Fibre asiakaslehti 2019/2020

2019

2020

METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

INNOVAATIOIDEN LÄHTEILLÄ KOHTI HIILIVAPAATA TEOLLISUUTTA KESTÄVÄÄ METSÄNHOITOA

Sisällys METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

PÄÄKIRJOITUS

SIVU 4

LUKUOHJE

SIVU 5

WORLD OF FIBRE Sellu-uutiset, toimialan trendit ja tietoa Metsä Fibren viimeisimmistä projekteista.

SIVUT 6–9

KESTÄVÄ METSÄNHOITO Matti Eerola on hoitanut Vanha- Pälsilän tilan metsiä viimeiset 40 vuotta. Nyt vastuun metsien hoidosta ovat ottaneet hänen lapsensa Metsä Groupin metsän hoidon asiantuntijoiden avulla.

SIVUT 10–17

HARPPAUS TULEVAISUUTEEN, SIVUT 25–29

ONGELMIEN RATKAISIJA Professori Tekla Tammelin tutkii sellun käyttötapoja. Hän on alansa tähti, jonka innostus tarttuu.

UUDET ASETUKSET LUOVAT MAHDOLLISUUKSIA MARKKINOILLA

”EU:n päätös kieltää kertakäyttömuo- vit lisää paperipohjaisten pakkausten kysyntää”, Sappin innovaatio-ja kestävyysjohtaja Susanne Oste sanoo.

SIVUT 36–41

TUOLI PAREMPAAN KOULUARKEEN Puupohjainen biokomposiitti istuu täydellisesti tuolin valmistukseen.

SIVUT 44–45

MUOVISTA TULI ONGELMA Muovista on tullut ongelma, johon etsimme ratkaisua. Puu on yksi lupaavimmista muovin korvaajista.

SIVUT 42–43

SIVUT 18–24

HARPPAUS TULEVAISUUTEEN Investoinnit Kemin biotuote- tehtaaseen ja Rauman sahaan vahvistaisivat Metsä Fibren kilpailukykyä.

SIVUT 25–29

KIINAN KARTONKIMARKKINA MURROKSESSA Hongxin Lillä, Sun Paper Groupin hallituksen puheenjohtajalla, on selkeä strategia yhtiön menestymiselle muuttuvassa tilanteessa.

KILPAILU KUIDUSTA Sellumarkkinaa muokkaavat uudet investoinnit, yrityskaupat ja Kiinan kuitupula.

SIVUT 30–35

SIVUT 46–49

SUURTEN TOIMIJOIDEN PIENI MARKKINA

RFID PARANTAA JÄLJITETTÄVYYTTÄ Selluyksikköön kiinnitettävä pieni tagi mahdollistaa yksikön seurannan tehtaalta asiakkaalle asti.

Australian kartonkimarkkinat ovat muutaman suuren yhtiön käsissä. Ensiömassan tarve tulee muuttamaan markkinoita.

RFID READ

SIVUT 50–53

SIVUT 66–67

KOLUMNI Jaakko Anttila, Metsä Fibren selluliiketoiminnan tuotantojohtaja ja johtoryhmän jäsen, on intohimoinen urheilun harrastaja.

YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA Metsä Fibre kehittää maailmanlaajuisia palvelujaan jatkuvasti.

SELLUTEKNOLOGIA Uudistettu FORE-työkalu optimoi sellun jauhatuksen.

SIVUT 68–69

SIVU 73

SIVUT 54–59

AMMATTILAISEN HENKILÖKUVA Piia Pellinen työskentelee käynnissä- pitäjänä sellun kuivauskoneella Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla. Hän rakastaa työtään.

VUOTEEN 2030 ULOTTUVAT KESTÄVYYSTAVOITTEEMME Tavoitteemme on hiilineutraali prosessi vuoteen 2030 mennessä. Missä olemme nyt ja mihin suuntaamme?

SIVUT 70–71

SIVU 74

HIILIPÄÄSTÖJÄMME VÄHENNETÄÄN 3 230 TONNILLA Kestävää logistiikkaa Äänekoskella.

ME OLEMME METSÄ FIBRE Perustietoa sellutehtaistamme ja sahoistamme.

SIVU 75

SIVU 72

YLI ODOTUSTEN ”Edelläkävijyys vaatii rohkeutta. Jatkuva parantaminen on tärkeää”, toimitusjohtaja Ismo Nousiainen sanoo.

