Fibre asiakaslehti 2020/2021

”Etsimme uusia yhteyksiä vanhojen tutkimustulosten ja ajankohtaisten haasteiden välille. Siitä syntyy uutta.”

”Yhtä menestystarinaa ei tällä alalla pysty valitsemaan”, hän naurahtaa. Lähdetään liikkeelle raaka-aineista. Puuaines eli lignoselluloosa koostuu selluloosasta ja hemi- selluloosasta, sekä puun omasta liimasta, ligniinistä. Nämä rakennusaineet ovat järjestäytyneet puussa kuiduiksi, ja ne säilyvät kuituina myös puusta valmistettavassa sellussa. Sekä kuituja että niiden rakennusaineita voidaan hyö- dyntää uusissa materiaaleissa eri tasoille hienonnettuina ja käsiteltyinä, yhdessä ja erikseen. Karkeassa päässä kuitua kutsutaan yhä kuiduksi, ja hienoimmassa päässä se on nanomittakaavan fibrilli, siis nanoselluloosaa. ”Olennaista on, että kuidun ominaisuudet ovat aina erilaiset eri suuntiin. Tätä kannattaa hyödyntää kaikissa mittakaavoissa.” Jokainen huomaa tämän repiessään paperia eri suuntiin, mutta Rojas ei viittaa vain kuidun lujuuteen. Suunta vaikut- taa myös kuidun kykyyn johtaa tai eristää, oli kyse sitten lämmöstä, äänestä tai sähköstä. Lisäksi suunta vaikuttaa kuidun kykyyn heijastaa valoa sekä imeä ja hylkiä vettä. ”Erittäin tärkeä kuidun ominaisuus on sekin, että voim- me säätää, kuinka nopeasti tai hitaasti haluamme bioma- teriaalin hajoavan.” ERISTEITÄ, PINNOITTEITA JA LÄÄKELAASTAREITA Kuidun kiinnostavimmat sovellukset liittyvät Rojasin mu- kaan pitkälti ihmisten jokapäiväiseen elämään: asumiseen, pukeutumiseen, ruokaan ja terveyteen. ”Vaahdotettua puukuitua voidaan käyttää eristeenä, ja tässä suomalaiset ovat jo hyvin pitkällä. Voimme hyö- dyntää myös selluloosan kykyä varastoida ja vapauttaa lämpöenergiaa esimerkiksi tekstiileissä ja rakennuksis- sa. Tutkimme Aalto-yliopistossa myös biomateriaalien käyttöä jopa aurinkopaneeleissa ja akuissa. Energian ja valon hallinnassa on kaiken kaikkiaan erittäin hienoja mahdollisuuksia.”

Rojas odottaa biomateriaalien yleistyvän maaleissa ja muissa pinnoitteissa, koska ne voivat tarjota muun muassa antimikrobisia ominaisuuksia, UV- ja palonsuojaa – ja jopa värejä ilman erillisiä väriaineita ja pigmenttejä. Selluloosasta ja ligniinistä haetaan sopivaa rakennetta emulsioille, kuten mehulle, jogurtille ja hammastahnal- le. Moni ratkaisu on jo käytössä, mutta Rojas ennustaa, että tulevaisuudessa rakenneapua kaivataan myös ruoan 3D-tulostamisessa. Myös hänen tutkimusryhmänsä tähtäävät 3D-tulostet- taviin tuotteisiin, esimerkiksi elimistön sisäisiin lääkelaas- tareihin, joita voitaisiin käyttää muun muassa sydänsai- rauksien hoidossa. ”Selluloosa on erinomainen materiaali. Se on joustava ja biohajoava, ja sopivasti käsiteltynä se voi annostella lää- kettä – tai luoda sähkö- tai magneettikentän – suoraan kudokseen.” NUORIA LAHJAKKAITA TUTKIJOITA ALALLE Rojas hyppää sujuvasti puheissaan perustutkimuksesta tulevaisuuden sovelluskohteisiin, mutta todellisuudessa matka on pitkä ja mutkikas. Siksi hänen tutkimusryhmi- insä kuuluu esimerkiksi muotoilun ammattilaisia, keraa- mikko ja elokuvapukusuunnittelija. ”He luovat hienoja esimerkkejä siitä, mitä uusilla bio- materiaaleilla voi tehdä, ja liittävät meidät niiden kautta muuhun yhteiskuntaan.” Erityisen tärkeää Rojasille on hyvä yhteys tuotekehittä- jiin ja teollisuuteen, ja sen luomiseen hän paneutui heti Suomeen muutettuaan. Ponnistelut johtivat vuonna 2018 siihen, että Aalto-yliopisto ja VTT perustivat biomateriaa- litutkimuksen osaamiskeskittymä FinnCERESin, jota Suo- men Akatemia rahoittaa yhtenä lippulaivaohjelmistaan. FinnCERESin tutkimukseen osallistuu jo pari sataa tut- kijaa, ja sitä tukee ja seuraa joukko yrityksiä, kuten Metsä Fibre.