIA KUITUPOHJAISIA BIOTUOTTEITA EKOSYSTEMIN VOIMIN

SELLUNÄYTTEET UUSIIN PAKKAUKSIIN

MILL OF THE FUTURE - PALKINTO ÄÄNEKOSKELLE Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas palkittiin Mill of the Future -palkinnolla kansainvälisessä Pulp & Paper Industryn (PPI) kilpailussa. Kilpailussa arvioitiin muun muassa tehtaan tehokkuu- teen, tuotantoon ja ympäris- tösuorituskykyyn vaikuttavia moderneja ja innovatiivisia ratkaisuja. Erityisesti tehdas sai kiitosta materiaali-, ener- gia- ja ympäristötehokkaista ratkaisuistaan sekä laajasta biotuotekonseptistaan. ”Olemme kiitollisia ja ylpeitä saamastamme tunnustuk- sesta. Biotuotetehtaamme Äänekoskella on yksi konk- reettinen esimerkki biotuote- konseptin laajamittaisesta toteuttamisesta. Samalla se kuvastaa jatkuvan paranta- misen toimintatapaamme ja kestävän biotalouden edelläkä- vijyyttä”, sanoo toimitusjohtaja Ismo Nousiainen .

Metsä Fibren sellun näytepakkaukset on uudistettu vastaamaan uutta, yhtenäisempää Metsä-brändiä. Samalla pakkauksista tehtiin aiempaa ympäristöystävällisempiä. Pakkaukset uudistettiin yhteistyössä samaan konserniin kuuluvan Metsä Boardin kanssa, ja niiden raaka-aineena käytetään Metsä Pine-, Metsä Birch- ja Metsä High Yield -sellua. "Halusimme uusien näytepakkausten olevan premium-luokkaa sekä materiaalivalintojen että ulkoasun osalta”, kertoo Metsä Fibren mark kinointijohtaja Eva Martin . Pakkausten design on tyylikkään minimalistinen, ja kaikki osat on valmistettu luonnollista tuntua tuovasta päällystämättömästä materiaalista. Kohokuvioitujen efektien lisäksi kontrastia tuovat hopeavärillä kuuma folioidut Metsä-tunnukset. ”Uudet pakkaukset esittelevät pohjoismaista puukuitua mahdollisimman korkealuokkaisesti ja tuovat esiin taivekartongin ja aaltopahvin parhaat omi- naisuudet”, sanoo pakkauspalveluiden johtaja Ilkka Harju Metsä Boardista. Kotelon sisäpakkaus on valmistettu mikroaaltopahvista. Pakkauksen viimeistelee ulkopuolella kiertävä sleever-osa, joka on valmistettu Metsä Boardin taivekartongista (MetsäBoard Natural FBB 325 g/m 2 ). Kierrätettävien pakkausten materiaalit on valittu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Sisäpakkaus on täysin liimaton, muutoin pakkauksis- sa on liimaa vain sleever-osan sivuliimauksessa. Pakkauksia on kaksi erilaista: sellulle sekä selluarkeille.

Metsä Fibre on mukana ExpandFibre-ohjelmassa, jonka ta- voitteena on kehittää teknologioita ja liiketoimintakonsepteja uusien biotuotteiden ympärille. Metsä Groupin ja Fortumin käynnistämä nelivuotinen hanke keskittyy puusta ja oljesta saatavan sellukuidun hyödyntämiseen. Metsä Fibren tutkimus- johtaja Anna Suurnäkin mukaan hanke on uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä ja kerryttää verkostoa. ”Haluamme luoda uutta aktiviteettia ohjelman painopistea- lueisiin liittyen. Tavoitteena on, että projektin ansiosta ekosys- teemi aihepiirin ympärillä vahvistuu ja tuottaa lisäarvoa uusina yrityksinä, tuotteina ja lisätutkimuksena”, Suurnäkki sanoo. Kaikki ohjelmalle olennaiset arvoketjut perustuvat uusiutu viin ja kestäviin olki- ja pohjoisiin puuraaka-aineisiin. Expand Fibren veturiyrityksinä toimivien Metsä Groupin ja Fortumin yhteisinä tavoitteina ovat tekstiiliarvoketjun kehittäminen ja biokomposiittituotteiden kehitys. ”Metsä Fibren yhtenä pitkän tähtäimen tavoitteena on uuden kuitupohjaisen biotuotteen kehittäminen. Tätä teemme projek- tin aikana yhdessä tutkimus- ja yrityskumppaneiden kanssa.” Muista Metsä Groupin yhtiöistä Metsä Board toimii vetu- riyrityksenä pakkausmateriaaleihin liittyen, Metsä Springin fokus on tekstiilikuitujen hyödyntämisen kehittämisessä. Kokonaisuutena 50 miljoonan euron hankkeessa on kyse niin sanotusta PPP-yhteistyöstä (private public partnership), josta osan rahoittaa julkinen taho. Business Finland on myön- tänyt ohjelmalle 20 miljoonan euron rahoituksen veturiyritys-

TUTKIMUSTIETOA BIOKOMPOSIITTIEN KÄYTTÖTAVOISTA Metsä Fibre ja itsenäinen saksalainen tutkimus- laitos nova-Institut ovat tehneet markkinatut- kimuksen selluloosakuitujen käytön trendeistä biokomposiiteissa. Tutkimuksen mukaan luonnon- kuitupohjaisia komposiitteja käytettiin liiketoimin- nassa vuonna 2019 yhteensä noin 140 000 tonnia. Kaikenlaisten kierrätyskuitujen, selluloosakuitujen ja näkyvien puukuitujen käyttö on lisääntynyt kom- posiiteissa eniten kolmen viime vuoden aikana. Tulevina vuosina odotetun kasvun pääalueet ovat pakkaukset (laatikot, kuormalavat ja uudelleen- käytettävät tavarat), elektroniikka (kotelot ja muut suuret osat) sekä kulutustavarat.

ten haastekilpailussa. www.expandfibre.com

UUSI PUUPOHJAINEN 3D-KUITUTUOTE Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring kehit- tää uutta puupohjaista tuotetta ja täysin uuden- laista tuotantotapaa yhteistyössä Valmetin kanssa. ”Tavoitteenamme on kehittää uudenlainen puupohjainen 3D-kuitutuote, joka korvaa muovin esimerkiksi ruokapakkauksissa. Uudet tuotteet vähentäisivät jätteen määrää ja olisivat turvallisia, kierrätettäviä ja biohajoavia,” sanoo Metsä Springin projektivastaava Jarkko Tuominen . Kehitystyöhön liittyen Metsä Spring ja Valmet rakentavat Äänekoskelle uuden koelaitoksen, jonka on määrä käynnistyä loppuvuodesta 2021.