MUOVISTA TULI ONGELMA – PUUSTA RATKAISU?, SIVUT 18–24

SIVUT 60–63

MULLISTUS TEKSTIILITUOTANNOSSA

Kestävämmin tuotetuille vaatteille on markkinoilla valtava kysyntä. Metsä Springin uusi tekstiilikuitu pyrkii vastaamaan siihen.

SIVUT 64–65

TERVETULOA

HYVÄ LUKIJA,

Käsissäsi on uuden asiakaslehtemme Fibren ensimmäinen numero.

Olemme tehneet kovasti töitä viimeisen vuoden aikana uudistaaksemme ja päivittääksemme brändiämme. Muutoksen ytimessä on kunnianhimoinen tavoitteemme luoda asiakkaillemme kestävää kasvua uusiutuvasta pohjoisesta puusta. Uusi lehti edustaakin uutta otetta ja sisältää valikoiman mielenkiintoisia artikkeleita. Sen tuore ilme heijastaa pohjoismaista alkuperäämme. Tämän numeron teemat keskittyvät ensikuidusta tehtyihin innovaatioihin, toimialamme trendeihin ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Toivon, että löydät paljon luettavaa Fibrestä. Hienoa, että olet mukana matkassa!

EVA MARTIN Päätoimittaja

P.S. Kuulisimme mielellämme mielipiteesi lehdestä. Voit lähettää meille palautetta osoitteeseen: metsafibre.marketing@metsagroup.com . Kiitos!

Näin luet uutta Fibre- asiakaslehteämme

Olemme koonneet yhteen selluteollisuuden viimeisimmät uutiset, trendit ja näkemykset, jotka jaamme kanssasi seuraavilla sivuilla. Lehti ilmestyy kerran vuodessa, ja sitä tehdään asiakkaillemme kaikkialla maailmassa.

Joillakin tämän lehden sivuilla on QR-koodi. Kun skannaat koodin laitteellasi, se ohjaa sinut digitaaliseen artikkeliin, joka tarjoaa mielen- kiintoista lisätietoa lehden sivulla olevasta aiheesta.

Fibre-asiakaslehtemme julkaistaan kolmella kielellä: englanniksi, suomeksi ja kiinaksi. Paperiversion lisäksi Fibre on luettavissa verkosta. Löydät sähköisen version osoitteesta www.customermagazine.metsafibre.com . Julkaisemme säännöllisesti mielenkiintoisia aiheita käsitteleviä artikkeleja Metsä Fibren verkkosivuilla. Tilaa neljännesvuosittain englanniksi ilmestyvä sähköinen uutiskirjeemme, niin pysyt ajan tasalla sellutrendeistä, innovaatioista sekä viimeisimmistä uutisistamme.

LUE LISÄÄ KESTÄVÄSTÄ METSÄNHOIDOSTA.

MITEN QR-KOODI LUETAAN? Avaa puhelimesi kamera. Jos puhelimessasi on sisäänrakennettu QR-koodin kuvaluku eli skannaus, sinun ei tarvitse ladata erillistä sovellusta. Aseta älypuhelimesi niin, että koodi näkyy näytöllä. Varmista, että etäisyys on oikea: koodin jokaisen kulman pitää olla näkyvissä. Puhelimesi näytölle ilmestyy ponnahdusikkuna, josta näet, että QR-koodi on luettu. Se voi myös avata sivun automaattisesti. Pääset sivulle myös koskettamalla ponnahdusikkunaa.

Asiakkaidemme mielestä olemme luotettava kumppani, jonka sellu on tasalaatuista. OLEMME VASTAANOTTANEET PALAUTTEESI

