Fibre asiakaslehti 2020/2021

Metsä Fibren ensimmäinen kokonaan uusi biotuotetehdas Äänekoskella on toiminut vuodesta 2017. Sen jo käytän- nössä koeteltua konseptia kehitettäisiin Kemissä askel eteenpäin. ”Äänekosken konsepti on toimiva, mutta teknologia ja osaaminen kehittyvät kaiken aikaa. Esimerkiksi rikki- happolaitoksen rakentaminen on nyt itsestään selvä osa toimivaa biotuotetehdaskonseptia”, kuvaa Johansson. Rikkihappoa käytetään mäntyöljykeittämöllä, ja sille voitaisiin Kemissä rakentaa käyttömahdollisuus myös sellun valkaisuun. Uuden biotuotetehtaan vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa enem- män kuin nykyisen tehtaan. Raaka-aineena käytettäisiin pääosin Pohjois-Suomen harvennushakkuissa ja uudis- tushakkuissa syntyvää kuitupuuta. Puu hyödynnettäisiin tehtaalla sataprosenttisesti. ”Uudella tehdasalueella puukentän edistyksellisyyttä vahvistaisi sähkökäyttöinen, täysin fossiilivapaa puuken- tän nosturi”, kertoo tekninen johtaja Pekka Kittilä . “Myös jätevedenpuhdistamoa kehitettäisiin edelleen. Äänekoskella lietteet menevät mädättämöön ja loppu- tuote pelletöintiin. Kemin uudessa tehtaassa primääri- ja tertiääriliete kuivattaisiin ja pelletöitäisiin biopelleteiksi, bioliete poltettaisiin soodakattilassa.” UNIIKKIA BIOTUOTETEHDASKONSEPTIA KEHITETÄÄN EDELLEEN

PARASTA MAHDOLLISTA TEKNOLOGIAA

YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEHOKKUUS SYYNISSÄ

FOSSIILITON TUOTANTO Uudesta biotuotetehtaasta tulisi täysin fossiilivapaa. 100 % PUUN HYÖDYNTÄMINEN Tehdas hyödyntäisi raaka-aineeksi hankitun puun kokonaan. Mitään ei menisi hukkaan. 100 % SÄHKÖENERGIAN YLIOMAVARAISUUS Prosessit tuottaisivat niin paljon uusiutuvaa bioenergiaa, että tehtaan sähköenergian yliomavaraisuus olisi 250 prosenttia. 250 %

EU-direktiivin ja Suomen ympäristönsuojelulain mukai- sesti tehdas tulee rakentaa parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta (best available technology, BAT), joka minimoi ympäristövaikutuksia. Kemin uuden biotuotetehtaan kohdalla siihen ei tyy- dyttäisi, vaan monelta osin käytettävä teknologia ylittäisi BAT-tekniikan määrittelemät parhaat mahdolliset arvot. Esimerkiksi rikkihappolaitoksessa valmistettaisiin haju- kaasuista rikkihappoa, ja siten saataisiin pienennettyä rikkipäästöä vesistöön. ”Kaliumin ja kloridin kiteytyslaitteiston avulla puoles- taan voidaan alentaa kriittisiä vierasainepitoisuuksia ke- mikaalikierrossa ja näin saadaan vähennettyä tuhkasuolan liuotustarvetta”, Kittilä selittää. Niin ikään jätevedenpuhdistamosta tehtäisiin parempi kuin BAT tällä hetkellä edellyttää. ”Jätevedenpuhdistamolle tulisi tertiäärilaitos, jossa jäte- vedestä saostettaisiin kemiallisesti ennen vesistöön laskua pois COD:tä eli kemiallista hapenkulutusta sekä epäorgaa- nisia yhdisteitä, mikä alentaisi fosfori- ja COD-päästöjä merkittävästi.” Tehtaaseen tulisi myös suorituskykyiset sähkösuotimet, joilla hiukkaspäästöt saataisiin alhaisiksi.

”Tuotannon päästöt tulisivat olemaan Kemissä erittäin al- haiset. Sen lisäksi, että jätevesien käsittelyä tehostettaisiin, tehtaan lämpökuorma vesistöön ei kasvaisi nykyisestä, vaikka tuotanto kasvaisi huomattavasti”, Kittilä kertoo. Lämpökuormaa hallittaisiin suljetulla jäähdytysvesikier- rolla. Toimenpiteiden ansiosta vedenottomäärä Kemijoes- ta pienenisi hieman. ”Jäähdytysvesiä ei päästettäisi suoraan vesistöön. Syn- tyvä lämpö siirrettäisiin ilmaan jäähdytystorneilla, joten lämpöpäästöä tapahtuisi vain jätevesien mukana.” Moni suunniteltu ratkaisu liittyy fossiilittoman tuo- tannon tavoitteisiin. Esimerkiksi mäntyöljystä voidaan erottaa pikiöljyä, jota käytettäisiin poikkeustilanteissa fossiilivapaana tukipolttoaineena soodakattilassa ja mee- sauunilla. “Meesauunilla käytettäisiin polttoaineena puun kuoresta kaasuttimella valmistettua fossiilitonta tuotekaasua. Kuo- resta noin 50 prosenttia käytettäisiin kuoren kaasutuksessa meesauunin lämmön tuottamiseksi ja loput syntyvästä kuoresta myytäisiin tehdasintegraatin ulkopuolelle yh- dyskuntien voimalaitosten polttoaineeksi.” Kuoren kuivauksessa hyödynnettäisiin sekundääriläm- pöä, kuten meesauunin savukaasuista saatavaa lämpöä. Sitä käytettäisiin myös vesikierron kautta kuorimolla pui- den sulatukseen.

Äänekoskelle vuonna 2017 valmistunut biotuotetehdas toimii esikuvana Kemiin suunnitellulle uudelle tehtaalle.

Edistyksellisten ratkaisujen ansiosta tehdasalueelta tulevan lämmön määrä vesistöön ei kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna.