Fibre-asiakaslehti 2025

Fibre on Metsä Fibren asiakkaille suunnattu julkaisu, joka kattaa sellu- ja sahatavaratuotannon arvoketjun metsästä lopputuotteisiin saakka. Tutustu uusimpaan numeroon tästä!

2025

METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

Biotuotetehdas on innovaatioiden kasvualusta Vähennämme veden käyttöämme Data syventää asiakasyhteistyötä

FIBRE

SAHATAVARA 62–65 Tunnetko pohjoisen männyn?

Sisältö

Pohjoinen mänty on sopeutunut karuihin olosuhteisiin. Kestävä ja vastuullisesti tuotettu mäntysahatavara soveltuu lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. 66–69 Turvallisesti joka päivä Lappeenrannan sahalla työturvallisuus on huippu- luokkaa. Tutustu sahaan ja sen turvallisuuskäytäntöihin. 70–73 Puu on perinteiden ja innovaatioiden materiaali Puu on tärkeä osa japanilaista kulttuuria ja arkkitehtuurin historiaa. Vaikka perinteet ovat puurakentamisessa vahvasti läsnä, innovaatioillekin on tilaa. 74–77 Asiakkaamme: Puidukoda Virolainen Puidukoda kasvaa laadukkaan pohjoisen sahatavaran avulla. 78–81 Data-analyysillä tiiviimpää asiakasyhteistyötä Kehittämämme Timber Performance Analysis -palvelu tuo uusia tapoja syventää yhteistyötä sahatavara-asiakkaiden kanssa. 82–83 Parasta palvelua sahatavara-asiakkaille Metsä Fibre uudisti sahatavara-asiakkaille suunnatut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi.

SELLU 32–37 Kemin biotuotetehtaan ensimmäinen vuosi Kemin biotuotetehtaan starttivaihe keskeytyi kaasu- räjähdykseen. Vahingot korjattiin tehokkaasti, ja toinen toimintavuosi käynnistyy erinomaisista lähtökohdista. 38–43 Jokainen pisara on tärkeä Vesi on tärkeä resurssi sellu- ja biotuotetehtaillamme. Moderni tekniikka ja suljetut vesikierrot auttavat tehostamaan sen käyttöä. 44–46 Uusi ligniinituote notkistaa betonin Kehitämme uutta ligniinituotetta, joka soveltuu korvaamaan betonin valmistuksessa käytettyjä fossiilipohjaisia kemikaaleja. 47–49 Päästöstä raaka-aineeksi Metsäteollisuudessa syntyvää hiilidioksidia voitaisiin hyödyntää uusiutuvan energian raaka-aineena. 50–53 Havusellun globaali tarjonta niukkenee Havusellun tuotantoon kohdistuu kasvavia ympäristö- ja sääntelypaineita. Niukkenevasta globaalista tarjonnasta hyötyvät kilpailukykyisimmät toimijat. 54–57 Asiakkaamme: Renova Portugalilainen Renova muutti jokapäiväisen tuotteen halutuksi hyödykkeeksi. 58–59 Parasta palvelua selluasiakkaille Metsä Fibre uudisti selluasiakkaille suunnatut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi.

6–7 Toimitusjohtajalta Asiakaskeskeisyys ja vastuullisuus ovat toimintamme ytimessä. 8–11 Sahat ja sellutehtaat tukevat toisiaan Sahojen ja sellutehtaiden yhteistyö takaa, että puuraaka- aine käytetään hyödyksi mahdollisimman tarkkaan. 12–18 Tavoitteena elinvoimaisemmat metsät Uudistavan metsätalouden ansiosta Suomen metsät siirtyvät seuraaville sukupolville entistä monimuotoisempina ja ilmastokestävämpinä. 19 Myynnin tervehdys Rakennamme kasvua yhdessä asiakkaidemme kanssa.

20–23 Data – avain tehokkaaseen toimintaan

Tuotantolaitoksillamme kertyy päivittäin suuri määrä dataa. Asiantuntijamme kertovat, miten dataa analysoidaan ja miten asiakas tästä hyötyy. 24–27 Innovaatiot versovat teollisessa ekosysteemissä Biotuotetehdaskonseptimme ja teollinen ekosysteemi luovat kasvualustan tulevaisuuden biotuotteille ja kestävälle kasvulle. 28–29 Rakennamme vastuullisempaa huomista Määrätietoinen työmme kohti 2030-vastuullisuus- tavoitteita jatkuu. Jatkossa osa tavoitteista voi olla yhteisiä asiakkaiden kanssa.

84–85 Metsä Fibre Tutustu myyntiorganisaatioomme. 86 Fakta Metsä Fibren avainluvut.

Fibre-asiakaslehti 2025 I Metsä Fibre, PL 30, 02020 Metsä I www.metsagroup.com/fi/metsafibre I Julkaisija: Metsä Fibre I Päätoimittaja: Tiina Tassi Toimitusneuvosto: Mikael Lagerblom, Kustaa Laine, Tom Nickull, Sami Peltoniemi, Katri Rajava, Tommi Saarnisto, Leena Salminen, Anna Suurnäkki, Harri Vertanen, Kaija Viljakainen I Tuotanto: Hube Helsinki I Asiakkuusjohtaja: Sanna Laakkonen I Tuottaja: Maria Latokartano Ulkoasu: Hube Helsinki I Kannen kuva: Metsä Fibre I Paino: PunaMusta Oy I ISSN: 2670-0042 (painettu), 2670-3823 (verkkojulkaisu)

Lehti julkaistaan suomeksi, englanniksi ja kiinaksi. I Osoitelähde: Metsä Fibren asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Jos et halua jatkossa vastaanottaa lehteä, lähetä meille sähköpostia: metsafibre.marketing@metsagroup.com