mutta sellun laatupoikkeamien osalta asiakkaat toivovat enemmän yhteydenpitoa. ”Meidät nähdään kumppanina, joka pyrkii parantamaan asiakassuhdetta ja yhteistyötä. RADAR antaa meille pa- remman käsityksen niistä osa-alueista, joissa meillä on parannettavaa. Nämä ovat yksittäisiä tapauksia, joihin voimme löytää kohtuullisen helpot ja nopeat lääkkeet”, kertoo EMEA-alueen myyntijohtaja Mikael Lagerblom . ”Aasialaiset asiakkaamme ovat pyytäneet muun muas- sa lähetysten seurannan kehittämistä. Olemme luoneet lähetysten seurantatyökalun, ja kehitämme sitä edelleen asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Tämä on hyvä esi- merkki siitä, miten asiakastyytyväisyyskysely auttaa mei- tä tunnistamaan tärkeitä kehityskohteita”, sanoo Aasian myyntijohtaja Harri Vertanen . Asiakaspalautteen perusteella on tehty erilaisia logistisia tutkimuksia, jotta tapoja toimitusaikojen lyhentämiseen löytyisi. Lisäksi lähetysten seurantatyökalun kehittämi- nen on aloitettu. ”Olemme myös pyrkineet parantamaan viestintää. Mo- net asiakkaat ovat ottaneet käyttöön Fibre Onlinen, joka mahdollistaa sujuvamman viestinnän lähetysten ja sellun laadunseurannan osalta”, Vertanen kertoo. ”Tarkastelemme tällä hetkellä myös sitä, miten asiakas- kokemuksen mittaamista voidaan parantaa ja uudistaa koko Metsä Groupin tasolla”, Harmaala sanoo. •

Metsä Fibre kerää asiakaspalautetta järjestelmällisesti. Pa- laute jaetaan koko organisaatioon, missä eri tiimit analy- soivat tulokset ja laativat suunnitelmia korjaavista toimen- piteistä. Olemme järjestäneet asiakastyytyväisyyskyselyjä Euroopassa yli 20 vuoden ajan, ja nykyään niitä järjeste- tään kaikilla markkina-alueillamme. Kysely toteutetaan puhelinhaastatteluna. Vuotuisen asiakastyytyväisyyskyselyn RADARin mukaan asiakkaiden tyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla. Asiakkai- demme mielestä olemme luotettava toimittaja, jonka sellu on tasalaatuista. Tämä on tervetullut tulos, sillä olemme tehneet lujasti töitä parantaaksemme tasalaatuisuutta, eri- tyisesti Metris FOX -laatuindeksin käyttöönoton jälkeen (Metris FOX on Metsä Fibren kehittämä, ja sen omistaa nykyisin kansainvälinen teknologiakonserni Andritz). Vaikka viestintä asiakkaiden kanssa on ollut yleisesti hyvällä tasolla, aina on varaa parantaa. ”Tulosten perusteella asiakkaiden odotukset ja viestin- tämme eivät aina kohtaa. Siksi meidän on keskityttävä asiakaskokemuksen parantamiseen kehittämällä viestin- tämme määrää, sisältöä ja laatua”, sanoo myynti- ja asiak- kuusjohtaja Ari Harmaala . ”Yksi keino tähän on osoittaa asiakkaille selkeämmin palvelujemme edut”. Kyselyn mukaan tyytyväisyys on parantunut EMEA- alueella. Asiakastuki ja osaaminen saivat hyvät pisteet,

”Metsä Fibre nähdään kumppanina, joka pyrkii parantamaan asiakassuhdetta ja yhteistyötä.”

BOTNIA-SELLU ON NYT METSÄ-SELLUA

84 % Metsä Fibre hyödyntää 84 prosenttia tuotantonsa sivuvirroista.

Olemme uudistaneet Botnia-tuot- teidemme brändin. Kaikki tuot- teet myydään nyt Metsä-nimellä. Esimerkiksi Botnia Nordic Pine -sellu on nyt Metsä Pine -sellu. Haluamme vahvistaa Metsä- brändiämme ja uudistaa sekä brändiä että markkinointiamme asiakaskeskeisemmäksi. ”Yksinkertaistamme sellun tuote- ja palveluvalikoimaamme siirtämällä sellutarjontamme yhden yhtenäisen Metsä-brändin

alle”, sanoo myynti- ja asiakkuus- johtaja Ari Harmaala .

