Fibre-asiakaslehti 2025

”Kaikki meille saapuva puuraaka-aine käytetään hyödyksi, mitään ei jää käyttämättä.”

Johanna Harjula

tärpättiä ja mäntyöljyä, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita useissa eri loppukäytöissä. Tärpättiä käytetään esimerkiksi hajuvesien raaka-aineena sekä sellaisenaan liuottimena. Mäntyöljyä puolestaan voi- daan käyttää sidosaineena esimerkiksi puhdistusaineissa ja liimoissa. ”Raumalla mäntyöljyn lähin jatkojalostaja on tehtaiden naapurissa toimiva Forchem, joka jalostaa siitä fossiilisia raaka-aineita korvaavia lisäaineita maaleihin, pinnoitteisiin ja painomusteisiin”, Ikonen kertoo.

Koko puu käytetään hyödyksi

Metsä Fibren Rauman tehtailla saha ja sellutehdas sijaitse- vat samalla tehdasalueella, vain parin sadan metrin päässä toisistaan. Läheinen sijainti mahdollistaa tehokkaan syner- gian tuotantolaitosten välillä. Rauman saha on keskittynyt tuottamaan kuivattua saha- tavaraa vaativiin komponentti- ja puusepänteollisuuden asiakastuotteisiin. Tuotannossa yli jääneet kappaleet hake- tetaan sellutehtaan käyttöön, kuori ja puru hyödynnetään bioenergiana. ”Kaikki meille saapuva puuraaka-aine käytetään hyö- dyksi, mitään ei jää käyttämättä”, Rauman sahan johtaja Johanna Harjula kertoo. Tuore ja tasalaatuinen sahahake on sellunvalmistuksen kannalta erinomaista raaka-ainetta. ”Kaiken lisäksi se kulkee sahalta kuljetinta pitkin ilman, että sitä pitää lastata rekkojen kyytiin. Tämä on resurssi- tehokkuutta parhaimmillaan”, Rauman sellutehtaan johtaja Jaakko Ikonen kertoo.

Tuotamme enemmän sähköä kuin käytämme

Selluprosessin sivutuotteena syntyy myös uusiutuvaa ener- giaa reilusti yli tehtaan oman tarpeen. Rauman sellutehtaan sähköomavaraisuusaste on 180 prosenttia, eli tehdas tuottaa sähköä lähes kaksinkertaisesti tarvitsemansa määrän. Metsä Fibren moderneimmissa sellutehtaissa sähköomava- raisuus on vieläkin korkeampi, esimerkiksi Kemin biotuote- tehtaalla peräti 250 prosenttia. Osan sähkö- ja lämpöenergiasta Rauman sellutehdas käyttää omissa prosesseissaan, mutta sitä riittää myös muil- le toimijoille. Esimerkiksi Rauman saha saa tarvitsemansa sähköenergian sekä sahatavaran kuivatukseen tarvitsemansa lämpöenergian sellutehtaalta. Metsä Fibren toiminta perustuu raaka-aineiden kestävään käyttöön ja resurssitehokkaaseen tuotantoon. Yhtiön tavoit- teena on, että kaikki sen tuotantolaitokset ovat jätteettömiä ja toimivat ilman fossiilisia polttoaineita vuoteen 2030 men- nessä. •

Suomen metsäteollisuus käytti vuonna 2023 kotimaista raakapuuta yhteensä 57,8 miljoonaa kuutiometriä.1 Teolli- suuden käyttämä puu korjataan pääasiassa joko tukki- tai kuitupuuna. Luokittelu tukiksi tai kuiduksi määrittää sen, missä puun jatkojalostus tapahtuu. Karkeasti jaoteltuna tukit ovat saho- jen, ja kuitupuut sellutehtaiden raaka-ainetta. ”Sellu- ja biotuotetehtaiden sekä sahojen yhteistyön an- siosta Suomi käyttää metsiään mahdollisimman resurs- sitehokkaasti. Selluteollisuus jalostaa kuitupuuta, joka ei pienen läpimittansa vuoksi sovellu sahojen tuotantoon. Se hyödyntää myös sahateollisuuden sivutuotteita eli niitä rungon osia, joista ei voida jalostaa sahatavaraa”, Metsä Groupin puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja Jani Riissanen sanoo.

sän luonnollista kehitystä jäljittelevissä sykleissä. Metsän uudistamista seuraavan taimikonhoidon jälkeen metsässä tehdään yhdestä kolmeen harvennushakkuuta sekä kierto- ajan lopuksi uudistushakkuu. Ensiharvennuksessa saadaan pääasiallisesti vain kuitupuu- ta, mutta uudistushakkuissa tukkipuun osuus kokonaishak- kuumäärästä voi olla 70–90 prosenttia. Jaottelu tukki- ja kuitupuuhun tapahtuu rungon läpimi- tan ja sen laadun perusteella. Tukiksi soveltuu rungon osa, jonka latvaläpimitta on vähintään 15 senttimetriä, ja joka on riittävän suora. Kuitupuuta ovat puut, jotka eivät täytä tukkipuun mit- ta- ja laatuvaatimuksia. Lenkous eli rungon kierous tai suuret oksat voivat siirtää järeänkin puun tukkipuusta kuitupuun luokkaan. Kuitupuuta kertyy myös harven- nushakkuilta sekä tukkipuun mittoihin yltävien puiden latvoista. ”Erottelu tukki- ja kuitupuuksi alkaa jo korjuuvaiheessa. Hakkuukoneet osaavat apteerata eli katkoa rungon niin, että se saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tarkkaan ja arvo maksimoiden,” Riissanen kertoo.

Kuitupuusta sellua, bioenergiaa ja muita biotuotteita

Selluprosessin raaka-aineena käytettävät hakepalat ovat muodoltaan viistosti suorakulmaisia, noin 30–40 milliä pitkiä puunkappaleita, jotka koostuvat selluloosan lisäksi hemiselluloosasta, ligniinistä ja uuteaineista. Haketta keitetään keittokemikaalissa, joka liuottaa kuituja toisiinsa sitovaa ligniiniä ja uuteaineita niin, että hakkeen selluloosakuidut saadaan toisistaan irti ja talteen mahdol- lisimman vahingoittumattomina. Prosessissa noin puolet puuraaka-aineesta jalostuu sel- luksi eli kartongin-, pehmo- ja painopaperin sekä erikois- tuotteiden raaka-aineeksi. Toisesta puolikkaasta jalostetaan muita biotuotteita, kuten sähkö- ja lämpöenergiaa sekä

Puun arvo maksimoidaan hakkuun yhteydessä

Suomalaisessa metsätaloudessa vallalla olevan jaksollisen kasvatuksen mukaisesti metsää hoidetaan toistuvissa, met-

1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Puunkäyttö [verkkojulkaisu]. Helsinki: Luonnonvarakeskus.

FIBRE