LUE LISÄÄ KESTÄVÄSTÄ METSÄTALOUDESTA

Havupuun taimien kasvatus kunnon tukkipuiksi vaatii pitkäjänteistä työtä. Siparin tilalla eri metsikkökuvioiden hoitotoimet suunnitellaan Metsä Groupin asiantuntijan kanssa. Myös metsätöiden toteutuksessa käytetään kumppanin apua. HYVÄ HOITO TAKAA METSÄN KASVUN

SANNA LAAKKONEN, kuvat KATRI LEHTOLA

Metsänomistajat Hanna-Maija Anttila ja Timo Vehmas pyörittävät Forssan maaseudulla sijaitsevaa Sipari-nimis- tä sukutilaa. Tila työllistää omistajiaan ympäri vuoden, sillä siihen kuuluu paitsi yli sata hehtaaria metsää, lähes 200 hehtaaria peltoa ja sikala. Pelloilla kasvatetaan ohraa, kauraa ja vehnää, ja muutamalla hehtaarilla heinää sioille. Metsä on pariskunnalle tulon ja virkistyksen lähde. Siksi he haluavat, että sitä hoidetaan mahdollisimman hyvin. Tilan muiden askareiden vuoksi kaikkia metsätöitä ei eh- ditä tehdä itse, joten niitä ostetaan palveluina. ”Vaikka metsätöiden tekeminen olisi mukavaa, kaikkea ei onneksi tarvitse ehtiä ja osata. On hienoa, että voimme saada neuvoja ja opastusta alan asiantuntijoilta”, Anttila sanoo. Tälläkin tilalla metsänhoito on muuttunut ajan kuluessa paljon. ”Kun isoisäni eli, metsään ei saanut koskea lainkaan. Puuta haettiin, kun tarvittiin kotitarvepuita, mutta muu- ten ei kaadettu yhtäkään runkoa. Samoin ajatteli tuona aikana moni muukin.” Enää tilan metsät eivät ole koskemattomia. Tekemistä suunnitellaan kuitenkin aina pitkällä aikajänteellä. Hyvin hoidettu metsä on paitsi ilo silmälle, myös ansainnan tuoja tulevillekin sukupolville. ”Taloudellisesta näkökulmasta olisi ihanteellista omistaa paljon eri-ikäistä metsää. Käytännössähän on niin, että

kun me kaadamme vanhaa puuta, lapsemme kasvattavat niiden tilalle istuttamiamme taimikoita. Mutta jos emme uudistaisi metsiä lainkaan, jossain vaiheessa kasvu heik- kenisi ja lopulta lakkaisi”, Anttila toteaa. METSÄSUUNNITELMA KATSOO TULEVAISUUTEEN Tekemistä riittää kaikkina vuodenaikoina. Esimerkiksi harvennuksia tehdään lähes ympäri vuoden sen mukaan, mitkä metsäalueet ovat milloinkin korjuukelpoisia. ”Korjuuaikaan vaikuttaa muun muassa sää. Puunkor- juun kannalta kuiva kesä on parempi kuin leuto ja rouda- ton talvi”, kertoo metsäasiantuntija Tauno Tuuppa Metsä Groupista. Keväisin pääpaino Siparin tilalla, niin kuin useimmilla muillakin metsätiloilla, on taimikoiden istuttamisessa. Kos- ka istutustyöt osuvat usein samoille viikoille pelloille tehtä- vien kevätkylvöjen kanssa, on ulkopuolinen apu tarpeen. ”Perinteisesti suurin osa havupuiden taimista istutetaan keväisin tai alkukesällä ennen juhannusta. Istutuksia voi- daan kuitenkin tehdä roudan sulamisesta syksyyn asti, kunhan maaperä, puulaji ja taimien kasvatustapa huomi- oidaan”, Tuuppa sanoo. Anttila ja Vehmas ovat Metsä Groupin metsäomaisuu- den hoitosopimusasiakkaita. Heille on laadittu tilakohtai- nen metsäsuunnitelma, jossa metsänhoitoa tarkastellaan

pitkällä tähtäimellä. Suunnitelmassa tilan metsät jae- taan puuston kehitysvaiheen, kasvupaikan sekä tulevien hoito- ja hakkuutarpeiden mukaan metsikkökuvioihin. Suunnitelmassa näkyvät myös tilalla sijaitsevat arvokkaat elinympäristöt, kuten lehdot ja paahderinteet, tai muut ympäröivästä metsästä poikkeavat alueet. ”Ennen laadittiin paperinen, vanhalta nimeltään metsä- taloussuunnitelma, joka oli voimassa kymmenen vuotta kerrallaan. Nyt Metsä Groupin asiakkaiden Metsäverk- ko-palvelussa oleva sähköinen suunnitelma on käyttökel- poinen jopa 20 vuotta”, Tuuppa kertoo. Palveluun kuuluu, että metsäasiantuntija seuraa suunni- telmaa ja ylläpitää sitä tehtyjen toimenpiteiden osalta. Li- säksi hän päivittää puustotietojen muutokset ja seuraavat toimenpide-ehdotukset. Useat Metsä Groupin toimesta tehdyt hoitotoimet ja hakkuut päivittyvät suunnitelmaan automaattisesti. KÄYTÄNNÖN SUUNNITTELU TEHDÄÄN METSÄSSÄ Metsäsuunnitelmaa lyhyemmän tähtäimen työkalu on vuosisuunnitelma. Siihen kirjataan seuraavaksi hakkuita ja hoitotöitä tarvitsevat kuviot. Tarvittavat toimenpiteet määritellään vuodeksi eteenpäin. ”Käytännössä kyse on pitkälti metsäsuunnitelman nou- dattamisesta vuositasolla. Kun asiat toteutetaan ajallaan,