EI MUUTOKSIA RAAKA-AINEISIIN Vain brändinimi on muuttunut. Tuotteet ja tuotevalikoima ovat täysin ennallaan – ne valmis- tetaan samoista raaka-aineista Metsä Fibren taatulla laadulla. Brändimuutos koskee sellu tuotteita, palveluja sekä biokemi- kaaleja. •

KOLME TOIMIALAN TRENDIÄ

Tutkimuslaitos McKinseyn mukaan paperi- ja sellu markkinoilla on trendejä, jotka tulisi huomioida lähivuosina: 1. Graafisen paperin kysyntä jatkaa laskuaan. Segmentin on muutettava tuotanto kapasiteettinsa rakennetta. 2. Kuluttajapakkauksissa ja pehmopapereissa näkyvät kestävän kehityksen ja help- pouden vaatimukset. Markki- nan odotetaan kasvavan. Liike- toiminnassa menestyminen edellyttää innovaatioita. 3. Noin puolet kuljetuspak kausten kysynnän kasvusta tulee verkkokaupasta.

Lähde: mckinsey.com

Metsä Fibren tehtaiden sähköomavaraisuus on 174 prosenttia – tehtaamme tuottavat enemmän energiaa kuin ne kuluttavat. 174 %

SEURAA METSÄ FIBREÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

kuvat PETRI LYYTIKÄINEN

KIERRÄTETYSTÄ ABS- MUOVISTA VALMISTETUT PAPERIANNOSTELIJAT Käytämme pehmopaperia WC-tiloissa, toimistoissa, sairaaloissa, kouluissa ja muissa julkisissa paikoissa. Pehmopaperituotteet vaativat puhtaat, kosteudelta ja usein myös asiattomalta käytöltä suojatut annostelijat. Vastuullisuussyistä Metsä Tissuen ammattikäyttöön tarkoitettu Katrin-brändi on kokeillut annostelijoiden valmistamista kierrätetystä ABS-muovista. ABS on lyhenne sanasta akryylinitriilibutadiee- nistyreeni. ”Katrin-annostelijoiden kehittäminen on ollut menes- tyksekästä. Olemme voineet korvata kaikki annostelijoiden mustat muoviosat kierräte- tystä muovista valmistetuilla osilla”, kertoo Metsä Tissuen suurkuluttajatuotteista vas- taava tuotekehitys- ja brändi- johtaja Markus Reivala . Myös annostelijoiden sujuvan toiminnan varmistavat kanna- ketulpat valmistetaan ennen pitkää kierrätysmuovista. Tule- vaisuudessa Katrin aikoo käyt- tää annostelijoiden valmistami- sessa mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja.

DIGITAALISUUS HELPOTTAA ONGELMIEN ENNAKOINTIA

”Digitalisaatio on jo nyt keskei- sessä asemassa selluteollisuudes- sa. Uusia innovaatioita syntyy, kunhan uuteen teknologiaan uskalletaan panostaa”, uskoo Met- sä Fibren tekninen johtaja Matti Toivonen . Hän vetää liiketoiminnan kehit- tämisen teknologiaryhmää. ”Voimme oppia ennakoimaan entistä paremmin laitteiden tilaa ja välttämään laiterikot. Digitaa- lisuus lisää sisäistä tehokkuutta, tasaa laatua ja auttaa meitä palve- lemaan asiakkaita entistä parem- min”, Toivonen sanoo. Nyt sellutehtailta kerätään keskimäärin 40 000 datapistet- tä, joita analysoidaan pääosin ihmisvoimin. Datapiste voi olla vaikka koneen lämpötila, paine tai venttiilin asento. ”Tarkoitus on, että voisimme analysoida tiedosta ainakin 80 prosenttia automaattisesti.

Lisäksi olemme kehittämässä digitaalista kaksosta Äänekosken biotuotetehtaan kaustisointi osastolle.” Valmis ohjelma on Toivosen mukaan kuin tietokonepeli, joka pyrkii matkimaan todellista maa- ilmaa mahdollisimman tarkasti. Kaksosen avulla voidaan harjoi- tella sekä ongelmatilanteita että osaston normaalia ajoa. ”Ohjelma antaa vinkkejä esimerkiksi siitä, mitä parametriä pitäisi laittaa mihinkin asentoon.” Asiakkaiden digitaalisista palveluista Toivonen mainitsee RFID:n, jolla pystytään jatkossa seuraamaan entistä tarkemmin sellun liikkeitä logistiikkaketjussa. Toivosen mukaan digitalisoimi- sen ei pitäisi olla itseisarvo. ”Digiä ei kannata tehdä vain digin ilosta. Sen on aina tuotetta- va hyötyä asiakkaille.” •

Katrin-annostelijoiden mustat osat on valmistettu ABS-muovista.

