”Prosessissamme mitään ei päädy jätteeksi, ja kaikki tuotannossa syntyvät sivuvirrat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ympäristövaikutukset minimoiden.”
AINUTLAATUINEN BIOMETANOLILAITOS ÄÄNEKOSKELLE
Biotuotetehdaskonseptin filosofia vakuutti globaalisti toimivan Veolian, joka ryhtyy valmistamaan selluprosessin sivutuotteena syntyvästä raakametanolista kemianteollisuuden laatustandardit täyttävää biometanolia. Uusin kumppani Metsä Fibren teollisessa ekosysteemissä on ranskalaisomisteinen Veolia, joka perusti Äänekosken tehdasintegraatin alueelle ensimmäisen metanolin jalostuslaitoksensa. Vuonna 1853 perustettu Veolia on globaali toimija, joka tarjoaa ratkaisuja veden, jätteen ja energian hallintaan. Yhtiöllä on 220 000 työntekijää ja sen liikevaihto vuonna 2023 oli yli 45 miljardia euroa. Vuonna 2025 valmistuva jalostamo valmistaa biotuotetehtaan sivuvirtana synty- västä raakametanolista biometanolia kemianteollisuudelle ja liikennekäyttöön. Veolian Biofuels and Green Chemicals -liiketoiminnan kehitysjohtaja Janne Rantala kertoo Metsä Fibren valikoituneen kumppaniksi yhtiön biotuotetehdaskonseptin ansiosta. ”Biotuotetehdaskonseptin mukaisesti kumppanit kutsutaan tehdasintegraatin alueelle toimimaan läheisessä yhteistyössä. Tämä sopii Veolian tapaan toimia.” ANDRITZin teknologiaa hyödyntävä jalostustuslaitos on täysin integroitu bio- tuotetehtaaseen. Toistaiseksi lajissaan maailman suurin laitos kykenee tuottamaan vuosittain 12 000 tonnia biometanolia. Investoinnin arvo on 50 miljoonaa euroa. Jalostuslaitoksella raakametanolin sisältämät epäpuhtaudet poistetaan patentoi- dussa monivaiheisessa tislausprosessissa ja uuttamalla. Biometanoli on kemianteollisuuden perusraaka-aine, joka soveltuu useisiin eri käyttökohteisiin. Biometanolia käytetään muun muassa liikennepolttoaineena niin maantie-, meri- kuin lentoliikenteessä, ja ilmastotavoitteiden odotetaan vahvistavan sen kysyntää. ”Meriliikenteessä monet suuret toimijat investoivat parhaillaan biometanolikäyt- töisiin rahtialuksiin”, Rantala kertoo.
Janne Rantanen
tehokkaasti ympäristövaikutukset minimoiden”, Äänekos- ken biotuotetehtaan tehtaanjohtaja Janne Rantanen kertoo. Perinteisten biotuotteiden, eli sellun, tärpätin, mäntyöljyn ja bioenergian, lisäksi tehdas valmistaa omaan käyttöön- sä tuotekaasua puun kuoresta sekä rikkihappoa omista hajukaasuistaan. Tehtaalla syntyvästä tuhkasta ja muista kiinteistä sivujakeista tehdään lannoitteita ja maanraken- nusmateriaaleja. Edes tehtaan jätevedet eivät mene hukkaan, sillä jäteve- den käsittelyssä syntyvästä lietteestä Metsä Fibre valmistaa kumppaninsa Gasumin kanssa biokaasua ja -pellettejä bio- polttoaineeksi.
Innovaatioiden kasvualusta
Metsä Fibren tavoitteena on hyödyntää kaikki tuotannon sivuvirrat vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tavoite Äänekos- kella saavutettiin etuajassa, ei kehitystyö lopu tähän. ”Aina voi tehdä enemmän, ja kehittää yhä korkeamman lisäarvon tuotteita. Sivuvirtojen lisäksi tutkimme myös pää- tuotettamme sellukuitua ja etsimme uusia tapoja jalostaa sitä pidemmälle”, Pehu-Lehtonen sanoo. Metsä Fibre on edelleen kiinnostunut laajentamaan inte- graatin alueella toimivaa kumppaniverkostoaan tavalla, joka tarjoaa kummallekin sopimusosapuolelle mahdollisimman suuren synergiaedun. Laaja tehdasintegraatti on Pehu-Lehtosen mukaan paras mahdollinen ympäristö kehitystyöhön, sillä erilaisia hyö- dykkeitä, kuten vettä, höyryä ja energiaa, voidaan tuottaa yhteiseen käyttöön ja esimerkiksi hyödyntää sekundääri- lämpöä tehokkaasti. Kehittyvä teollinen ekosysteemi on myös työntekijöille inspiroiva työympäristö. Rantanen on omalla urallaan pääs- syt seuraamaan sen kehitystä biotuotetehdasta edeltäneen, vanhan sellutehtaan ajoilta asti. ”On ollut hienoa nähdä, miten eri toimijoiden verkosto on askel kerrallaan kehittynyt tähän ympärille.” •
BIOMETANOLIN KYSYNTÄ KASVAA
Biometanolin lisäksi prosessissa syntyy bioetanolia sekä ammoniumsulfaattia, jota voidaan käyttää ravinteena esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla tai maataloudessa. Sopimusneuvottelut Veolian biometanolin tulevasta loppukäyttäjästä ovat par- haillaan käynnissä. Veolia ei tässä vaiheessa ole halunnut rajata yhtään toimijaa sopimusneuvottelujen ulkopuolelle. ”Käymme parhaillaan mielenkiintoisia keskusteluja eri tahojen kanssa.” Vielä toistaiseksi biometanolin maailmanlaajuiset tuotantomäärät ovat vähäisiä, mutta Rantalan mukaan kiristyvä lainsäädäntö luo kysyntää, joka mahdollistaa tuo- tannon voimakkaan kasvun. ”Ennusteiden mukaan metanolin tuotanto kasvaa vuoteen 2050 mennessä 100 miljoonasta tonnista 500 miljoonaan tonniin, ja kasvusta osa on biometanolia.” Myös Veolian pitkän tähtäimen suunnitelmissa on Äänekosken jalostuslaitosta suurempi yksikkö. ”Äänekosken laitos, niin huomattava satsaus kuin onkin, on kuitenkin pilottilaitos, jonka avulla kerrytämme kokemustamme tekniikan, tuotteen kaupallistamisen ja hinnoittelun suhteen. Uskon, että vuoden kuluttua meille on muodostunut käsitys siitä, miten haluamme edetä.” •
26
FIBRE
FIBRE
27
Powered by FlippingBook