”On hienoa, että voimme saada metsänhoitoon neuvoja ja opastusta alan asiantuntijoilta.” Hanna-Maija Anttila, metsänomistaja

”Metsäkävelyllä suunnittelemme hoito toimenpiteitä yhdessä asiantuntijan kanssa. Paikan päällä näkee parhaiten, mikä on milloinkin tarpeen.” Timo Vehmas, metsänomistaja

Oikeaan aikaan tehdyillä harvennuksilla varmistetaan, että puilla on tilaa kasvaa.

Tauno Tuuppa, Timo Vehmas ja Hanna-Maija Anttila metsäkävelyllä Siparin tilan mailla.

Ennen kuin taimista kasvaa omistajilleen tuloa tuovia järeitä tukkipuita, niiden elintilasta pitää huolehtia useaan otteeseen.

ei jää hoito- tai harvennusrästejä. Samalla omistajalle varmistetaan mahdollisimman hyvä metsäomaisuuden tuotto”, Tuuppa sanoo. Siparin tilalla vuosisuunnittelun perustana toimii kaksi kertaa vuodessa tehtävä kävely metsässä yhdessä tilakäyn- nille saapuvan asiantuntijan kanssa. ”Kävelyllä katsomme metsäsuunnitelmaa tabletilla tai puhelimella Metsäverkko-palvelusta. Suunnittelemme hak- kuita, ennakkoraivauksia, taimikon hoitoa ja istutuksia. Metsässä näkee parhaiten, mikä on tarpeen”, Vehmas toteaa. Keväällä on tärkeää kartoittaa vähintäänkin tulevana kesänä hoitoa tarvitsevat taimikot. Paras ajankohta on kes- kikesä, koska silloin lehtipuu vesoo vähiten. Se tarkoittaa, että kaadettujen puiden kannoista nousee vähemmän uu- sia vesoja kilpailemaan taimien kanssa. Varhaisperkaus on ensimmäinen taimikolle tehtävä rai- vaus, joka tehdään maapohjasta riippuen noin 4–8 vuo- den päästä taimien istutuksesta. Perkaus on tärkeää tehdä ajoissa, jotta taimet saavat valoa ja niillä on tilaa kasvaa kunnolla. Silloin taimikosta poistetaan sen kasvua häirit- sevät lehtipuut. Tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia kuolleiden taimien tilalle. ”Raivaussahalla tehtäviä varhaisperkauksia metsänomis- tajat tekevät usein mielellään itsekin, jos vain aika riittää. Se on selkeä työ, joka käy myös hyvin kuntoilusta”, Tuuppa toteaa. TAIMIEN HOITO VAIKUTTAA TULEVIIN TUOTTOIHIN Ennen kuin taimista kasvaa omistajilleen tuloa tuovia jä- reitä tukkipuita, niiden elintilasta pitää huolehtia useaan otteeseen. Taimikon harvennus eli toinen raivaus tehdään 10–20 vuoden päästä istutuksesta. Sen tarkoituksena on paran- taa kasvatettavan puuston laatua. Se tapahtuu poistamalla huonot taimet ja taimien kanssa kasvutilasta kilpailevat lehtipuut. ”Oikeaan aikaan tehty harvennus on tärkeää. Jos lehti- puut pääsevät kasvamaan liian isoiksi, ne haittaavat havu- puiden kasvua. Se taas vaikuttaa suoraan metsänomistajan

tulevaisuuden tuottoihin niin ensiharvennuksessa kuin myöhemmin suoritettavissa hakkuissa. Hyvin hoidettu taimikko myös kasvaa nopeammin”, Tuuppa kertoo. Kasvupaikasta ja puulajista riippuen 25–40 vuoden ku- luttua istutuksesta on vuorossa ensiharvennus. Se pitää tehdä ennen kuin puiden latvukset ehtivät supistua pui- den välisen kilpailun seurauksena. Ensiharvennuksella varmistetaan puuston kehittyminen kunnon tukkipuiksi. Kasvupaikasta, puulajista ja metsänomistajan tavoitteis- ta riippuen ensiharvennuksen ja koko kuvion uudistami- sen välissä tehdään vielä yksi tai kaksi harvennusta, joista ensimmäinen usein noin 15–25 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. ”Oikean ajankohdan arvioimiseen kannattaa käyttää asiantuntijan apua, sillä siihen vaikuttavat niin aiemmat hoitotoimenpiteet kuin metsänomistajan taloudelliset ta- voitteet”, Tuuppa muistuttaa.

Metsänhoidossa pyritään siihen, että kuvion puista noin kymmenen prosenttia on lehtipuita. Usean puulajin met- sät eli sekametsät ovat yhden puulajin metsiä kestävämpiä ja monimuotoisempia. Ne ovat myös vähemmän alttiita metsätuhoille, kuten myrsky-, lumi-, tuuli- tai hyönteis- tuhoille. RAIVAUSSAHA SOPII METSÄNOMISTAJAN KÄTEEN Siparin tilalla peltotyöt pitävät omistajapariskunnan kiireisenä keväästä lokakuuhun saakka. Sen jälkeen ka- lenterissa on vuoden toinen metsäkävely Tauno Tuupan kanssa. Syksyllä pääpaino on hakkuiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa. ”Loka-marraskuussa peltotöiden rauhoituttua teemme myös ennakkoraivauksia”, Anttila kertoo. Ennakkoraivaus on hakkuuta edeltävä työvaihe, jossa poistetaan aliskasvos eli puut, jotka ovat liian pieniä myyn-