SATAPROSENTTISESTI JÄLJITETTÄVISSÄ OLEVAA PUUTA Yli 90 prosenttia käyttämästämme puusta on sertifioitua. Kaikki käyttämämme puu – eli 100 prosenttia käyttämästämme puusta – on jäljitettävissä ja peräisin sertifioiduista tai valvotuista metsistä. Näin voimme varmistaa puunhankinnan laillisuuden sekä toimitusketjun hyväksyttävyyden ja kestävyyden.

100 %

UUDET KEKSINNÖT VAUHDITTAVAT LIIKETOIMINTAA

METRIS FOX SEURAA SELLUN LAATUA

Metris FOX -indeksi on Metsä Fibren kehittämä laatuindeksi, joka myytiin noin vuosi sitten kansainväliselle teknologia- konserni Andritzille. Andritz toimittaa laitteita ja palveluja muun muassa sellu- ja paperi- teollisuudelle. Sellutehtaalta kerättävään online-dataan perustuva työkalu seuraa ja ennakoi sellun laatua prosessin alusta lopputuotteeseen saakka. Työkalulla saatujen tulosten mukaan tehtaalla voidaan optimoida prosessia, jotta sellun laatu pysyy parhaana mahdollisena. ”Projekteja on tehty esimer- kiksi kartongille, tiivispaperille ja aikakauslehtipapereille. Olemme huomanneet, että mitä korkeampi Metris FOX -indeksi on, sitä vähemmän prosessissa tarvitaan jauha- tusenergiaa”, sanoo kehitys- päällikkö Kirsi Hirvonen .

Liiketoiminnan kehityspääl- likkö Jukka Rantamäk i on työssään tiedemies ja tutkimus- matkailija: hän seuraa kilpai- lijoita, kerää tietoa ja valvoo kehitysprojekteja, joissa Metsä Fibren ammattilaiset ideoivat uutta yhteistyökumppanien kanssa. Projektit voivat edetä patenteiksi asti. Rantamäki aloitti uudessa tehtävässään syyskuussa 2019. ”Tämä on huomaamatonta mutta hyvin tärkeää työtä. Pääsemme olemaan kehityksen kärjessä, se on hieno juttu.” Seurannassa tarkkaillaan esimerkiksi, uhkaako kilpailijan patenttihakemus meidän liiketoimintaa. Väiteaikana patenttia voi yrittää kumota näyttämällä toteen, että idea on esitelty jossain jo aikaisemmin. Metsä Fibre seuraa nyt etenkin biokomposiittien kehitystä. ”Sieltä saattaa avautua uusia mahdollisuuksia. Maailman- markkina on mittava.” Yksi alan yritys on Aqvacomp, joka valmistaa Rauman tehtaan sellusta biokomposiittia. Komposiittien sidosaineena voisi käyttää myös biomuovi PLA:ta eli polylaktidia.

Muitakin muovin korvaajia tutkitaan. Esimerkiksi vaipoissa käytet- tävät superabsorbentit, jotka imevät painoonsa nähden mo- ninkertaisesti nestettä, voivat olla epäekologisia. ”Jospa saisimme valmistettua kuidusta tavaraa, joka olisi lähes yhtä hyvää.” Metsä Springin tekstiili tuotetehtaalla on määrä valmis- taa sellusta kuitua vaateteolli- suuteen. Rantamäki haluaisi tutkia myös puun sidosaine ligniiniä, jota käytetään tehtaiden ener gianlähteenä. ”Nyt koitetaan tavallaan men- nä takaisin 1970-luvulle, jolloin kaupassa oli enimmäkseen pa- peripusseja. Ne hajoavat meressä eivätkä päädy kalojen vatsoi- hin. Paperi ja pahvi ovat hyviä pakkausmateriaaleja. Meillä on myös korkealaatuista sahatava- raa, jolla voi korvata muovia ja betonia.” Sellun uusilla käyttötavoilla turvataan liiketoiminnan jatku- vuutta. ”On myös järkevää vaalia parempaa, vihreämpää elämän- tapaa, joka säästää ympäristöä.”•

KULTAA YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA VASTUUSTA

Metsä Fibre on palkittu kulta mitalilla yritysvastuutyöstään. EcoVadis Gold -luokitus myönnettiin yhtiön tekemän ympäristöön, työ- ja ihmis- oikeuksiin sekä eettisyyteen ja vastuulliseen hankintaan liittyvän työn ansiosta. Koko- naispisteissä Metsä Fibre on EcoVadisin arvioimista sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuu- den yhtiöistä parhaimman kolmen prosentin joukossa.

