puunsa. Sahauksessa syntyvät sivutuotteet, kuten puru, kuo- ri ja hake jalostetaan uusiksi tuotteiksi, eikä hävikkiä synny. Teknologian tutkimuskeskus VTT on arvioinut, että puusta valmistettuihin rakennustuotteisiin on puun kasvu- kauden aikana sitoutunut ilmakehästä enemmän hiilidiok- sidia kuin mitä tuotteen valmistukseen kuluu.2 Tästä näkökulmasta jokainen rahtilaivaan siirtyvä saha- tavaranippu on yksi vähähiilisen tulevaisuuden rakennus- pala.
Terveoksaiset latvatukit ovat omiaan visuaalisesti vaativis- sa kohteissa. Niistä jalostetaan sisä- ja ulkoverhouspaneeleja ja liimapuulevyjä huonekaluteollisuuteen.
Mäntysahatavaralla kohti vähähiilistä tulevaisuutta
30-tonninen merikontti nousee ilmaan kevyesti, kun satama- nosturi tarttuu sen reunoihin. Uusi erä mäntysahatavaraa on jälleen lähdössä maailmalle Rauman satamasta. Rakentaminen kuluttaa materiaaleja ja energiaa enem- män kuin mikään muu teollisuudenala. Ekologisesti kestä- villä materiaaleilla rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan kuitenkin pienentää. Pohjoinen mänty on uusiutuva raaka-aine, jonka jalostus sahatavaraksi on resurssitehokkuuden kannalta hiottu huip-
Uusi mäntysukupolvi kasvaa jo
On toukokuu, ja pohjolan kevät hiirenkorvalla. Uudistus- alalla maitohorsmien ja kangasmaitikoiden versot työntyvät esiin, ja ensimmäiset kimalaiset kiertelevät raitojen kukissa. Ne, samoin kuin muut uudistusalan kukkivat kasvit ovat pölyttäjille tärkeitä ravinnonlähteitä. Metsä-äkeellä varustettu metsätraktori etenee tasaisesti pitkin uudistusalaa. Pyörivät muokkauslautaset kääntävät humuksen syrjään kivennäismaan päältä. Kylvösiemenet putoilevat äestysvakoon. Suomen ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna 1886. Sen perustan muodosti määräys: metsää älköön hävitettäkö. Lain ohjaamana Suomen metsien puuston tilavuus on kasvanut yli 70 prosenttia 50 vuodessa. 3 Suomen Metsä- keskuksen mukaan yli 90 prosenttia metsistä on sertifioitu. Fossiilivapaan tulevaisuuden rakentamisessa pohjoisella männyllä on tärkeä roolinsa. Lämpenevässä maassa sie- menet itävät nopeasti. Keskikesällä uudistusalaa peittää sirkkataimien matto. •
Fossiilivapaan tulevaisuuden rakentamisessa pohjoisella männyllä on tärkeä roolinsa.
Määrätietoisella jalostustyöllä metsäntutkijat ovat kyen- neet merkittävästi parantamaan männyn rungon laatua, oksikkuusominaisuuksia sekä kasvua. Jalostettujen mäntyjen oksat ovat aiempaa ohuempia ja karsiutuvat helposti. Tämä lisää rungon arvokkaimman osuuden eli oksattoman tyvitukin, ja tätä kautta myös ok- sattoman sahatavaran, määrää. Jalostetut männyt kasvavat keskimäärin 20 prosenttia nopeammin kuin jalostamattomat yksilöt. Parantuneesta kasvusta hyötyy myös ilmasto, sillä jalostetut puut sitovat entistä tehokkaammin ilmakehän hiilidioksidia. Jalostustyö männyn kasvunopeuden, puuaineksen laa- dun ja kestävyyden parantamisen eteen jatkuu. Valintaja- lostuksen tuloksena edulliset perintötekijät rikastuvat ja jalostushyödyt kertautuvat jokaisessa puusukupolvessa.
on luontaisesti lahonkestävää. Varttuneissa männyissä sy- dänpuuta voi olla yli puolet rungon tilavuudesta. Lahonkestävyyttä voidaan entisestään parantaa lämpö- käsittelyllä. Eri puulajien luontaista lahonkestävyyttä mit- taavassa tutkimuksessa 1 havaittiin, että lämpökäsittelyn vaikutus on tehokkain juuri männyn sydänpuussa. Läm- pökäsittelyn jälkeen sydänpuu voitiin luokitella erittäin kestäväksi lahoamista vastaan.
Männyn monipuolisuus hakee vertaistaan
Hakkuukoneen koura tarttuu runkoon ja kaataa sen yhdellä sulavalla sahanliikkeellä. Pari sekuntia myöhemmin runko on karsittu ja katkottu pölleiksi. Sahatavaran raaka-aineena männyn monipuolisuus ha- kee vertaistaan. Yhdestä uudistuskypsästä rungosta voi- daan korjata oksattoman tyvitukin lisäksi vähäoksaista tyvitukkia, kuivaoksaista välitukkia sekä tuoreoksaista latvatukkia. Yhdestä tukista voidaan tuottaa jopa 60 erilaista saha- tavaratuotetta, kun mukaan lasketaan tuotteen eri ominai- suudet, kuten laatu, dimensio, pituus, kosteus ja sahaus- tapa. Sahatavaran loppukäyttökohteet määräytyvät rungon osien mukaan. Tyvitukista valmistettu sahatavara jalos- tetaan yleensä liimapuupalkeiksi ja pylväiksi ja käytetään rakennuskohteissa, joissa materiaalilta vaaditaan lujuutta ja jäykkyyttä. Välitukkeja käyttävät hirsitalotehtaiden lisäksi ovi- ja ik- kunakomponenttien valmistajat, sillä männyn tasainen ja pitkä oksaväli soveltuu hyvin karmeissa ja aihioissa käytet- täviin sormijatkoksiin.
Sydänpuun uuteaineet suojaavat laholta
Talvinen ilta pimenee nopeasti ja pakkanen kiristyy. Suo- messa lämpötila voi sydäntalvella laskea jopa -30–40 astee- seen. Monelle luontokappaleelle talvi on koettelemus, mutta männyt ovat sopeutuneet siihen geneettisesti. Loppukesällä, kun päivät alkoivat lyhentyä, mäntyjen kas- vu päättyi, ja ne kävivät läpi joukon fysiologisia muutoksia. Tämän talveentumiseksi kutsutun prosessin ansiosta mänty kestää jopa -70 asteen pakkaslukemat. Uudistuskypsässä männikössä puiden latvukset ulottuvat 30 metriin, ja niiden rinnankorkeudelta mitattu läpimitta lähentelee 25 senttiä. Mäntyjen ytimeen on muodostunut sydänpuuta, tiheää ja väriltään tummaa puuainesta, joka uuteaineidensa ansiosta
1 Metsä-Kortelainen & Viitanen. 2009. Decay resistance of sapwood and heartwood of untreated and thermally modified Scots pine and Norway spruce compared with some other wood species. Wood Material Science and Engineering. 2 Nykänen ym. 2017. Puurakentaminen Euroopassa LeanWOOD. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. 3 Korhonen ym. 2017. Suomen metsät 2009–2013 ja niiden kehitys 1921–2013. Luonnonvarakeskus (Luke).
64
FIBRE
FIBRE
65
Powered by FlippingBook