”Harjoittelemme paikallisen pelastuslaitoksen kanssa säännöllisesti noin parin kuukauden vä- lein. Olemme esimerkiksi käyneet läpi sammutus- ja pelastuslaitteiston, paineilmalaitteiden ja vi- ranomaispuhelimen käyttöä”, Voutilainen kertoo. Ryhmän omien koulutusten lisäksi pelastus- laitos on järjestänyt sahalla ensiapu- ja hätäensi- apukoulutuksia. Näihin on osallistunut koko sa- han henkilöstö. Tukkilajittelun operaattorina työskentelevä Rajavaara liittyi työpaikkasuojeluryhmään alun perin esihenkilönsä ehdotuksesta. Koulutukset ovat lisänneet itseluottamusta toimia mahdolli- sissa onnettomuustilanteissa. ”Onneksi en ole joutunut tositilanteeseen. Olo- ni on kuitenkin varmempi, kun tiedän, miten eri laitteita käytetään.” Voutilainen ja Rajavaara ovat yhtä mieltä sii- tä, että työturvallisuuden kannalta on järkevää varautua pahimpaan. ”Joku voisi ajatella, ettei tämänkaltaiselle osaa- miselle ole tarvetta. Mutta entä, jos syttyy tuli- palo? Silloin työpaikkasuojelun taidoilla voidaan parhaimmillaan pelastaa koko laitos”, Rajavaara sanoo. •
Ennakoiva turvallisuustyö luo perustan
Standardit parantavat turvallisuutta
Metsä Fibren tuotantolaitosten toimintaa määrit- tävät yhtiön turvallisuusjohtamisen vaatimukset. Ne ohjaavat toimimaan ennakoivasti siten, ettei vaaratilanteita ja tapaturmia satu. Tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan kuukausittain. ”Käytämme tästä työstä termiä ennakoiva tur- vallisuustyö. Turvallisuushavaintojen lisäksi siihen kuuluvat turvallisuuskierrokset ja -keskustelut”, Meuronen kertoo. Turvallisuuskierroksia ja -keskusteluja järjes- tetään Lappeenrannan sahalla säännöllisesti esi- henkilöiden johdolla. Niiden tavoitteena on tunnis- taa työympäristön riskit sekä käydä läpi turvallisia työtapoja ja muiden laitosten turvallisuushavaintoja. ”Turvallisuuskierroksen aikana voimme esimer- kiksi tarkistaa, että valoverhot, turvaportit ja -matot toimivat kuten pitää. Operaattorit voivat kysyä heitä askarruttavista asioista ja tuoda esiin mahdollisia ongelmakohtia”, sahan turvallisuusvalvoja Esa Utriainen kertoo. Neljä vuotta Lappeenrannan sahalla työsuojelu- valtuutettuna työskennellyt Utriainen aloitti turval- lisuusvalvojan toimessa vuoden 2024 alussa. Nimike on uusi, ja kertoo yhtiön halusta satsata turvallisuu- teen kaikilla tuotantolaitoksillaan. Utriaisen työn- kuvaan kuuluu muun muassa ennakoivan turvalli- suustyön edelleenkehittäminen.
Toistakymmentä riippulukkoa roikkuu täsmälli- sesti kuorimo-osaston turvaerotustaulussa. Riip- pulukkoja käytetään turvalukitukseen tilanteissa, joissa sahalinjan tietty kone tai laite on voitava erottaa käyttövoimasta. ”Turvalukitukset suoritetaan aina kunnossapito- ja huoltotöiden yhteydessä tai silloin, kun työsken- nellään koneiden vaara-alueella. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä vahinkokäynnistyminen, josta voisi aiheutua vahinkoa käyttäjälle”, tasaamon, kuivaa- mon ja lämpövoimalaitoksen osastoinsinööri Aleksi Hämäläinen kertoo. LAB-ammattikorkeakoulussa konetekniikkaa opiskellut Hämäläinen laati Lappeenrannan sahan sahansyöttö- ja kuorimo-osastoille Metsä Groupin laatiman turvaerotusstandardin mukaiset turva- erotustaulut ja -ohjeistukset. Niiden ansiosta sahan operaattorit tunnistavat aiempaa selkeämmin, mit- kä laitteet heidän tulee turvaerottaa kunkin huolto- työn ajaksi. ”Operaattorin tarvitsee vain tarkistaa turva- erotustaulusta, millä alueella hän työskentelee, ja lukita kyseisen alueen turvaerotuslaitteet.” Metsä Groupin turvaerotusstandardi on luotu LOTO-menetelmän sekä Suomen koneturvallisuus- lakien ja -säädösten mukaan. LOTO on lyhenne sa- noista Lockout/Tagout. Menetelmän tarkoituksena on saada hallintaan koneiden ja laitteiden kaikki energianlähteet, jotka voisivat aiheuttaa odottamat- toman käynnistymisen. Hämäläisen mukaan sahansyötön ja kuorimon turvaerotustaulujen ja -ohjeiden kaltainen ohjeistus on suunnitteilla myös muille Lappeenrannan sahan osastoille.
TURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA
Yksi Metsä Groupin turvallisuusjohtamisen tavoitteista vuodelle 2024 on ollut vah- vistaa turvallisuusjohtamista sekä huolenpidon ja välittämisen kulttuuria. Päämää- ränä on vuoropuhelua lisäämällä aikaansaada toimintaympäristö, jossa jokaisella on vastuu paitsi omasta, myös kollegan työturvallisuudesta. ”Olemme tehneet pitkään ennakoivaa turvallisuustyötä, ja saavuttaneet sen kautta työturvallisuudessa tietyn tason. Nyt haluamme vielä enemmän päästä vaikutta- maan henkilöstön ajatteluun ja asenteisiin, ja saada tätä kautta aikaan muutoksen heidän toiminnassaan”, Metsä Fibren sahaliiketoiminnan tuotantojohtaja Virva Juhola kertoo. Huolenpidon ja välittämisen kulttuurissa kollegan tai palveluntarjoajan työturval- lisuuteen puuttumisesta tahdotaan tehdä entistä luontevampaa. ”Meidän jokaisen velvollisuus on puuttua toimintaan, joka saattaa olla turvatonta. Tämä voi kuitenkin tuntua haastavalta, jos on epävarma tai pelkää saavansa toimin- nastaan kielteistä palautetta”, Metsä Fibren sahaliiketoiminnan turvallisuuspäällikkö Pekka Koskela sanoo. Puuttumisen estävä kynnys halutaan nyt niin matalaksi kuin mahdollista, sillä – kuten Koskela sanoo – fyysinen loukkaantuminen on aina vakavampaa kuin henkinen loukkaantuminen. Tapaturmattomuus on edellytys menestyvälle liiketoiminnalle. Kun tapaturmia ei satu, ennakoimattomia tuotannon keskeytyksiä ei tapahdu, mikä on asiakasnäkö- kulmasta konkreettinen hyöty. Viime kädessä turvallisuustyössä on kuitenkin kyse yhtiön edustamasta arvomaailmasta. ”Ihmishenkeä ei koskaan voi korvata. Se, että suhtaudumme työturvallisuuteen vakavasti, on asiakkaillemme viesti siitä, että olemme muussakin toiminnassamme luotettava kumppani”, Juhola sanoo.•
Jokainen mukaan turvallisuustyöhön
Portaisiin kiinnitetty tarra muistuttaa pitämään toi- sella kädellä kiinni kaiteesta. Tämän kaltaisia huo- mioita näkyy Lappeenrannan sahalla siellä täällä. ”Haluamme pitää turvallisuuden esillä koko ajan. Keskustelemme aiheesta ja viestimme siitä intrassa”, Meuronen sanoo. Vuonna 2023 sahalla oli käynnissä kampanja, jonka aikana jokainen työntekijä pyrki tekemään kuukaudessa vähintään yhden turvallisuus- havainnon. ”On tärkeää, että kaikki osallistuvat. Vain siten pystymme parantamaan toimintaamme”, Forsander sanoo. Hyvistä havainnoista palkitaan, ja onnistumisia juhlitaan yhdessä. Parhaista turvallisuushavain- noista palkitaan myös spontaanisti, esimerkiksi lounasseteleillä. Työturvallisuus edellyttää koko henkilöstön si- toutumista, mutta esihenkilön on omalla toimin- nallaan annettava esimerkki, Meuronen muistuttaa. ”Turvattomiin työtapoihin puututaan aina.”
Työpaikkasuojeluryhmä harjoittelee
Sahatavaran siirtämiseen tarkoitetulla traverssi- vaunulla kuivaamoon matkalla ollut sahatavara- kuorma on kaatunut, ja henkilö jäänyt sen alle puris- tuksiin. Kunnossapitoinsinööri Simo Voutilainen ja operaattori Olavi Rajavaara vievät nopeasti nos- topainetyynyt onnettomuuspaikalle ja kytkevät ne paineilmaan. Kohta kuorma kohoaa riittävästi, jotta vahingoittunut saadaan sen alta turvaan. Onneksi kyse on harjoituksesta. Voutilainen ja Rajavaara kuuluvat Lappeen- rannan sahan työpaikkasuojeluryhmään. Operaat- toreista ja toimihenkilöistä koostuvan, 16-henki- sen ryhmän tehtävä on onnettomuustilanteissa opastaa pelastuslaitos kohteeseen sekä aloittaa alkusammutus- ja pelastustoimet.
68
FIBRE
FIBRE
69
Powered by FlippingBook