FIBRE

Asiakaskeskeisyys ja vastuullisuus ovat toimintamme ytimessä

Päivitimme keväällä strategiamme, jonka perustana toimivat edelleen arvomme; luotettavuus, yhteistyö, uudistuminen ja vastuullinen tuloksenteko. Haluamme kai- kella toiminnallamme varmistaa, että asiakkaamme voivat hyödyntää tuotteitamme ja palveluitamme sekä vastuullisuuttamme parhaalla mahdollisella tavalla oman kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Strategiamme rakentuu neljästä kulmakivestä, joita ovat asiakaskeskeisyys, turvalli- nen ja tehokas toiminta, motivoitunut henkilöstö sekä kestävät ratkaisut. Ne ohjaavat toimintamme jatkuvaa kehittämistä ja auttavat meitä tukemaan asiakkaitamme entistä paremmin omassa liiketoiminnassaan. Metsä Fibren tavoitteena on olla asiakkaiden halutuin kumppani ja kannattavin kestävää kasvua luovien biotuotteiden valmistaja. Kannattavuudella varmistamme uudistumisemme sekä asiakkaillemme laadukkaat toimitukset pitkäjänteisesti. Modernit ja ympäristötehokkaat tuotantolaitokset, vahva osaaminen sekä jatkuvan parantamisen toimintakulttuurimme tukevat tavoitettamme olla vahva ja toimitus- varma toimija kaikilla päämarkkinoilla. Olemme sitoutuneet jatkuvasti parantamaan toimintamme vastuullisuutta ja kestä- vyyttä koko arvoketjussamme, aina metsien käsittelystä puunhankintaan ja tuotantoon sekä toimituksiin asiakkaillemme. Teemme päivittäin työtä ilmastonmuutoksen hil- litsemiseksi, kiertotalouden edistämiseksi ja vastuullisesti tuotettujen fossiilittomien ratkaisujen tarjoamiseksi markkinoille. Metsä Group on lanseerannut uudistavan metsätalouden mallin, jossa on tavoitteena metsiemme monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistaminen. Olemme aktii- visesti kehittäneet myös uusia kuitutuotteita ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä arvokkaiksi biotuotteiksi. Uudet biotuotetehtaamme toimivat täysin ilman fossiilisia polttoaineita ja olemme sitoutuneet kaikilta osin fossiilipolttoaineettomaan tuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Haluamme tarjota vastuullisuustyömme tuloksia asiakkaillemme heidän kilpailu- kykynsä vahvistamiseksi. Tarjoamme esimerkiksi mahdollisuutta Metsä Experience -vierailuun, jossa asiakkaat ja haluttaessa myös heidän asiakkaansa saavat ainutlaatui- sen mahdollisuuden tutustua uudistavaan metsänhoitoon ja vastuulliseen teolliseen tuotantoomme. Vierailun aikana asiakkaamme näkee konkreettisesti, miten vastuulli- nen ja kestävä toiminta toteutuvat koko ketjussa, ja millaisia käytännön toimenpiteitä tämän varmistamiseksi tehdään. Tänä vuonna yhdistimme aiemmin julkaisemamme kaksi eri asiakaslehteä. Sahateollisuus ja kuiduttava teollisuus muodostavat tiiviin kokonaisuuden ja tarjoavat toisilleen merkittäviä synergiaetuja. Yhdessä lehdessä voimme esitellä kokonais- toimintaamme selkeämmin ja tuoda paremmin esiin vahvuuksia, joita tämä synergia tarjoaa. Samalla asiakkaamme saavat kattavamman kuvan vastuullisesta ja tehokkaasta toiminnastamme. Haluan kiittää asiakkaitamme yhteistyöstä ja luottamuksesta sekä toivottaa menestyksekästä vuotta 2025.

Ismo Nousiainen Toimitusjohtaja, Metsä Fibre

FIBRE

Sahat ja sellutehtaat tukevat toisiaan

Tutustu Rauman tehtaisiin.

Sahalla jalostetaan tukkipuuta sahatavaraksi ja sellutehtaalla kuitupuuta selluksi, muiksi biotuotteiksi ja uusiutuvaksi energiaksi. Tuotantolaitosten yhteistyö takaa sen, että puuraaka- aine käytetään hyödyksi mahdollisimman tarkkaan.

Teksti: Antti Kivimäki, Maria Latokartano Kuvat: Metsä Fibre

FIBRE

”Kaikki meille saapuva puuraaka-aine käytetään hyödyksi, mitään ei jää käyttämättä.”

Johanna Harjula

tärpättiä ja mäntyöljyä, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita useissa eri loppukäytöissä. Tärpättiä käytetään esimerkiksi hajuvesien raaka-aineena sekä sellaisenaan liuottimena. Mäntyöljyä puolestaan voi- daan käyttää sidosaineena esimerkiksi puhdistusaineissa ja liimoissa. ”Raumalla mäntyöljyn lähin jatkojalostaja on tehtaiden naapurissa toimiva Forchem, joka jalostaa siitä fossiilisia raaka-aineita korvaavia lisäaineita maaleihin, pinnoitteisiin ja painomusteisiin”, Ikonen kertoo.

Koko puu käytetään hyödyksi

Metsä Fibren Rauman tehtailla saha ja sellutehdas sijaitse- vat samalla tehdasalueella, vain parin sadan metrin päässä toisistaan. Läheinen sijainti mahdollistaa tehokkaan syner- gian tuotantolaitosten välillä. Rauman saha on keskittynyt tuottamaan kuivattua saha- tavaraa vaativiin komponentti- ja puusepänteollisuuden asiakastuotteisiin. Tuotannossa yli jääneet kappaleet hake- tetaan sellutehtaan käyttöön, kuori ja puru hyödynnetään bioenergiana. ”Kaikki meille saapuva puuraaka-aine käytetään hyö- dyksi, mitään ei jää käyttämättä”, Rauman sahan johtaja Johanna Harjula kertoo. Tuore ja tasalaatuinen sahahake on sellunvalmistuksen kannalta erinomaista raaka-ainetta. ”Kaiken lisäksi se kulkee sahalta kuljetinta pitkin ilman, että sitä pitää lastata rekkojen kyytiin. Tämä on resurssi- tehokkuutta parhaimmillaan”, Rauman sellutehtaan johtaja Jaakko Ikonen kertoo.

Tuotamme enemmän sähköä kuin käytämme

Selluprosessin sivutuotteena syntyy myös uusiutuvaa ener- giaa reilusti yli tehtaan oman tarpeen. Rauman sellutehtaan sähköomavaraisuusaste on 180 prosenttia, eli tehdas tuottaa sähköä lähes kaksinkertaisesti tarvitsemansa määrän. Metsä Fibren moderneimmissa sellutehtaissa sähköomava- raisuus on vieläkin korkeampi, esimerkiksi Kemin biotuote- tehtaalla peräti 250 prosenttia. Osan sähkö- ja lämpöenergiasta Rauman sellutehdas käyttää omissa prosesseissaan, mutta sitä riittää myös muil- le toimijoille. Esimerkiksi Rauman saha saa tarvitsemansa sähköenergian sekä sahatavaran kuivatukseen tarvitsemansa lämpöenergian sellutehtaalta. Metsä Fibren toiminta perustuu raaka-aineiden kestävään käyttöön ja resurssitehokkaaseen tuotantoon. Yhtiön tavoit- teena on, että kaikki sen tuotantolaitokset ovat jätteettömiä ja toimivat ilman fossiilisia polttoaineita vuoteen 2030 men- nessä. •

Suomen metsäteollisuus käytti vuonna 2023 kotimaista raakapuuta yhteensä 57,8 miljoonaa kuutiometriä.1 Teolli- suuden käyttämä puu korjataan pääasiassa joko tukki- tai kuitupuuna. Luokittelu tukiksi tai kuiduksi määrittää sen, missä puun jatkojalostus tapahtuu. Karkeasti jaoteltuna tukit ovat saho- jen, ja kuitupuut sellutehtaiden raaka-ainetta. ”Sellu- ja biotuotetehtaiden sekä sahojen yhteistyön an- siosta Suomi käyttää metsiään mahdollisimman resurs- sitehokkaasti. Selluteollisuus jalostaa kuitupuuta, joka ei pienen läpimittansa vuoksi sovellu sahojen tuotantoon. Se hyödyntää myös sahateollisuuden sivutuotteita eli niitä rungon osia, joista ei voida jalostaa sahatavaraa”, Metsä Groupin puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja Jani Riissanen sanoo.

sän luonnollista kehitystä jäljittelevissä sykleissä. Metsän uudistamista seuraavan taimikonhoidon jälkeen metsässä tehdään yhdestä kolmeen harvennushakkuuta sekä kierto- ajan lopuksi uudistushakkuu. Ensiharvennuksessa saadaan pääasiallisesti vain kuitupuu- ta, mutta uudistushakkuissa tukkipuun osuus kokonaishak- kuumäärästä voi olla 70–90 prosenttia. Jaottelu tukki- ja kuitupuuhun tapahtuu rungon läpimi- tan ja sen laadun perusteella. Tukiksi soveltuu rungon osa, jonka latvaläpimitta on vähintään 15 senttimetriä, ja joka on riittävän suora. Kuitupuuta ovat puut, jotka eivät täytä tukkipuun mit- ta- ja laatuvaatimuksia. Lenkous eli rungon kierous tai suuret oksat voivat siirtää järeänkin puun tukkipuusta kuitupuun luokkaan. Kuitupuuta kertyy myös harven- nushakkuilta sekä tukkipuun mittoihin yltävien puiden latvoista. ”Erottelu tukki- ja kuitupuuksi alkaa jo korjuuvaiheessa. Hakkuukoneet osaavat apteerata eli katkoa rungon niin, että se saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tarkkaan ja arvo maksimoiden,” Riissanen kertoo.

