Fibre-asiakaslehti 2025

Tutustu pohjoisen havupuun ominaisuuksiin.

Tunnetko pohjoisen männyn?

Pohjoinen mänty on sopeutunut karuihin olosuhteisiin. Kestävä ja vastuullisesti tuotettu mäntysahatavara soveltuu lukuisiin eri käyttötarkoituksiin, ja siksi jatkojalostajat ympäri maailman arvostavat sitä.

Teksti: Maria Latokartano Kuvat: Metsä Fibre

Pitkän talven jälkeen kevät on viimein saapunut pohjoiseen metsään. Lumi sulaa puroiksi ja ensimmäiset muuttolinnut valmistautuvat pesintään. Kevään herättämät muurahaiset kerääntyvät lämmittelemään kekonsa aurinkoiselle puolelle. Myös puut heräävät. Huhtikuussa latvuksista kuuluu nap- sahtelua, kun männynkävyt avautuvat ja varistavat siemenen- sä tuulen kuljetettaviksi. Jokaisella siemenellä on noin sentin mittainen lenninsiipi. Sen avulla siemen voi kulkeutua kymmenien, jopa satojen metrien päähän emopuustaan. Maahan päästyään siemen itää muutamassa viikossa. Se kasvattaa ensin juuren, ja seuraavaksi siemenkodasta työn- tyvät esiin sirkkaneulaset. Pohjolan kesä on lyhyt, siksi myös puiden on otettava kaik- ki irti lämpimistä, valoisista päivistä. Alkukesällä männyn taimi venyy pituutta parhaimmillaan 2–3 senttimetriä vuoro- kaudessa. Paksuuskasvu on kiivaimmillaan loppukesästä. Taimen ulkoreunaan kasvaa ensin vaalea kevätpuu, joka pak- suuskasvun loppuvaiheessa muuttuu tummaksi kesäpuuksi.

Pohjoiselta männyltä kestää ihmisikä kasvaa tukiksi. Laadukkaan tukkipuun kasvattaminen edellyttää, että metsää on hoidettava säännöllisesti läpi sen kiertoajan. Viidessä vuodessa männyt ovat kasvaneet metrin mit- taisiksi. Niiden joukossa kasvaa lehtipuita, kuten koivua, pihlajaa ja haapaa. Varhaisperkauksen jälkeen, noin 15-vuotiaana, taimikko harvennetaan oikeaan kasvatustiheyteen. Kymmenen vuot- ta myöhemmin edessä on ensiharvennus, jossa kasvamaan jätetään laadultaan parhaat puuyksilöt. Tämän jälkeen metsä harvennetaan vielä 1–2 kertaa, ja mahdollisesti lannoitetaan ennen uudistushakkuuta.

Jalostamalla lisää kasvua ja laatua

Suomessa halu säilyttää ja kehittää metsien laadukkaim- pien puiden perimäainesta heräsi 1940-luvulla. Metsänja- lostuksen pioneerit valitsivat seuraavina vuosikymmeninä eri puolilta maata yli 7 000 tervettä, laadultaan ja kasvul- taan erinomaista mäntyä. Nämä plusmännyiksi kutsutut puuyksilöt muodostivat suomalaisen männyn jalostuksen perustan. Niiden perimä monistettiin varttamalla siemenviljelyksille, ja syntynyttä siementä käytettiin metsänviljelyssä. Myöhemmin parhai- ta jälkeläisiä tuottaneet pluspuut risteytettiin keskenään, jolloin edulliset perintötekijät saatiin rikastumaan jälke- läisiin.

Laatumännikköä hoidetaan läpi kiertoajan

Terävä nykäisy käynnistysnarusta saa raivaussahan päräh- tämään käyntiin. Turvakenkiin ja viiltosuojahousuihin pu- keutunut metsuri napsauttaa kuulosuojaimet korvilleen ja laskee kypärän visiirin silmilleen, ennen kuin kiinnittää sahan valjaiden ripustuskoukkuun.

FIBRE