Fibre asiakaslehti 2020/2021

”Oikeilla mittareilla ja menetelmillä voimme seurata tarkkaan selluprosessin kulkua ja pystymme reagoimaan poikkeamiin välittömästi.”

Kaikissa Metsä Fibren tehtaissa on oma laboratorio. Näytteitä otetaan ja tutkitaan useita kertoja päivässä.

”Esimerkiksi koivusellun tietyt uuteainekomponentit mitataan laboratorioissa aina ulkopuolisen tahon toimes- ta”, Fant sanoo. Alalla puhutaan ei-tarkoituksellisesti tuotantoprosessiin päässeistä ainesosista (non-intentionally added substan- ces, NIAS), joiden metsästys käy vuosi vuodelta tarkem- maksi ja monipuolisemmaksi. ”Koko toimialalla on tavoitteena, että näistä asioista tie- detään mahdollisimman paljon. Kaikki tähtää siihen, että voimme tuottaa turvallisen tuotteen kaikille asiakkaillem- me asiakassegmentistä riippumatta.” DIGISEURANTA TILANTEEN TASALLA Yksi tärkeä valvontamekanismi on Metris FOX -laatuin- deksi, joka seuraa 15–20 keskeistä tuotannon parametriä ja hälyttää, mikäli ohjearvot ylittyvät. Kun koko tuotanto- prosessi on hyvin tasapainossa, sillä on oma vaikutuksensa myös tuoteturvallisuuteen. ”Kun ajatellaan vaikkapa tilannetta, jossa valkaisupro- sessissa on vaihtelua, sitä pitää kompensoida lisäämällä esimerkiksi valkaisukemikaalia. Tämä taas voi vaikuttaa lopputuotteen koostumukseen”, Fant kuvailee. ”Kun ajo sujuu optimaalisesti, myös tuoteturvallisuus on hyvällä tasolla.” Toinen tärkeä valvontakeino on RFID-seuranta. Vuodes- ta 2012 lähtien kunkin tuotetun sellutonnin mukaan on liitetty pieni RFID-tunnistin, mikä on parantanut tuotteen jäljitettävyyttä huomattavasti.

Tunnisteen avulla asiakas, kuten kartonki- tai pehmopape- ritehdas, pystyy itse näkemään, missä vaiheessa selluerä on pulperoitu. Lisäksi jälkeenpäinkin voidaan tarkistaa, mikä selluerä on käytetty tietyn lopputuotteen valmistukseen. ”RFID:n käyttö kahdeksan viime vuoden aikana on tuo- nut paremman näkymän jäljitettävyyteen, jota asiakkaam- me kyllä arvostavat”, Fant summaa. TUNNISTA RISKIT JA REAGOI Metsä Fibren tehtailla on jo pitkään keskitytty identifioi- maan mahdolliset vaaran paikat – eli ne tuotannon ris- kitekijät, joiden kautta epäpuhtauksia ja vierasaineita voi päätyä selluun. ”Esimerkiksi kuorimo ja hakekasat ovat tällaisia paik- koja. Operaattorit valvovat jatkuvasti, jotta prosessi pysyy puhtaana.” Tehtailla käytössä oleva HSE-järjestelmä (Health, Safety, Environment) tarkoittaa, että työntekijät raportoivat poik- keamista sitä mukaa, kun niitä esiintyy. ”Havainnot kirjataan ja niihin reagoidaan”, vahvistaa Fant. Riskejä eliminoidaan myös varmistamalla, että käytetään oikea määrä oikeita kemikaaleja oikeaan aikaan – tämä on ammattitaitoa, joka luo perustan koko toiminnalle. ”Myös tehtaan kokonaisvaltainen siisteys on tärkeää. Meillä tämä tarkoittaa niin sanotun good housekeeping -ajattelun korostamista japanilaisen 5S-ideologian mu- kaan. Prosessitiloissa ei saa olla vieraita aineita tai esineitä, ja työkaluille on omat paikkansa.”