Kuitupuusta sellua, bioenergiaa ja muita biotuotteita

Selluprosessin raaka-aineena käytettävät hakepalat ovat muodoltaan viistosti suorakulmaisia, noin 30–40 milliä pitkiä puunkappaleita, jotka koostuvat selluloosan lisäksi hemiselluloosasta, ligniinistä ja uuteaineista. Haketta keitetään keittokemikaalissa, joka liuottaa kuituja toisiinsa sitovaa ligniiniä ja uuteaineita niin, että hakkeen selluloosakuidut saadaan toisistaan irti ja talteen mahdol- lisimman vahingoittumattomina. Prosessissa noin puolet puuraaka-aineesta jalostuu sel- luksi eli kartongin-, pehmo- ja painopaperin sekä erikois- tuotteiden raaka-aineeksi. Toisesta puolikkaasta jalostetaan muita biotuotteita, kuten sähkö- ja lämpöenergiaa sekä

Puun arvo maksimoidaan hakkuun yhteydessä

Suomalaisessa metsätaloudessa vallalla olevan jaksollisen kasvatuksen mukaisesti metsää hoidetaan toistuvissa, met-

1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Puunkäyttö [verkkojulkaisu]. Helsinki: Luonnonvarakeskus.

FIBRE

Lue lisää uudistavasta metsätaloudesta.

Tavoitteena elinvoimaisemmat metsät

Metsä Groupin lanseeraama uudistava metsätalous tekee parhaista luonnontilaa vahvistavista käytännöistä metsätalouden normin. Sen myötä Suomen metsät siirtyvät seuraaville sukupolville entistä monimuotoisempina ja ilmastokestävämpinä.

Teksti: Maria Latokartano Kuvat: Metsä Group

Varautumista ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvä luontokato tunniste- taan entistä laajemmin yhdeksi merkittävimmistä taloutta ja elinkeinoja uhkaavista riskeistä. Esimerkiksi YK on arvi- oinut, että yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaisia luonnosta.1 ”Luonnon voi valjastaa ihmisen tarpeisiin kahdella eri tavalla. Joko niin, että alkuperäinen luonto ensin raivataan kokonaan tai niin, että toiminta rakentuu alkuperäisen ekosysteemin varaan. Ensimmäinen tapa on edustanut maankäytön globaalia valtavirtaa, mikä on johtanut moniin ekologisiin haasteisiin”, Metsä Groupin johtava luontoasian- tuntija Timo Lehesvirta sanoo. Metsä Group, johon myös Metsä Fibre kuuluu, on sitoutu- nut toimimaan tavoilla, jotka sekä hillitsevät ilmastonmuu- tosta että auttavat sopeutumaan siihen. Yhtiön keväällä 2023 lanseeraaman uudistavan metsätalouden lähtökohta on, että metsiä hyödynnetään ekosysteemiä ja monimuotoisuutta tukevalla tavalla.

Samalla, kun uudistava metsätalous vahvistaa metsäekosys- teemin monimuotoisuutta ja elinvoimaa, se auttaa metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Suomessa, missä kes- kilämpötilojen ennustetaan nousevan globaalia keskiarvoa nopeammin, on eräiden tutkimusten mukaan vuoteen 2100 mennessä varauduttava nykyistä jopa 6–9 astetta lämpi- mämpään ilmastoon.2 Tänä vuonna perustetut taimikot ovat uudistuskypsiä keskimäärin 80 vuoden kuluttua, jolloin ilmasto todennä- köisesti on hyvin erilainen kuin tänään. Muutoksiin on siis varauduttava jo nyt. ”Uudistava metsätalous on meille keino valmistautua tulevaan. Samalla se antaa asiakkaillemme selvän signaalin: me reagoimme turvataksemme puuraaka-aineemme saan- nin ja pitääksemme Suomen metsäisenä myös tulevaisuu- dessa”, Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala sanoo.

FIBRE

Koko metsäekosysteemi vahvistuu

Uudistavan metsätalouden keskiössä on metsäekosysteemi, joka tarjoaa ihmisille ekosysteemipalveluiksi kutsuttuja hyötyjä. Puu- raaka-aineen lisäksi ekosysteemipalveluihin luetaan metsän tarjoamat marja- ja sienisadot, mahdollisuus virkistäytymiseen, hiilen sidonta, kyky puhdistaa vettä ja ilmaa sekä kyky hillitä eroosiota. Sen sijaan, että pyrittäisiin maksimoimaan jokin yksittäinen ekosysteemipalvelu, uudistavassa metsätaloudessa metsäekosys- teemin tilaa pyritään vahvistamaan kokonaisuutena. ”Kokonaisoptimoinnilla varmistamme, että metsäekosystee- mi säilyy mahdollisimman monimuotoisena, jolloin sen koko lisäarvopotentiaali, eli puuntuotannon lisäksi esimerkiksi hiili- nielut, pölyttäjäpalvelut, marjasadot ja puhdas vesi, ovat tulevien sukupolvien käytössä”, Lehesvirta sanoo. Käytännön tasolla kokonaisoptimointi jalkautuu joukoksi metsän- ja luonnonhoidollisia toimenpiteitä, joita harjoitetaan osin suomalaisessa metsätaloudessa jo nyt. ”Suomalainen metsänhoito on korkeatasoista. Emme ole kek- simässä pyörää uudelleen, vaan pyrimme siihen, että parhaista luonnontilaa vahvistavista käytännöistä tulee metsätaloudessa valtavirtaa.”

Kuluttajalle tieto ympäristövaikutuksista

Myönteisen muutoksen todentaminen on keskeinen osa uudis- tavan metsätalouden periaatteita. Metsä Group on kehittämässä mittaristoa, jonka avulla luonnon tilassa tapahtuvaa muutosta voidaan havainnoida. Kun mittaus tietyn ajan kuluttua toistetaan, saadaan tietää, mi- hin suuntaan luonnon monimuotoisuus on alueella kehittynyt. Metsä Groupin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yhtiöllä on käytössään luotettavaa, mitattua tietoa metsäluon- non tilasta ja sen muutoksista. Yhtiö kehittää yhteismitallisia seuranta- ja todentamismenetelmiä laaja-alaisessa yhteistyössä vaiheittain niin, että todenteet saavuttavat myös kuluttajat. ”Olemme kansainvälisesti merkittävä toimija. Siksi sillä, mitä teemme, on merkitystä. Uudistava metsätalous on tapamme varmistaa, että pohjoisen puun käytöstä aiheutuva kokonais- vaikutus on mahdollisimman iso ja myönteinen”, Junnikkala sanoo.

