Fibre asiakaslehti 2020/2021

Sellupaaleja lastataan laivaan Vuosaaren satamassa.

LUE LISÄÄ RFID- SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ

Kun merilogistiikka on kunnossa, hyvä toimitusvarmuus yltää valtamerten taakse. Laivausten huolellinen optimointi vähentää kuljetuskustannuksia, mutta myös kuljetusten hiilidioksidipäästöjä. TOIMIVAA JA VASTUULLISTA MERILOGISTIIKKAA

MARKKU RIMPILÄINEN, kuvat SAMI VALLIUS

”Merilogistiikassa pyrimme pääsääntöisesti hyödyntä- mään luontaisia kuljetusvirtoja ja liikenteen solmukoh- tia. Tämä periaate toteutuu erittäin hyvin”, sanoo Metsä Groupin merilogistiikkajohtaja Jyrki Ranki . Sekä sellun että sahatavaran kuljetuksissa tärkeimmät vientisatamat ovat Helsinki ja Kotka. ”Jatkossa myös Rauman merkitys lähtösatamana kasvaa sahainvestoinnin ansiosta.” RIITTÄVÄSTI KONTTILIIKENNETTÄ Yksi keskeisistä toimintatavoista sellun ja sahatavaran merilogistiikassa on konttiliikenne. Siinä oleellista on vienti- ja tuontiliikenteen tasapaino. ”Liikenteen tasapainolla on vaikutusta sekä kapasiteetin saatavuuteen että toimitusten kustannustasoon”, Ranki muistuttaa. Kotka on tällä hetkellä Suomen suurin konttisatama, Helsinki toiseksi suurin. Helsingissä tuonti- ja vientilii- kenteen tasapaino on Suomen paras. Rauma on volyy- miltaan Helsinkiä ja Kotkaa pienempi. Metsä Fibre pystyy hyödyntämään Suomeen tulevia kontteja omassa vientiliikenteessään. ”Käytämme Suomeen tulleita kontteja Aasian paluulii- kenteessä. Se ei toistaiseksi toteudu missään muualla kuin näissä kolmessa satamassa.” Kontit lähtevät Suomesta syöttö- eli feeder-liikenteenä Atlantin rannikon valtamerisatamiin kuten Hampuriin, Rotterdamiin tai Antwerpeniin. Niissä kontit lastataan suuriin konttilaivoihin, jotka vievät ne edelleen Aasiaan, Lähi-Itään tai Välimerelle.

TOIMIVAT KUMPPANUUDET Satamissa, joissa on paljon tuonti- ja vientiliikennettä, on useimmiten hyvä palvelutaso ja useita satamaoperaattoreita. ”Arvostamme sitä, että satamassa on kaupallista kilpai- lua. Kilpailutilanne on omiaan kehittämään toimintaa ja parantamaan palvelutasoa”, Ranki sanoo. ”Keskeistä on löytää kumppanuudet, joilla on hyvä syy kehittää toimintaansa ja kasvaa meidän kanssamme. Si- toutuneet ja motivoituneet kumppanit ovat keskeinen tekijä kustannustehokuuden ja toimitusvarmuuden ke- hittämisessä.” OIKEAT VARUSTAMOT Irtolastiliikenteessä käytetään paljon varustamoja, jotka tuovat Suomeen teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Näin syntyy luontaisia kaksisuuntaisia kuljetusvirtoja. Lähiliikenteen lastivirrat kulkevat osittain kolmiolii- kenteenä Skandinaviasta Pohjanmerelle ja sieltä Baltian maiden kautta takaisin Pohjolaan. ”Tuomme Suomeen laivoilla jonkin verran kuitupuuta Baltiasta. Samat laivat vievät sellua ja sahatavaraa Pohjan- meren satamiin. Kun laivat palaavat Pohjanmereltä takai- sin Itämerelle, varustamokumppanimme myyvät rahteja tähän liikenteeseen sopiville kuljetuksille.” Oli kyse sitten kontti- tai irtolastiliikenteestä, valinnan rat- kaisee ennen kaikkea varustamon kyky suoriutua kuljetuk- sista Metsä Fibren tarpeiden mukaisesti, painottaa Ranki. ”Etsimme kumppaneiksi varustamoja, jotka pystyvät tarjoamaan meille joustavasti riittävän määrän tarpeisiim- me sopivaa kalustoa.”