METSÄLIITTO OSUUSKUNTA

Metsäliitto Osuuskunta on Metsä Groupin emoyhtiö, jonka jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka omistaa Suomessa vähintään kolme hehtaaria metsämaata. 3 Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 100 000 jäsentä. 100 000 ha

0 €

tipuuksi tai estävät näkyvyyttä puunkorjuussa ja haittaavat maanmuokkauksessa. ”Raivaussaha on omatoimisen metsänomistajan tärkein työkalu. Ennakkoraivaus sopii hyvin itse tehtäväksi työk- si”, Tuuppa sanoo. Kun maa vetää routaan, on talvikorjuukelpoisten kohtei- den hakkuutöiden aika. Osa Siparin tilan metsistä on pel- tojen takana, joten työt pitää suunnitella säätä tarkkaillen. ”Peltojen on oltava jäässä, jotta ne kestävät metsäkoneet”, Vehmas kertoo. Hakkuutöiden oikea ajoitus mietitään asiantuntijan kanssa tarkkaan. Koko metsikkökuvion uudistamisen aika on, kun puuston kasvu alkaa taantua. Niin kutsuttu päätehakkuu tehdään useimmiten avohakkuuna eli ku- violta kaadetaan lähes kaikki puut. Luonnon monimuo- toisuuden turvaamiseksi hakkuualalle jätetään vähintään metsäsertifioinnin edellyttämät säästöpuut. Uudistushakkuun jälkeen metsäalueelle luodaan perusta uuden metsän synnylle muokkaamalla maa uusia taimia varten. Jos istutus tapahtuu keväällä, muokkaus tehdään useimmiten jo syksyllä. Muokkauksen ansiosta uudet tai- met pääsevät nopeasti kasvuun. Loppusyksystä ja talvella, kun maataloustöitä on vähem- män, Anttila ja Vehmas ehtivät paitsi tehdä hakepuuta lämmitystarpeisiin, myös nauttia metsistään virkistyksen lähteenä. ”Käymme koirien kanssa kävelyllä, seurailemme eläinten lumeen tekemiä polkuja ja nautimme luonnosta. Metsässä ilma on lämpimämpää ja hyvää hengittää”, Vehmas kertoo. ”Kun katsoo hyvin hoidettua metsää, ei näe työsarkaa eikä tulonlähdettä, vaan upean luonnon ja maiseman”, Anttila sanoo. •

Erillistä liittymismaksua ei ole, eikä myöskään vuotuista jäsenmaksua. pääomalle maksetaan korkoa. Vuodelta 2019 osuuskorko oli 6,5 prosenttia. 6,5 Jäsenet sijoittavat osuus kunnan perusosuuksiin 12,50–65,00 euroa metsämaan hehtaaria kohti. Sijoitetulle Omistajajäsenet saavat oman metsänsä sijaintikunnasta nimetyn metsäasiantuntijan, jonka voi pyytää maksuttomalle tilakäynnille. peräkkäisenä vuotena vähin tään 500 kuutiometriä puuta. 500 m 3 Omistajajäsenet saavat puu kaupasta hinnan päälle bonusta myytyään Osuusliitolle neljänä % 0 €

Kun metsikkökuvio uudistetaan, hakkuualalle jätetään luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi metsäsertifioinnin edellyttämät säästöpuut.

Tauno Tuuppa Metsä Groupin metsäasiantuntija, joka on tehnyt yhteistyötä Siparin tilan kanssa keväästä 2020 lähtien.

Huoli ympäristöstä, väestörakenteen muutokset ja kehittyvä teknologia ovat 2000-luvun vahvimpia megatrendejä. Niiden vaikutus näkyy myös Metsä Fibren strategiassa ja päivittäisessä toiminnassa. Ratkaisut moniin globaaleihin ongelmiin löytyvät puu- tai kuitupohjaisista tuotteista. MEGATRENDIT TUKEVAT SELLUN KÄYTTÖÄ

ja maaperädataa yhdistelemällä voimme arvioida tarkasti, milloin metsistä kannattaa hakea puuta.” Tekoälyä ja automaatiota hyödynnetään jo sellun, ja pian yhä enemmän myös sahatavaran tuotannossa. ”Rauman sahalla prosessista saatava tieto yhdistetään tuotetietoon. Se edesauttaa tasaisen laadun tekemistä. Myös asiakas saa tuotteestaan entistä tarkempaa tietoa.” Pehu-Lehtonen uskoo, että sahatavaraa ja erilaisia kuitu- tuotteita sekä muita uusia biotuotteita valmistetaan tule- vaisuudessa entistä useammin teollisissa ekosysteemeissä. Tavoitteena on hyödyntää sisään tuleva materiaali satapro- senttisesti mahdollisimman paljon lisäarvoa tuottaviin koh- teisiin. ”Meillä ei kuitenkaan ole osaamista kaikkeen. Siksi tar- vitsemme hyviä kumppaneita, jotka jalostavat erilaisia sivuvirtojamme ja sellukuituja uusiin arvoketjuihin. Se hyödyttää ekosysteemiä kokonaisuudessaan.” •

PANDEMIA VAHVISTI DIGITALISAATIOTA Teknologiatrendeistä vahvin on digitalisaatio. Se oli no- peaa jo ennen COVID-19-pandemiaa, joka vahvisti trendiä entisestään, sanoo Metsä Fibren liiketoiminnan kehitys- johtaja Kaija Pehu-Lehtonen . ”Todella paljon erilaisia asioita on siirtynyt verkkoon. Perinteisetkin kuluttajat ovat oppineet tekemään verk- ko-ostoksia. Kun tuotteita tilataan entistä enemmän ver- kosta, pakkausmateriaalien kulutus kasvaa.” Samaan aikaan painopaperien kysyntä on laskenut. ”Laskeva trendi on vain kiihtynyt, enkä usko, että pai- nopaperien kysyntä enää palaa entiselleen.” Digitalisaatio tuottaa valtavasti dataa, jota yritykset voi- vat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan. Pehu-Lehtosen mielestä erityisesti eri lähteistä saatavan datan yhdistele- minen avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. ”Voimme hyödyntää dataa tuotannossa ja ylläpidossa, mutta myös asiakastyössä ja myynnissä. Avointa ilmasto-