METSÄKATO tarkoittaa, että metsää tuhotaan, jotta maata voidaan käyttää muihin käyttö- tarkoituksiin. Metsien raivaamista maatalouskäyttöön on EU:ssa pyritty minimoimaan metsäkato- asetuksella. LUONTOKATO tarkoittaa ihmisen toiminnasta aiheutuvaa lajien ja muun luonnon monimuotoisuu- den vähenemistä. Se pitää sisäl- lään myös lajien uhanalaistumi- sen ja mahdollisen sukupuuttoon häviämisen.

Metsä Group Plus -palvelu tuo periaatteet käytäntöön

Osana uudistavan metsätalouden periaatteita Metsä Group jul- kaisi kesällä 2023 uuden Metsä Group Plus -palvelun. Kyseessä on Metsä Groupin emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistaja- jäsenille suunnattu metsänhoitomalli, joka toteuttaa uudistavan metsätalouden periaatteita. Nykykäytäntöjä laajemmista, metsäluonnon monimuotoi- suutta tukevista ja parantavista toimista sovitaan metsänomis- tajan kanssa puukaupan tai taimikonhoitotilauksen yhteydessä. Metsä Group Plus -palvelun toimenpiteiden vaikutus on huo- mattava, sillä Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä. •

1 Kemper & Pathak. 2021. The business case for nature. World Bank Blogs. 2 Parviainen ym. 2010. Finland’s Forests in Changing Climate. Metsäntutkimuslaitos.

FIBRE

Näin harjoitamme uudistavaa metsätaloutta

Metsä Group on sitoutunut uudistavan metsätalouden periaatteisiin. Uudistava metsätalous tarkoittaa talouskasvun ja luontopääoman vahvistamisen rinnakkaiseloa.

Teksti: Metsä Fibre Kuva: Sparksof

Palolajistolle metsiä

Lehtolajien elinolo- suhteita tuetaan Vaihtelua metsän rakenteeseen Rannoille jätetään suojavyöhykkeet Vanhoja puita jätetään pystyyn

Erityiset kohteet ja lajit huomioidaan Huomioidaan arvokkaat elinympäristöt Huomioidaan turvemaat

Luontaiset puulajit ja sekametsien lisääminen Lisätään lahopuuta

FIBRE

Rakennamme kasvua yhdessä asiakkaidemme kanssa

NÄIN HARJOITAMME UUDISTAVAA METSÄTALOUTTA

7. Palolajistolle metsiä Metsäpalon jälkeen hiiltynyt puu ja palanut karike hou- kuttelevat paikalle oman lajistonsa. Tällaisia kohteita voidaan myös luoda keinotekoisesti polttamalla puita valvotusti. 8. Erityiset kohteet ja lajit huomioidaan Esimerkiksi paahderinteissä, eli kuivissa ja aurinkoisissa harjukohteissa, elää oma lajistonsa. Nämä erityiskoh- teet, kuten myös yksittäiset lajiesiintymät huomioidaan, ja ne turvataan tarvittaessa erityistoimin. Parannamme myös lajien mahdollisuutta siirtyä uusille elinalueille aluetason suunnittelulla ja osallistumalla monimuotoi- suusverkostojen kehittämiseen. 9. Huomioidaan arvokkaat elinympäristöt Arvokkaat elinympäristöt eli avainbiotoopit jätetään käsittelemättä tai niitä käsitellään eliölajien ehdoilla. Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi virtavesikohteet ja lähteet, kivikko- ja kalliokohteet sekä jyrkänteiden alusmetsät. 10. Huomioidaan turvemaat Turvemaat muodostavat suuren hiilivaraston. Turvemail- la tehtävillä metsänhoidon toimenpiteillä pyritään var- mistamaan, että alueen vesitalous pysyy tasapainossa. Tavoitteena on, että puusto kasvaa, päästöt ovat mah- dollisimman pienet ja turvemaat säilyvät hiilivarastoina.

1. Luontaiset puulajit ja sekametsien lisääminen Suomessa teollisina puina käytetään maamme luontai- sia puulajeja eli kuusta, mäntyä, koivua ja haapaa. Uudis- tavassa metsätaloudessa sekametsien osuutta kasvate- taan lisäämällä koivua havumetsissä sekä kasvattamalla kuusta ja mäntyä samoissa metsiköissä. Harvinaisempia puulajeja, kuten raitaa, leppiä, tuomea, pihlajaa sekä jaloja lehtipuita, ei hyödynnetä taloudellisesti, vaan ne jätetään metsään kasvamaan ja vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta. 2. Lisätään lahopuuta Jätämme metsiin lahopuuta tuhohyönteisten luontais- ten vihollisten sekä uhanalaisten eliölajien elinympäris- töiksi. Luomme lahopuuta säästöpuilla, jotka jätetään hakkuun yhteydessä metsään kasvamaan, kuolemaan ja lahoamaan. Teemme myös tekopökkelöitä katkaisemalla puun 2–5 metrin korkeudelta. Näin saamme laho- ja kolo- puuta metsiin, joissa sitä muuten olisi niukasti. 3. Lehtolajien elinolosuhteita tuetaan Lehdot ovat arvokkaita luontokohteita, sillä niistä löytyy lajeja, joita ei tapaa muualla. Sen vuoksi lehdoissa suo- sitellaan luonnonhoitoa ja varmistetaan, että lehtolajien elinolosuhteet säilyvät ja paranevat. 4. Vaihtelua metsän rakenteeseen Pidämme yllä metsien rakenteellista vaihtelevuutta. Vaihteleva rakenne lisää monimuotoisuutta, sillä eri eliöla- jit tarvitsevat erilaisia metsiä elinympäristöikseen. Jätäm- me metsään säästöpuita, säästöpuuryhmiä ja suojatihei- köitä. Metsien käsittelytapoihin haetaan monipuolisuutta ja niiden jatkuvapeitteistä kasvatusta lisätään. 5. Rannoille jätetään suojavyöhykkeet Jätämme vesistöjen varsille suojavyöhykkeet, jotka tur- vaavat ranta-alueen lajiston elinolosuhteita ja pidättävät kiintoaine- ja ravinnehuuhtoutumia. Suojavyöhykkeen leveys riippuu kohteesta. Rantojen puusto ja lajisto vaih- televat, ja yksi tyypillinen rantapuulaji on tervaleppä. 6. Vanhoja puita jätetään pystyyn Vanhoja puita jätetään pystyyn, sillä niissä elää paljon tärkeitä eliölajeja. Vanhoja puita saadaan lisää jättämäl- lä eläviä säästöpuita, ja aikanaan vanhoista puista tulee lahopuuta.

