Tavoitteena kehittää hiilidioksidista jalostettava sivuvirta
Euroopan komissio on arvioinut tiedonannossaan1, että EU:n tulisi vuoteen 2030 mennessä kyetä ottamaan talteen hiilidioksidia vähintään 50 megatonnia. Vuonna 2040 luvun odotetaan kasvavan noin 280 megatonniin ja vuonna 2050 jopa 450 megatonniin. Mikkasen mukaan tämä edellyttää mittavia investointeja ja tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. ”EU on arvioinut, että talteenotettavasta puupohjaisesta hiilidioksidista 50–80 prosenttia on Pohjoismaissa. Metsä- teollisuudesta talteenotetun hiilidioksidin ympärille voi täällä kehittyä todella merkittävä määrä kemianteollisuutta.” Metsä Group on mukana tutkimushankkeissa ja tarkas- telee erilaisia tuotantoketjuja. Mikkasen mukaan yhtiön tavoitteena on kehittää puupohjaisesta hiilidioksidista ja- lostettava sivutuotevirta. ”Meidän roolinamme tässä arvoketjussa on ensi alkuun toimia hiilidioksidin tuottajana, mutta pitkällä tähtäimellä en näe estettä sille, ettemmekö voisi lähteä mukaan myös jatkojalostukseen.” •
”Metsäteollisuudessa syntyvä puupohjainen hiilidioksidi on merkittävä sivuvirta, jota voitaisiin käyttää nykyistä paremmin hyödyksi.”
Pirita Mikkanen
Talteenotossa hyödynnetään amiinipohjaista teknologiaa
Puupohjaisesta hiilidioksidista polttoaineita
Hiilidioksidille on useita toisistaan poikkeavia käyttö- kohteita. Sellu- ja biotuotetehtailla sitä käytetään mänty- öljyn palstoitukseen, ja elintarviketeollisuus hyödyntää sitä esimerkiksi virvoitusjuomien ja oluen hiilihapottamiseen. Power-to-X (P2X) -prosessin avulla hiilidioksidista voidaan yhdessä vedyn kanssa tuottaa metanolia tai muita hiilivetyjä joko polttoaineeksi tai kemikaalien valmistukseen. Tämä auttaisi vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. Vielä toistaiseksi P2X-prosessit eivät ole kilpailukykyisiä vastaaviin fossiilisiin tuotteisiin verrattuna, joten jatko- jalostukseen tarvitaan poliittinen ajuri. Tällainen on esimerkiksi polttoaineiden lakisääteinen sekoitevelvoite, joka edellyttää sekoittamaan fossiilisiin polttoaineisiin, kuten bensiiniin ja dieselöljyyn, tietyn määrän biopolttoainetta. ”Esimerkiksi raskas liikenne tulee sähköistykseen liit- tyvien haasteiden vuoksi tarvitsemaan polttoainetta vielä pitkään”, Mikkanen arvioi.
Metsä Fibren sellutuotannon tekninen johtaja Matti Toivonen kertoo yhtiön selvittävän parhaillaan, miten hiilidioksidin talteenotto voitaisiin integroida selluprosessiin. Selvityk- sessä optimoidaan, minkä kokoinen talteenottolaitteisto biotuotetehtaaseen yhdistettynä olisi energiatehokkain, ja mitä laitteisto edellyttäisi jäähdytystarpeen ja logistiikan kannalta. Tavoitteena on biotuotetehtaassa syntyvän sähkön, läm- mön ja höyryn hyödyntäminen mahdollisimman tehok- kaasti siten, ettei hukkalämpöä synny. Talteenotossa tultaisiin todennäköisesti hyödyntämään amiinipohjaista teknologiaa, jossa hiilidioksidi erotetaan savukaasuista imeyttämällä se amiiniliuokseen. Kun amiini- liuosta tämän jälkeen kuumennetaan, hiilidioksidi vapau- tuu, ja se voidaan ottaa talteen. Käsittelyn jälkeen kaasun hiilidioksidipitoisuus on 98–99 prosenttia. Amiiniliuokseen perustuva hiilidioksidin talteenotto on olemassa olevaa, koeteltua teknologiaa, jota on vuosikym- menien ajan käytetty eri puolilla maailmaa. Edistyksellistä kuitenkin on teknologian yhdistäminen sellu- tai biotuote- tehtaaseen. ”Selvitystyön aikana arvioimme, miten hyvin amiiniliuos kestää savukaasuja, ja missä määrin sitä voidaan käyttää uudelleen. Meidän on myös arvioitava, kuinka paljon tilaa talteenottolaitos ja muut tarvittavat yksiköt vaativat”, Toi- vonen sanoo. Äänekosken biotuotetehtaan kokoiselta tuotantolaitoksel- ta hiilidioksidia voitaisiin vuosittain ottaa talteen noin kol- me miljoonaa tonnia, eli päivittäin noin 200 säiliöautollista.
Uusiutuva energia mahdollistaa suuremman tuotannon
Hiilidioksidin hyödyntämistä vetytaloudessa rajoittaa tois- taiseksi energian saatavuus. Kaiken Metsä Fibren tuotanto- laitoksilla syntyvän hiilidioksidin käyttö vetytaloudessa nielisi noin kaksi kolmasosaa Suomen tämänhetkisestä sähköntuotannosta. Ratkaisu voi löytyä uusiutuvasta energiasta. Suomeen on suunnitteilla tuulivoimahankkeita moninkertaisesti nykyi- seen tarpeeseen verrattuna. Jos kaikki suunnitellut hankkeet toteutuvat, Suomen tuulivoiman tuottama energiamäärä olisi vuosittain huomattavasti suurempi kuin nykyisin. Po- tentiaalia suurempaan energiantuotantoon siis on.
1 Euroopan komissio. 2024. Komissio esittelee keinoja ottaa talteen, varastoida ja hyödyntää hiiltä kestävästi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Lehdistötiedote.
48
FIBRE
FIBRE
49
Powered by FlippingBook