MARKKU RIMPILÄINEN, kuva SHUTTERSTOCK

Ympäristöongelmista suurin on ilmastonmuutos. Myös resurssien niukkuus, kiertotalous ja ympäristötietoisuu- den kasvu vaativat yrityksiltä uutta ajattelua ja toimin- taa. ”Me hankimme raaka-aineemme metsistä, jotka kasva- vat nopeammin kuin niitä hyödynnetään. Näin pidämme huolta metsien elinvoimaisuudesta ja niiden kyvystä si- toa hiiltä”, painottaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen . Tärkeää on myös fossiilisten polttoaineiden käytön lo- pettaminen mahdollisimman nopeasti. ”Tavoitteemme on, että tuotantomme toimii täysin fos- siilivapaasti vuoteen 2030 mennessä”, Nousiainen sanoo. Äänekosken biotuotetehdas on jo täysin fossiilivapaa, samoin tulevat olemaan Raumalle rakennettava uusi saha ja Kemiin suunniteltu uusi biotuotetehdas. Joutsenon sel- lutehtaalla polttoöljy korvataan biopolttoaineella. Sahoilla fossiiliset polttoaineet korvataan biopolttoai- neilla vaiheittain. Kolmas lenkki Metsä Fibren ilmastoketjussa ovat yhtiön tuotteet, sahatavara ja sellu. Ne ovat vastaus myös raaka- aineiden niukkuuden ja kiertotalouden vaatimuksiin. Metsä Fibren tuotteet ovat raaka-ainetta tuotantoketjuis- sa, jotka lopulta päätyvät kuluttajatuotteiksi. ”Kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa koko ajan. Ha- luamme tukea asiakkaitamme niin, että heidän tuotanto- ketjunsa ovat kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia.” Sellu on perustana myös kokonaan uudelle kuitutalou- delle.

”Kehitämme jo tekstiilikuitua, jolla voi korvata synteet- tisiä kuituja tekstiiliteollisuudessa. Näköpiirissä ovat myös kokonaan sellukuidusta prosessoidut 3D-kuitutuotteet, joita voi käyttää esimerkiksi pakkauksissa.” VÄESTÖMUUTOKSET LUOVAT UUTTA KYSYNTÄÄ Sahatavaran ja sellupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa sekä alhaisen että korkean BKT:n maissa, vaikkakin eri syistä. Väestönkasvu lisää rakentamista erityisesti kehittyvien maiden nopeasti kasvavissa suurkaupungeissa. ”Rakentamisessa puu on luontainen materiaali. Myös betonirakentamisessa tarvitaan puuta”, muistuttaa Metsä Fibren myynti- ja asiakkuusjohtaja Ari Harmaala . Kehittyvissä maissa monien sellusta valmistettujen tuot- teiden, kuten paperin, hygieniatuotteiden ja pakkausma- teriaalien, kysyntä kasvaa talouden kasvun mukana. ”Elintason nousu näkyy erityisesti hygienian merkityk- sen ymmärtämisenä. Kun kuluttajat vaurastuvat, elintar- vikkeiden pakkaaminen lisääntyy, ja kartongeille tulee uutta kysyntää”, Harmaala sanoo. Kehittyneissä maissa sellun ja sahatavaran kysynnän kasvua selittävät ennen kaikkea ympäristösyyt ja verkko- kaupan kasvu. ”Puun käyttö rakentamisessa yleistyy, koska sahatavara sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Kartonkia käytetään pakkauksissa hiilipohjaisten muovien korvaajana.” Megatrendien lisäksi sellupohjaisten tuotteiden kysyntää on lisännyt COVID-19-pandemia, joka on vauhdittanut hygieniatuotteiden myynnin kasvua kaikkialla.

Kaupungistuminen on lisännyt sellusta valmistettavien tuotteiden ja sahatavaran kysyntää.

Erikoispaperi- ja kartonkimarkkinoiden kehitys 2015–2021

MILJ. TONNIA

VUOSITTAINEN KASVU %

3 %

MARKKINAN KOKO MARKKINAN KASVU

TASAISTA KASVUA

2 %

Kun perinteisten paperilaatujen kysyntä taantuu, erikoispaperimarkkinan merkitys kasvaa. Yhä useammin kuitupohjainen tuote korvaa muovin. Myös raaka-aineen tuottaja on uusien kehityshaasteiden edessä.

1 %

HEIDI HAMMARSTEN

0 %

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

Mitä yhteistä on paperipillillä, hengityssuojaimella ja verkkokaupan postitustarralla? Ne kuuluvat erikoispaperi- tuotteisiin, joiden kysyntä on kasvussa. Esimerkit kertovat siitä, kuinka laajan kirjon erikoispaperit kattavat. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa tarkastella erikoispaperimark- kinoita ei ole. Esimerkiksi alaa seuraava konsulttiyhtiö Alexander Watson Associates (AWA) erottaa 11 mark- kinasegmenttiä ja yli sata laatukategoriaa. AWAn mukaan erikoispaperimarkkina oli vuonna 2019 kooltaan noin 29 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin kuutta prosenttia maa- ilman paperin ja kartongin tuotannosta. Arvolla mitattuna erikoispaperin merkitys on suurempi. ”Joillakin seuraamillamme markkinasegmenteillä lu- vuissa on mukana muitakin kuin erikoispaperituotteita”, huomauttaa AWAn toimitusjohtaja Corey M. Reardon . Erikoispaperilaadut tuotetaan kunkin asiakkaan vaa- timusten mukaisesti. Joskus käy niin, että erikoispaperi muuttuu vähitellen peruspaperiksi. Näin on käynyt muun muassa kopiopaperille. ”Erikoispaperivalmistajat ovat meille merkittävä asia- kasryhmä, jonka tarpeet toimivat tuotekehityksen ajurina. Erikoispaperi vaatii usein teknisesti erityisen paljon kui- turaaka-aineelta”, kertoo Metsä Fibren kehityspäällikkö Emilia Vänskä . ”Meidän havukuidustamme voi valmistaa korkean jalos- tusasteen materiaalia. Erikoispaperiasiakkailla on hyvin

tarkat toiveet siitä, millaisia kuituja he haluavat. Joku asi- akas voi arvostaa korkeaa vaaleutta ja erityisen puhdasta sellua, kun toinen toivoo, että kuidut ovat helposti jauhau- tuvia ja tiiviyttä saadaan nopeasti aikaan”, Vänskä kuvaa. MITEN KÄY POVATUN KASVUN? Siinä missä peruspaperien kysyntä on viime vuosikymme- nen aikana laskenut lievästi, erikoispaperien markkina on tasaisesti kasvanut. AWAn raportin mukaan viime vuosina kasvu on yltänyt keskimäärin 2,3 prosenttiin vuotta kohti. Ennen COVID-19-pandemiaa AWA ennusti markkinoiden kasvavan vuosittain 2,6 prosenttia vuoteen 2021 asti. ”COVID-19 on järisyttänyt rajusti koko paperiteollisuutta, ja sen vaikutukset voivat kestää useita vuosia. Pidemmällä aikavälillä se ei kuitenkaan muuta erikoispaperialalla vai- kuttavia trendejä. Kunhan pandemia on ohi ja maailman- talous toipunut, uskon että erikoispaperimarkkina palaa raiteilleen”, Reardon arvioi. Erikoispaperimarkkinoiden suurin segmentti on pakka- us ja tarrat, joka kattaa 40 prosenttia markkinoista. Raken- nusteollisuuden käyttämien erikoispaperien osuus on 18 prosenttia ja ruokapalveluihin käytettävien 10 prosenttia. Ennen COVID-19-pandemiaa AWA ennusti nopeinta kas- vua pakkausmateriaaleihin ja tarroihin. Keskimääräistä voimakkaampaa kasvuvauhtia odotettiin myös ravintola- palveluiden segmentissä. Suurista erikoispaperisegmen-

Erikoispaperi- ja kartonkimarkkinoiden kasvuennuste 2018-2021

KESKIMÄÄRÄINEN VUOSIKASVU PROSENTTEINA PÄÄSEGMENTEISSÄ 2018-2021

PAKKAUKSET JA ETIKETIT

RAKENTAMINEN JA REMON-

TOINTI

RUOKAPALVELUT

LIIKETOIMINTA JA VIESTINTÄ

TEOLLISUUS

JULKAISUTOIMINTA

KULUTTAJAT

SUODATTIMET

LÄÄKETEOLLISUUS

ELEKTRONIIKKATEOLLISUUS

TURVALLISUUSALA

0,0 %

0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 %

SEGMENTIT SUURUUSJÄRJESTYKSESSÄ YLHÄÄLTÄ ALASPÄIN

Eri markkinasegmenttien suhteellinen arvo ja kasvupotentiaali

Erikoispaperien ja kartongin alueellinen tuotantojakauma maanosittain, 2018

POHJOIS-AMERIKKA KESKI-/ETELÄ-AMERIKKA AFRIKKA/LÄHI-ITÄ AASIA EUROOPPA

34 %

36 %

TURVALLISUUSALA

SUODATTIMET

25 %

LÄÄKETEOLLISUUS

ELEKTRONIIKKA- TEOLLISUUS

KULUTTAJAT

TEOLLISUUS

RUOKAPALVELUT

JULKAISUTOIMINTA

1 %

LIIKETOIMINTA JA VIESTINTÄ

4 %

RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI

PAKKAUKSET JA ETIKETIT

SUHTEELLINEN MARKKINAN KASVU

teistä pandemia on iskenyt pahimmin rakennusteollisuu- den käyttämiin papereihin, sillä rakennusteollisuus seuraa tiukimmin yleistä talouskasvua. ”Toki hallitukset saattavat nyt investoida infrarakenta- miseen entistä enemmän koronaelvytyksen nimissä, ja tämä voi tuoda hitusen vauhtia rakennuspapereiden ky- syntään”, arvioi Reardon. Myönteinen vaikutus COVID-19-pandemialla on ollut terveydenhuollon erikoispapereihin, kuten hengityssuo- jaimissa käytettyihin suodatinpapereihin. Tästä nousupii- kistä Reardon ei kuitenkaan odota pitkäaikaista. Pandemian siivittämä ravintoloiden noutoruokabuumi sen sijaan saattaa vaikuttaa pitkäaikaisemmin ruokapal- velualan pakkausten kysyntään. Ruokapakkaussegmentti on muutenkin hyvässä kasvussa, kun kertakäyttömuovin tilalle etsitään ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. AJUREINA YMPÄRISTÖ JA TEKNOLOGIA Mitä sitten ovat ne merkittävät erikoispaperimarkkinoi den trendit, jotka pysyvät samoina COVID-19-pandemiasta huolimatta? Ympäristötietoisuuden kasvu ja teknologian kehitys, tiivistää Reardon.