Asiakaslähtöisyys ja pitkäaikaiset suhteet ovat avainasemassa, kun Metsä Fibre tavoittelee kestävää kasvua ja vahvistaa kärkipaikkaansa globaaleilla havusellu- markkinoilla. Emme hae lyhytnäköisiä voittoja, vaan uskomme, että pitkäaikainen yhteistyö johtaa sekä meidän että asiakkaidemme kannalta kannattavimpaan tulokseen. Korkealaatuinen, pohjoisesta puusta valmistettu sellu, sahatavara ja muut bio- tuotteet ovat yhtiömme vahvuus. Teemme asiakkaidemme kanssa tiivistä yhteis- työtä, jolla varmistamme tuotteidemme sopivuuden heidän käyttötarkoituksiinsa ja prosesseihinsa. Uusi biotuotetehtaamme Kemissä ja moderni mäntysahamme Raumalla tuovat markkinoille uutta tarjontaa, jonka turvin asiakkaamme voivat kasvattaa omaa liiketoimintaansa myös jatkossa. Sellussa meillä on vahva markkina-asema Euroopassa ja Aasiassa. Yhdysval- loissa kasvatamme markkinaosuuttamme. Jatkossa vastaamme asiakaskysynnän kasvuun yhä suuremmilla volyymeilla. Paikallisten selluntuottajien haasteet, kuten raaka-aineen saatavuusongelmat ja kapasiteetin leikkaukset, ovat synnyttäneet tar- jontavajetta ja avanneet meille mahdollisuuden saada markkinoilta lisää jalansijaa. Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat maailman sellumarkkinoihin, mutta pitkällä aikavälillä odotamme sellun kysynnän kasvavan jatkossa vakaasti etenkin pehmo- paperien ja pakkauskartonkien sekä erikoispapereiden osalta. Tätä näkemystä tukevat globaalit megatrendit. Erityisesti fossiilisten raaka-aineiden korvaami- nen, väestönkasvu, kaupungistuminen ja ostovoiman kasvu kehittyvissä maissa kasvattavat pehmopaperien ja pakkausmateriaalien kulutusta. Sahatavarassa meillä on asiakkaita Suomessa sekä muualla Euroopassa, Lähi- idässä, Afrikassa ja Aasiassa. Etenkin Japanin markkinoilla on hienoa nähdä vahva kiinnostus ja osaaminen puurakentamiseen, ja sinne toimitamme korkealaatuisia sahatavaratuotteita yhä enemmän. Myös muualla maailmassa rakentamisen el- pyminen ja kasvava ympäristötietoisuus tulevat kasvattamaan puurakentamista, mikä puolestaan lisää sahatavaran kysyntää tulevaisuudessa. Uudenaikaisten tehtaidemme ja sahojemme ansiosta pystymme tarjoamaan entistä suurempia tuotantomääriä kaikille markkina-alueille. Tuotantomme pe- rustana ovat vastuullisuus ja kestävä kehitys. Kestävän kehityksen 2030-tavoittei- demme mukaisesti tähtäämme tuotantoon ilman fossiilisia polttoaineita. Kemin ja Äänekosken biotuotetehtaiden sekä Rauman sahan osalta olemme tämän tavoitteen jo saavuttaneet. Kehitämme myös jätevesipäästöttömän sellutehtaan konseptia, edistämme hiilineutraaleita logistiikkaratkaisuja tiiviissä yhteistyössä kumppa- neidemme kanssa ja parannamme jatkuvasti toimintamme ympäristötehokkuutta. Vastuullisuuden merkitys korostuu asiakasyhteistyössä entisestään. Tavoittee- namme on olla globaali edelläkävijä fossiilisten CO2-päästöjen vähentämisessä ja maailman johtava havusellun valmistaja, joka panostaa vahvasti pitkäaikaisiin asiakkuuksiin.

GLOBAALIN MYYNNIN VAHVA OSAAJA

Metsä Fibren myynti- ja markki- nointijohtaja Mikko Antsalolla on laaja kokemus myynnin johto- tehtävistä metsäteollisuudessa. Antsalo aloitti työuransa paperi- teollisuuden myyntitehtävissä ja on työskennellyt muun muassa New Yorkissa, Münchenissä ja Düsseldorfissa. Ennen Metsä Fibrelle siirtymistään hän toimi Stora Enson paperidivisioonan myynnin ja markkinoinnin johtajana.

Mikko Antsalo Myynti- ja markkinointijohtaja, Metsä Fibre

FIBRE

Data – avain tehokkaaseen toimintaan

Metsä Fibren tuotantolaitoksilla kertyy päivittäin suuri määrä dataa. Asiantuntijamme kertovat, miten dataa analysoidaan ja miten asiakas tästä hyötyy.

Teksti: Maria Latokartano Kuvat: Metsä Fibre

Teollinen tehokkuus on yksi Metsä Fibren toimintaperi- aatteista. Kyseessä on koko arvoketjun läpäisevä tavoite, jonka päämääränä on parantaa sekä Metsä Fibren että sen asiakkaiden kilpailukykyä. Teollisen tehokkuuden parantaminen edellyttää liiketoi- mintojen ja prosessien ymmärrystä sekä yhä merkittäväm- mässä määrin myös kykyä prosessoida koko arvoketjussa syntyvää dataa. Metsä Fibre käyttää datan analysointiin simulointi- ohjelmien ja matemaattisten menetelmien lisäksi tekoälyä, joka mahdollistaa entistä tarkemman ja nopeamman pää- töksenteon esimerkiksi tuotannon optimoinnissa.

”Tämä tarkoittaa sitä, että pystymme huomioimaan asiakkaan lopputuotteiden vaatimukset jo hakkuupaikalta lähtien”, hän jatkaa.

Digitaalinen kaksonen ennustaa prosessin kehittymistä

Metsä Fibren modernit tehtaat ovat datan keruun ja käytön edelläkävijöitä. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaalla kertyy joka sekunti 37 000 uutta mittaustietoa. Tietoa kerä- tään massan virtauksesta, pH:sta, lämpötilasta sekä muista massan laatuun vaikuttavista tekijöistä. Selluprosessista kerättyä tietoa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi paineen tai virtauksen säädöissä tai kemikaa- lien syötössä. Edistyksellisimmän esimerkin datan käyttö- mahdollisuuksista tarjoaa digitaalinen kaksonen, joka on virtuaalinen kopio fyysisestä prosessista. Digitaalinen kaksonen mahdollistaa prosessien älykkään ennakoinnin tarjoamalla niistä reaaliaikaista tietoa. Sen avulla voidaan kokeilla ja analysoida erilaisia skenaarioita prosessin ohjaamisessa ilman, että fyysistä kohdetta tarvitsee muuttaa. Digitaalinen kaksonen osaa ennustaa, mihin suuntaan prosessi on kehittymässä, ja säätää sitä optimaaliseen tilaan. ”Digitaalisen kaksosen ansiosta operaattorit pystyvät en- nakoimaan, missä tilassa prosessi on nykyisillä asetuksilla kolmen tunnin kuluttua. Tämä tieto auttaa heitä asettamaan säädöt niin, että prosessissa on mahdollisimman vähän hajontaa. Näin pystymme tarjoamaan asiakkaillemme tasa- laatuista sellua”, Metsä Fibren sellutuotannon tekninen joh- taja Matti Toivonen sanoo.

Simulointiohjelma optimoi tukkien katkontaa

Metsä Fibren puuraaka-aineen toimituksista vastaa Metsä Groupin puunhankinta. Se käyttää simulointiohjelmaa, joka on suunniteltu puunhankinnan ennustamiseen ja ohjaamiseen. Simulointiohjelma auttaa Metsä Groupin puunhankintaa optimoimaan prosessinsa ja varmistaa, että puuraaka-aineesta jalostettu sahavara vastaa mahdollisim- man hyvin asiakkaiden tarpeita. ”Sahoilla tämä on erittäin tärkeää, sillä tukin pituuteen tai kokoon ei voida vaikuttaa enää apteerauksen, eli hakkuussa tapahtuvan rungon katkonnan, jälkeen. Siksi on erittäin merkityksellistä, että pystymme ohjaamaan puunhankintaa viestimällä, mitkä tukin osat ja pituudet ovat sahatavara- asiakkaillemme tärkeimpiä”, Metsä Fibren kehityspäällikkö Veli-Matti Mäki kertoo.

FIBRE

Entistä tehokkaampi datan hyödyntäminen tukee sekä asiakastyytyväisyyttä että ympäristövastuullisuutta.

non optimoinnin kannalta parhaan vaihtoehdon valinta edellyttää monimutkaista laskutoimitusta, jossa erilai- sia yhdistelmiä on satoja tuhansia. Taulukkolaskennassa tämänkaltainen laskutoimitus vie useita päiviä. Metsä Fibre käyttää laskentaan lineaarista monimuuttuja- optimointia, johon syötetään puutavaran toimitusta, tuo- tantoa ja asiakaskysyntää koskevat tiedot. Monimuuttu- jaoptimoinnin tuloksena saadaan paras tapa hyödyntää raaka-aine. Laskennan tuloksena syntyvät tuotetiedot ja niiden mää- rät syötetään Metsä Fibren sahavaran myyntiorganisaation käyttämään allokaatiotyökaluun. Työkalu näyttää erilaisten sahatavaratuotteiden saatavuuden ja päivittyy automaatti- sesti sitä mukaa, kun tuote-erä on myyty. Optimointi- ja allokointityökalujen käyttöönotto edus- taa perustavanlaatuista muutosta Metsä Fibren sahaliike- toiminnassa. Niiden myötä tuotanto perustuu nyt historia- tietojen tai tilastojen sijaan todelliseen asiakaskysyntään. Samalla yhtiö kykenee entistä paremmin palvelemaan avainasiakkaitaan, koska esimerkiksi asiakaskysyntään vas- taaminen nopeutuu ja tuotantovarmuus paranee. Tuotannon ja kysynnän suunnittelun digitalisointi edis- tää myös materiaalien tehokasta käyttöä ja pienentää hiili- jalanjälkeä. ”Kun ymmärrämme paremmin asiakaskysyntää, voimme keskittyä tuottamaan tuotteita, jotka vastaavat siihen tar- kemmin. Samalla minimoimme niiden tuotteiden tuotan- non, jotka ovat vähemmän kysyttyjä tai joiden toimitusketju on pidempi ja hiilijalanjälki suurempi”, Mäki sanoo. Teollisen tehokkuuden tavoittelu mahdollistaa Metsä Fibrelle entistä paremman reagoinnin markkinoiden tarpeisiin ja tuotannon optimoinnin, mikä vahvistaa yhtiön kilpailukykyä. Samalla entistä tehokkaampi datan hyödyntäminen tukee sekä asiakastyytyväisyyttä että ympäristövastuullisuutta. •

Tekoäly hyödyntää sahauksessa kerättyä mittausdataa

Metsä Fibren Rauman sahan teknologiainnovaatiot, kuten oppiva tekoäly, luovat pohjan entistäkin kustannustehok- kaammalle tuotannolle. Rauman sahalla jokaiselle tukille luodaan lasermittauksen ja tukkiröntgenin avulla virtuaalinen sormenjälki tukin koon, muodon ja sisälaadun perusteella. Sahauksessa tukki tunnistetaan virtuaalisen sormenjäljen perusteella, minkä jälkeen tekoäly antaa suosituksen parhaasta sahausmene- telmästä. ”Tukkien lajittelussa ja mittauksessa kertyy valtava määrä dataa. Tekoälyn avulla voimme ensimmäistä kertaa yhdis- tää eri mittalaitteiden tuottaman tiedon, koota sen yhteen paikkaan, ja käyttää sitä tuotannon ja tukkien optimoinnis- sa”, Metsä Fibren Rauman sahan kehityspäällikkö Jarkko Vihervuori sanoo. Tekoälyn avulla tietyt tukkiyksilöt voidaan poimia raaka- ainevirrasta sopivimpiin asiakaslaatuihin, mikä tarjoaa mahdollisuuden kohdennettujen tuote-erien valmistami- seen. Samalla sahan käyttösuhde paranee, kun jokainen tukki käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. ”Asiakkaan kannalta tämä on tärkeää, koska nyt voimme entistä tarkemmin kohdentaa oikeanlaiset tukit haluttuun lopputuotteeseen”, Vihervuori sanoo.

Algoritmit tukevat sahatavaran tuotantoa ja myyntiä

Jos sahatavaran tuotantoreseptiikka eli tukkiraaka-aineen tarjoamat tuotantomahdollisuudet taulukoitaisiin, koostuisi taulukko useista kymmenistä tuhansista riveistä. Tuotan-

FIBRE

Innovaatiot versovat teollisessa ekosysteemissä

Metsä Fibren biotuotetehdaskonsepti ja teollinen ekosysteemi luovat kasvualustan tulevaisuuden biotuotteille ja kestävälle kasvulle.

Teksti: Maria Latokartano Kuvat: Metsä Fibre

Kun Äänekosken biotuotetehdasta alettiin vuonna 2013 suunnitella, projektissa mukana olevat tiesivät, että tavoit- teena oli rakentaa enemmän kuin yksittäinen tehdas. Metsä Fibren suunnitelmissa oli luoda uusi biotuoteteh- daskonsepti, jonka tavoitteena oli käyttää arvokas puuraaka- aine sataprosenttisesti hyödyksi, ja jalostaa tuotannossa syn- tyvistä sivuvirroista korkean lisäarvon biotuotteita. Samalla energia- ja ympäristötehokkuus paranisivat entisestään. Konseptin myötä muodostuisi teollinen ekosysteemi, eli lähellä tehdasta toimivien yhteistyökumppanien ver- kosto, jossa uusia biotuotteita jalostettaisiin yhdessä eri toimijoiden kanssa. Metsä Groupissa työskentelevä Kaija Pehu-Lehtonen on ollut mukana kehittämässä biotuotetehdaskonseptia alusta saakka. ”On mahdollista, että nykyään muillakin toimijoilla on samankaltaisia kumppanuuksia, joten siinä mielessä kyse ei ole ainutlaatuisesta konseptista. Mutta trendi sai alkunsa meidän konseptistamme, ja hyvät käytännöt ovat levinneet osittain myös muualle.”

Raaka-aine ja sivuvirrat kokonaan käyttöön

Vuonna 2017, jolloin Äänekosken biotuotetehdas starttasi, tehdasintegraatin alueella toimi sen lisäksi Metsä Boardin kartonkitehdas, Metsä Woodin viilutehdas, CMC:n valmistaja CP Kelco, joka sittemmin myytiin Nouryon Chemicals Finlandille, sekä paperin ja kartongin valmis- tuksessa tarvittavien lisäaineiden valmistaja Specialty Minerals Nordic. Sittemmin ekosysteemi on kasvanut Metsä Fibren biokaasu- ja biopellettilaitoksella sekä Metsä Springin Kuura®- ja Muoto™ -koetehtailla. Veolian biometanolin jalostuslaitos valmistuu vuonna 2025, ja rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Metsä Woodin uudella Kerto® LVL -tehtaalla sekä Metsä Fibren ligniinituotteen koelaitoksella. ”Biotuotetehdaskonseptissa tavoitteena on käyttää sekä puuraaka-aine että tuotannon sivuvirrat sataprosenttises- ti hyödyksi. Tämän tavoitteen olemme saavuttaneet, sillä prosessissamme mitään ei päädy jätteeksi, ja kaikki tuotan- nossa syntyvät sivuvirrat hyödynnetään mahdollisimman

FIBRE

”Prosessissamme mitään ei päädy jätteeksi, ja kaikki tuotannossa syntyvät sivuvirrat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ympäristövaikutukset minimoiden.”