”Verkkokauppa, noutoruoka ja pikaruoka lisäävät pakka- usten ja kääreiden kysyntää. Ympäristösyistä näissä käyte- tään yhä enemmän paperipohjaisia materiaaleja muovin sijaan. Teknologian kehitys auttaa korvaamaan muovia, kel- muja ja muovipinnoitteita näissä tuotteissa”, Reardon kuvaa. Tuore esimerkki ympäristötietoisuuden vaikutukses- ta on EU:n direktiivi (Single-Use Plastics Directive, EU 2019/90), joka kieltää yleisimmät kertakäyttömuovituot- teet kuten muoviset pillit. Kehittyvä teknologia voi tuottaa esimerkiksi uudenlai- sia täyteaineita tai päällysteitä erikoispapereihin. Jatkuva trendi on materiaalien keventäminen niin, että vaadittavat ominaisuudet toteutuvat, mutta kustannuksia säästyy. Emilia Vänskä huomauttaa, että teknologian kehitys johtaa myös pohdintaan, missä menee muovi- ja pape- ripakkauksen raja. ”Esimerkiksi monet kartongista valmistetut pakkaukset voivat jo nyt korvata muovipakkauksen. Joitain karton- kilaatuja tarvitsee vielä laminoida muovilla, mutta sekin on jo askel ympäristöystävällisempään suuntaan, kun osa muovipakkauksesta voidaan korvata uusiutuvalla kuidul- la”, sanoo Vänskä.

Erikoispaperin hintataso on useimmiten peruspapereita korkeampi, ja hintahaitari on laaja. Hintoihin vaikuttaa Reardonin mukaan lähinnä kolme tekijää: sellun hinta, valmistuskapasiteetti ja tuotteen teknologinen vaativuus. Havusellun hinta on laskenut paljon vuoden 2018 kysyn- tähuipusta, mutta ennen COVID-19-pandemiaa se osoitti pieniä nousun merkkejä. Valmistajien kilpailu on Rear- donin mukaan Euroopassa tiukempaa kuin Pohjois-Ame- rikassa. Teknologian kehitys taas tuo mukanaan entistä korkeamman lisäarvon tuotteita. ”Näiden yhteisvaikutus tarkoittaa suhteellisen vakaata hintakehitystä erikoispapereille.” Sekä ennen COVID-19-pandemiaa että sen jälkeen eri- koispaperimarkkinan kasvuveturina toimii Reardonin mukaan Aasia. Aasia ei tosin ole yhtenäinen markkina vaan yhdistelmä monia alueita, joiden tilanne eroaa toi- sistaan. Paikalliset erot erikoispaperimarkkinoilla ovat kuitenkin tasoittumassa. ”Aasiassa markkinat kasvavat edelleen Euroopan ja Poh- jois-Amerikan kypsiä markkinoita nopeammin, mutta kasvuvauhti hidastuu. Uudet teknologiat siirtyvät käyt- töön myös Aasian markkinoilla. Ympäristötietoisuus on

VALMISTAJAT KONSOLIDOITUVAT Erikoispapereita tuottaa AWAn raportin mukaan noin 300 valmistajaa ympäri maailmaa. Joukkoon mahtuu globaale- ja metsäteollisuusyrityksiä, joilla on laaja tuotevalikoima, mutta perinteisesti erikoispaperimarkkinoita ovat kuiten- kin hallinneet pienet paikalliset yritykset. ”Erikoispaperilajeja on satoja, volyymit ovat pienem- piä kuin perinteisillä laaduilla, ja papereita tehdään usein pienillä paperikoneilla. Puhutaan swing-koneista, jotka tekevät yleensä useampia paperilajeja”, Vänskä kertoo. Yli puolet erikoispaperiyrityksistä tekee tuotteita yhdes- tä neljään markkinasegmentille, ja hyvin harva toimii laa- jemmin kuin yhdellä tai kahdella maantieteellisellä alueel- la. Vienti kannattaa vain korkean lisäarvon tuotteilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, arvioi AWAn raport- ti. Kun peruspaperien markkina kutistuu, yhä useampi suuri toimija on kiinnostunut erikoispapereista. Tämä tarkoittaa, että isot pelurit ostavat pois pienempiä tai muokkaavat koneitaan erikoispaperituotantoon. ”Eurooppalaiset yritykset kuten Metsä Group, UPM tai Stora Enso toimivat globaalimmin kuin pohjoisamerik- kalaiset kilpailijansa”, Reardon sanoo.

”Kasvava ympäristötietoisuus luo paineita siihen, että erikoispapereiden kierrätettävyyttä pitää miettiä entistä tarkemmin.”

Erikoispaperimarkkina segmenteittäin vuonna 2018

ehkä edelleen hieman vahvempaa Euroopassa ja Poh- jois-Amerikassa”, Reardon arvioi.

ERIKOISSELLUT NOUSUSSA Raaka-aineiden, kuten sellun tuottajille, erikoispaperit tarjoavat lupaavat näkymät. Reardon nostaa esiin eten- kin erikoissellut, kuten mikrofibrilloidun selluloosan, jota käyttämällä erikoispapereihin saadaan nesteitä kestävä pinnoitus ilman muovia. Useimmat erikoispaperit vaativat neitseellistä kuitua, kierrätysmateriaalia voi käyttää esimerkiksi säkkipape- reihin. Kasvava ympäristötietoisuus on Vänskän mukaan luonut paineita siihen, että erikoispapereiden kierrätettä- vyyttä mietitään entistä tarkemmin. ”Kestävä kehitys vaikuttaa voimakkaasti tuotekehityk- seen”, sanoo Vänskä. Metsä Fibren visio on olla halutuin korkealaatuisten biotuotteiden ja asiakkaiden liiketoimintaa tukevien pal- veluiden toimittaja. ”Meillä on huippuluokan tekninen osaaminen ja siksi kyky tukea erikoispaperiasiakkaidemme liiketoimintaa globaalisti. Lisäksi haluamme tarjota asiakkaillemme uusia, innovatiivisia kuitupohjaisia tuotteita ja ratkaisuja tulevaisuudessa.” •

41%

10%

18%

PAKKAUKSET JA ETIKETIT RAKENTAMINEN JA REMONTOINTI RUOKAPALVELUT LIIKETOIMINTA JA VIESTINTÄ TEOLLISUUS JULKAISUTOIMINTA KULUTTAJAT SUODATTIMET LÄÄKETEOLLISUUS ELEKTRONIIKKATEOLLISUUS TURVALLISUUSALA

Emilia Vänskä Kehityspäällikkö Metsä Fibren T&K-ryhmässä liiketoiminnan kehittämisen osaamiskeskuksessa. Tiimi keskittyy pääsääntöisesti pitkän tähtäimen tutkimus- ja kehitysprojekteihin.