AINUTLAATUINEN BIOMETANOLILAITOS ÄÄNEKOSKELLE

Biotuotetehdaskonseptin filosofia vakuutti globaalisti toimivan Veolian, joka ryhtyy valmistamaan selluprosessin sivutuotteena syntyvästä raakametanolista kemianteollisuuden laatustandardit täyttävää biometanolia. Uusin kumppani Metsä Fibren teollisessa ekosysteemissä on ranskalaisomisteinen Veolia, joka perusti Äänekosken tehdasintegraatin alueelle ensimmäisen metanolin jalostuslaitoksensa. Vuonna 1853 perustettu Veolia on globaali toimija, joka tarjoaa ratkaisuja veden, jätteen ja energian hallintaan. Yhtiöllä on 220 000 työntekijää ja sen liikevaihto vuonna 2023 oli yli 45 miljardia euroa. Vuonna 2025 valmistuva jalostamo valmistaa biotuotetehtaan sivuvirtana synty- västä raakametanolista biometanolia kemianteollisuudelle ja liikennekäyttöön. Veolian Biofuels and Green Chemicals -liiketoiminnan kehitysjohtaja Janne Rantala kertoo Metsä Fibren valikoituneen kumppaniksi yhtiön biotuotetehdaskonseptin ansiosta. ”Biotuotetehdaskonseptin mukaisesti kumppanit kutsutaan tehdasintegraatin alueelle toimimaan läheisessä yhteistyössä. Tämä sopii Veolian tapaan toimia.” ANDRITZin teknologiaa hyödyntävä jalostustuslaitos on täysin integroitu bio- tuotetehtaaseen. Toistaiseksi lajissaan maailman suurin laitos kykenee tuottamaan vuosittain 12 000 tonnia biometanolia. Investoinnin arvo on 50 miljoonaa euroa. Jalostuslaitoksella raakametanolin sisältämät epäpuhtaudet poistetaan patentoi- dussa monivaiheisessa tislausprosessissa ja uuttamalla. Biometanoli on kemianteollisuuden perusraaka-aine, joka soveltuu useisiin eri käyttökohteisiin. Biometanolia käytetään muun muassa liikennepolttoaineena niin maantie-, meri- kuin lentoliikenteessä, ja ilmastotavoitteiden odotetaan vahvistavan sen kysyntää. ”Meriliikenteessä monet suuret toimijat investoivat parhaillaan biometanolikäyt- töisiin rahtialuksiin”, Rantala kertoo.

Janne Rantanen

tehokkaasti ympäristövaikutukset minimoiden”, Äänekos- ken biotuotetehtaan tehtaanjohtaja Janne Rantanen kertoo. Perinteisten biotuotteiden, eli sellun, tärpätin, mäntyöljyn ja bioenergian, lisäksi tehdas valmistaa omaan käyttöön- sä tuotekaasua puun kuoresta sekä rikkihappoa omista hajukaasuistaan. Tehtaalla syntyvästä tuhkasta ja muista kiinteistä sivujakeista tehdään lannoitteita ja maanraken- nusmateriaaleja. Edes tehtaan jätevedet eivät mene hukkaan, sillä jäteve- den käsittelyssä syntyvästä lietteestä Metsä Fibre valmistaa kumppaninsa Gasumin kanssa biokaasua ja -pellettejä bio- polttoaineeksi.

Innovaatioiden kasvualusta

Metsä Fibren tavoitteena on hyödyntää kaikki tuotannon sivuvirrat vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tavoite Äänekos- kella saavutettiin etuajassa, ei kehitystyö lopu tähän. ”Aina voi tehdä enemmän, ja kehittää yhä korkeamman lisäarvon tuotteita. Sivuvirtojen lisäksi tutkimme myös pää- tuotettamme sellukuitua ja etsimme uusia tapoja jalostaa sitä pidemmälle”, Pehu-Lehtonen sanoo. Metsä Fibre on edelleen kiinnostunut laajentamaan inte- graatin alueella toimivaa kumppaniverkostoaan tavalla, joka tarjoaa kummallekin sopimusosapuolelle mahdollisimman suuren synergiaedun. Laaja tehdasintegraatti on Pehu-Lehtosen mukaan paras mahdollinen ympäristö kehitystyöhön, sillä erilaisia hyö- dykkeitä, kuten vettä, höyryä ja energiaa, voidaan tuottaa yhteiseen käyttöön ja esimerkiksi hyödyntää sekundääri- lämpöä tehokkaasti. Kehittyvä teollinen ekosysteemi on myös työntekijöille inspiroiva työympäristö. Rantanen on omalla urallaan pääs- syt seuraamaan sen kehitystä biotuotetehdasta edeltäneen, vanhan sellutehtaan ajoilta asti. ”On ollut hienoa nähdä, miten eri toimijoiden verkosto on askel kerrallaan kehittynyt tähän ympärille.” •

BIOMETANOLIN KYSYNTÄ KASVAA

Biometanolin lisäksi prosessissa syntyy bioetanolia sekä ammoniumsulfaattia, jota voidaan käyttää ravinteena esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla tai maataloudessa. Sopimusneuvottelut Veolian biometanolin tulevasta loppukäyttäjästä ovat par- haillaan käynnissä. Veolia ei tässä vaiheessa ole halunnut rajata yhtään toimijaa sopimusneuvottelujen ulkopuolelle. ”Käymme parhaillaan mielenkiintoisia keskusteluja eri tahojen kanssa.” Vielä toistaiseksi biometanolin maailmanlaajuiset tuotantomäärät ovat vähäisiä, mutta Rantalan mukaan kiristyvä lainsäädäntö luo kysyntää, joka mahdollistaa tuo- tannon voimakkaan kasvun. ”Ennusteiden mukaan metanolin tuotanto kasvaa vuoteen 2050 mennessä 100 miljoonasta tonnista 500 miljoonaan tonniin, ja kasvusta osa on biometanolia.” Myös Veolian pitkän tähtäimen suunnitelmissa on Äänekosken jalostuslaitosta suurempi yksikkö. ”Äänekosken laitos, niin huomattava satsaus kuin onkin, on kuitenkin pilottilaitos, jonka avulla kerrytämme kokemustamme tekniikan, tuotteen kaupallistamisen ja hinnoittelun suhteen. Uskon, että vuoden kuluttua meille on muodostunut käsitys siitä, miten haluamme edetä.” •

FIBRE

Tutustu 2030 vastuullisuus- tavoitteisiimme.

Rakennamme vastuullisempaa huomista

SOSIAALINEN VASTUU

Metsä Fibren kulttuurissa korostuvat oikeudenmukaisuus, toisten arvostaminen ja monimuotoisuuden kunnioitta- minen. Tasa-arvoa edistetään muun muassa anonyymin rekrytoinnin avulla. ”Vuonna 2023 etenimme muun muassa anonyymien rekrytointien määrässä suunniteltua nopeammin, sillä avoimista hauistamme 79 prosenttia toteutui anonyymis- ti”, Ruottinen kertoo. Työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen satsataan, ja yhtiön tavoitteena on saavuttaa nolla tapaturmaa. ”Tavoite on kunnianhimoinen, mutta olemme kehittä- neet työturvallisuutta järjestelmällisesti yli 15 vuoden ajan, joten työkalupakkimme on iso. Turvallisuusasioiden kehit- täminen vaatii tavoitteellista työskentelyä ja kaikkien työn- tekijöiden sitoutumista yhteisiin turvallisuusperiaatteisiin.” Vuonna 2024 Metsä Fibressä otettiin käyttöön henkilö- kohtaiset turvallisuuslupaukset, joihin sitoutuivat johdon lisäksi esi- ja toimihenkilöt. Niiden tarkoitus on sitouttaa uudenlaiseen turvallisuusajatteluun ja edistää turvallisem- paa työkulttuuria.

Sopimukset tähtäävät muun muassa merikuljetusten ja koko arvoketjun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi Royal Wagenborgin, ANDRITZin ja Navalis Shippingin kanssa solmituissa sopimuksissa 30 prosentin päästövähennyksiin pyritään laivaston teknisillä parannuk- silla, reittien optimoinnilla ja energiatehokkailla ratkaisuilla. Myös Metsä Groupin puunhankinnan tavoitteena on vä- hentää puuraaka-aineen toimitusten hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla.

Metsä Fibren määrätietoinen työ kohti 2030-vastuullisuustavoitteita jatkuu. Jatkossa osa tavoitteista voi olla yhteisiä asiakkaiden kanssa.

Teksti: Silja Eisto Kuvitukset: Metsä Group

Metsä Group, johon myös Metsä Fibre kuuluu, uudisti vuo- den 2023 alussa vastuullisuustavoitteensa vuodelle 2030. Tavoitteet on ryhmitelty vastuullisen liiketoiminnan ESG-näkökulmien mukaisesti kolmeen osa-alueeseen: ympäristöön (Environmental), sosiaaliseen vastuuseen (Social) ja hallinnointiin (Governance).

lisäksi yhtiön tavoitteena on toteuttaa 10 000 toimenpidettä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta. Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat säästöpuuryhmien poltto, lehtojen ja harjujen hoitotoimenpiteet sekä vesiensuojelu- toimenpiteet. ”Lanseerasimme vuonna 2023 uudistavan metsätalouden käsitteen ja Metsä Group Plus -palvelun, joka lisää merkittä- västi metsäluonnon biodiversiteetin eteen tehtävien toimen- piteiden määrää. Metsä Group Plus -palvelu on suunnattu kaikille Metsä Groupin omistajajäsenille, ja toimenpiteiden laajuus ja vaikuttavuus kasvaa merkittävästi”, Metsä Fibren kestävän kehityksen päällikkö Marko Ruottinen sanoo. Tuotannon ympäristötavoitteissa korostuvat resurssi- tehokkuus ja ilmastovaikutukset. Vuoden 2030 loppuun mennessä Metsä Fibre ei enää käytä fossiilisia polttoaineita (Scope 1) eikä osta fossiilipohjaista energiaa (Scope 2). Tällöin tuotannossa ei synny enää lainkaan fossiilisia hiili- dioksidipäästöjä. ”Olemme laatineet kaikille tuotantolaitoksillemme tehdas- kohtaiset, Scope 1- ja 2-luokkien päästöjen minimoimiseen tähtäävät tiekartat. Puolet tuotantolaitoksistamme saavuttaa jo nyt tavoitteen. Lopuilla teemme investointeja päästäk- semme täysin eroon fossiilisista polttoaineista.” Tuotantolaitosten resurssitehokkuutta, kuten energian ja vedenkäytön tehokkuutta, parannetaan jatkuvalla ke- hitystyöllä ja investoinneilla tehdaskohtaisten tiekarttojen mukaisesti. ”Investoinneilla on merkittävä rooli tavoitteiden saavut- tamisessa, koska uusien tuotantolaitosten suunnittelussa on alusta alkaen otettu huomioon resurssitehokkuuden vaatimukset. Merkittävä yksittäinen saavutus, joka vei meitä eteenpäin resurssitehokkuuden tavoitteissamme, oli Kemin biotuotetehdas, joka käynnistyi syksyllä 2023.”

Yhteistyösopimukset tähtäävät koko arvoketjun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

TYÖ JATKUU Metsä Group päivittää vastuullisuustavoitteitaan säännöl- lisesti. Päivitysprosessia ohjaavat Metsä Groupin omien vastuullisuustoimien kehittäminen, sidosryhmien lisään- tyvät vaatimukset sekä edistyminen aiemmin asetetuissa tavoitteissa. ”Lähiaikoina tulemme tarkentamaan 2030-tavoitteitam- me, ja esimerkiksi ilmastotavoitteisiin on tulossa lisäyksiä, jotka auttavat vähentämään koko toimitusketjun päästöjä”, Ruottinen kertoo. Metsä Fibre pyrkii strategiansa mukaisesti olemaan asiak- kaidensa halutuin kumppani. Tämä edellyttää jatkuvaa parantamista toiminnan kaikilla alueilla. ”Tavoitteenamme on olla vastuullinen ja eettinen toimija, sillä meidän toimemme ja päästövähennyksemme vaikutta- vat suoraan asiakkaidemme tavoitteiden saavuttamiseen.” Asiakkaan kanssa yhteiset vastuullisuustavoitteet voivat olla seuraava askel. Ensimmäisiä neuvotteluja näiden laati- miseksi on jo käyty. •

VASTUULLISUUDEN HALLINNOINTI

YMPÄRISTÖVASTUU

Vastuullisuus ja vastuullisuuden hallinnointi ovat olen- nainen osa Metsä Fibren strategiaa ja päivittäistä toi- mintaa. Vastuullisuustavoitteiden toteutumisesta ja seurannasta vastaavat johdon lisäksi kaikki työntekijät. Jo- kaisella työntekijällä on oma roolinsa vastuullisuuden edis- tämisessä, ja kaikille on pyritty asettamaan myös henkilö- kohtainen vastuullisuustavoite. Metsä Fibressä toimintaa ohjaavat eettiset liiketoimintatavat ja Code of Conduct -ohjeistus. Vastuullisuustyötä tehdään myös yhteistyössä kump- panien kanssa, ja vuoden 2023 onnistumisista Ruottinen nostaa esiin Metsä Groupin yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut sopimukset ja yhteiset tavoitteet.

Metsä Groupin tavoitteena on turvata luonnon monimuo- toisuutta monipuolistamalla metsien puulajisuhteita, suo- simalla sekametsiä sekä ylläpitämällä uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on tehdä kaikille hakkuukohteille tekopökkelöitä, ja jättää sääs- töpuita kaikille uudistushakkuukohteille. Säästöpuut ovat metsään pysyvästi jätettäviä puita ja tekopökkelöt puita, jotka on katkaistu 2–5 metrin korkeudelta. Säästöpuilla ja tekopökkelöillä lisätään metsiin lahopuustoa, josta hyötyvät monet eliölajit. Sekapuustoisuutta lisätään niin, ettei kuusi enää vuoden 2030 jälkeen esiinny taimikoissa ainoana puulajina. Tämän

FIBRE

Page 1 Page 2-3 Page 4-5 Page 6-7 Page 8-9 Page 10-11 Page 12-13 Page 14-15 Page 16-17 Page 18-19 Page 20-21 Page 22-23 Page 24-25 Page 26-27 Page 28-29 Page 30-31 Page 32-33 Page 34-35 Page 36-37 Page 38-39 Page 40-41 Page 42-43 Page 44-45 Page 46-47 Page 48-49 Page 50-51 Page 52-53 Page 54-55 Page 56-57 Page 58-59 Page 60-61 Page 62-63 Page 64-65 Page 66-67 Page 68-69 Page 70-71 Page 72-73 Page 74-75 Page 76-77 Page 78-79 Page 80-81 Page 82-83 Page 84-85 Page 86-87 Page 88