Vihreämpi renkaan jälki Raakatärpättiä (CST) käytetään nykyään hajusteissa, liimoissa, purukumissa – ja jopa autonrenkaissa. Alan johtava toimija DRT uskoo tämän olevan kuitenkin vasta alkua.

SAMI ANTEROINEN, kuva VESA TYNI

Suomalainen metsäteollisuus on ylpeä ”vihreästä kul- lastaan”, mutta puu taipuu paljon muuhunkin kuin ta- vanomaisiin puutuotteisiin. Metsä Fibre on yksi maail- man johtavista mäntypohjaisten biokemikaalien, kuten raakatärpätin, valmistajista. Sen tuotteita käytetään eri aloilla moniin eri tarkoituksiin. Metsä CST (raakatärpätti) on yhdiste, jonka lukuisia jatkojalosteita käytetään niin kosmetiikan ja hajusteiden tuoksukemikaaleina kuin teollisuuden ja kotitalouksien puhdistusaineissa. Yksi Metsä Fibren CST-asiantuntemukseen luottava yritys on maailman johtava kasvikemiayritys DRT. Firme- nich Groupiin kuuluva DRT on myös maailman johtava raakatärpätin tislaaja. DRT:n erikoisosaamista ovat erityisesti CST:n alfa- ja beetapineenien talteenotto ja puhdistus sekä kemikaa- lien muuntaminen siten, että ne vastaavat eri markki- noiden tarpeita hajusteista purukumiin. DRT:n markkinointipäällikkö Rob du Chatenier ker- too hygieniatuotteiden ja pakkausten olevan CST:n suu- rimmat markkinasegmentit. ”Vastuullisuus on yhä tärkeämpää sekä asiakkaille että yrityksille, ja siksi suuntaus on siirtyä öljypohjai- sista tuotteista vihreämpiin vaihtoehtoihin”, hän sanoo. ENTISTÄ VIHREÄMPIÄ RENKAITA? Lähes futuristinen esimerkki vihreästä suuntauksesta on auto. Sähköautojen tulo markkinoille vie huomion niiden jokaiseen osaan ja ominaisuuteen. Renkailtakin vaaditaan uusia ominaisuuksia, ja CST- pohjaiset johdannaiset voisivat parantaa renkaiden suo- rituskykyä. Jos tämä pystytään toteuttamaan kustannus- tehokkaasti, yhdessä vastuullisuusnäkökulman kanssa ratkaisu muodostaa houkuttelevan arvolupauksen. DRT:n kaupallinen johtaja Eric Moussu sanoo, että vi- sio sähköautojen vihreistä renkaista on yllättävän lähellä toteutumista.

”Maailmanlaajuinen rengasmarkkina on valtava, ja autoteollisuus on erittäin innovatiivinen.” Moussu myöntää, että rengasmarkkinaan liittyy omat haasteensa. Se on ensinnäkin monimutkainen ja erittäin tarkkaan säädelty ala – niin kuin pitääkin olla, kun kyse on ihmisten turvallisuudesta. Toinen ongelma on pitkä tuotekehitysprosessi: CST- renkaan kehittäminen kestää 18–24 kuukautta, joten tuotetta ei saada markkinoille käden käänteessä. Kun renkaat lopulta päätyvät autojen alle, niitä käytetään keskimäärin 5–9 vuotta. ”Rengasvalmistajat tarvitsevat DRT:n kaltaisia toimit- tajia, jotka pystyvät takaamaan raaka-aineen laadun ja saatavuuden pitkällä aikavälillä. Toimitusketjun luotet- tavuus on äärimmäisen tärkeää”, Moussu sanoo. DRT puolestaan tarvitsee yhtä luotettavia CST:n toimit- tajia. Korkean ja tasaisen laadun lisäksi myös toimitta- jien hinnoittelun on oltava ennakoitavaa. DRT:n ja Metsä Fibren kumppanuuden näkökulmas- ta renkaat, jotka sisältävät CST-johdannaisia, ovat yksi tärkeä tulevaisuuden kehitysalue. Molemmat osapuo- let ymmärtävät, että rengasteollisuudesta ei ole luvassa pikavoittoja, mutta sinnikkäällä työllä on mahdollista saavuttaa jotain merkittävää. ”Kummankin yrityksen sitoutuessa hankkeeseen meidän on mahdollista kehittää CST:stä varteenotetta- va raaka-aine rengasteollisuudelle. Se hyödyttäisi meitä molempia”, du Chatenier sanoo. KOHTI ENTISTÄ TIIVIIMPÄÄ YHTEISTYÖTÄ DRT:n hankintajohtaja Laurent Villain ja strategisten raaka-aineiden hankintapäällikkö Guillaume Lamarque kertovat yrityksen tehneen Metsä Fibren kanssa yhteis- työtä yli vuosikymmenen ajan. Nyt kumppanuutta py- ritään vahvistamaan entisestään. Yhteistyöhön kuuluvat esimerkiksi tekniset tiimit, jois- sa on kummankin yrityksen asiantuntijoita.

Page 1 Page 2-3 Page 4 Page 5 Page 6-7 Page 8-9 Page 10-11 Page 12-13 Page 14-15 Page 16-17 Page 18-19 Page 20-21 Page 22 Page 23 Page 24-25 Page 26-27 Page 28-29 Page 30-31 Page 32-33 Page 34-35 Page 36-37 Page 38-39 Page 40 Page 41 Page 42-43 Page 44-45 Page 46 Page 47 Page 48-49 Page 50-51 Page 52-53 Page 54-55 Page 56-57 Page 58-59 Page 60-61 Page 62-63 Page 64-65 Page 66-67 Page 68-69 Page 70-71 Page 72 Page 73 Page 74-75 Page 76