”On myös järkevää vaalia parempaa, vihreämpää elämäntapaa, joka säästää ympäristöä.”

Työturvallisuusmittarimme edistävät toimintojen jatkuvaa parantamista. Tavoitteenamme on, että TRI-tapaturmataajuus (Total Recordable Injury) Metsä Fibressä on vuonna 2025 alle kolme, kun se vuonna 2018 oli 17,1. Pitkän aikavälin tavoitteemme on nolla tapaturmaa.

kuvat PETRI LYYTIKÄINEN & METSÄ GROUP

Kuhmoisten Poikkijärven rannalla sijaitsee Vanha-Pälsilän maatila, jonka metsiä Matti Eerola on hoitanut rakkaudella yli 40 vuotta. Nyt työtä jatkaa uusi sukupolvi, lapset Simo ja Hanna. Kestävässä metsänhoidossa auttavat Metsä Groupin asiantuntijat. KESTÄVÄÄ METSÄNHOITOA SUKUPOLVIEN YLI

ANNA GUSTAFSSON kuvat HANNE MANELIUS

Tuuheat kuusenlatvukset varjostavat polkua ja tekevät ilmasta vilpoisan. Mättäillä kasvaa suurilehtistä ketunlei- piä, muurahaiset vipeltävät puuhissaan pitkin runkoja ja paksut kävyt keinuvat kuusten oksilla. Keski-Suomen Kuhmoisissa sijaitseva Vanha-Pälsilän tila kelpaa malliksi kestävästä metsätaloudesta ja rakkaudes- ta luontoon. Talon vanhaisäntä Matti Eerola on onnis- tunut muuttamaan vajaatuottoisen metsä- ja peltotilan kukoistavaksi: puuston tilavuus on lähes tuplaantunut 40 vuodessa. Huolella hoidetun tilan on voinut antaa hyvillä mielin seuraavan sukupolven käsiin. Lapset Simo ja Hanna Ee- rola ovat ottaneet tilan vastuulleen kaksi vuotta sitten. Matin puoliso Eira Eerola kattaa päätalon tuvan pöy- dälle vastaleivottua lohipiirakkaa. Seuraksi istuutuu Metsä Groupin metsäasiantuntija Pekka Seppälä , joka on tehnyt yhteistyötä Eerolan perheen kanssa vuodesta 2006. "Eeroloiden metsien tarina on huikea. Tila on hyvä esi- merkki siitä, kuinka metsän kasvua on mahdollista pa- rantaa huomattavasti kestävällä hoidolla", Seppälä sanoo. Hehtaarilla kasvavan puuston tilavuus tilan runsaspuus- toisimmalla alueella on lähes kaksinkertaistunut siitä, mitä se oli Matti Eerolan hankkiessa tilan. OMISTAJAN TUKENA METSÄNHOIDOSSA Metsä Groupin asiantuntijoiden ja metsänomistajan väli- nen yhteistyö lähtee metsänomistajien tavoitteista. Seppä-

län mukaan erityisesti kaupunkilaismetsänomistajia kiin- nostaa koko metsänhoidon ulkoistaminen ammattilaiselle. "Omistajat saattavat esimerkiksi antaa ohjeeksi, että he haluavat korostaa metsiensä hoitopäätöksissä erityisesti luontoarvoja. Tämä on yleisempää kuin se, että omistaja haluaisi vain maksimaalisen tuoton metsästään." Vanha-Pälsilä on suomalaiseksi metsätilaksi suuri, sillä perheomisteisilla metsätiloilla on Suomessa keskimäärin 30 hehtaaria metsää. Matti Eerola aloitti reilulla sadalla hehtaarilla peltoa, metsää ja laidunmaata, mutta metsä- hehtaarien määrää on pikkuhiljaa lisätty, ja nyt metsää on kaikkiaan 240 hehtaaria. Lähdemme tutustumaan Eerolan metsiin yhdessä Matti Eerolan ja tilan nykyisen omistajan Hanna Eerolan kans- sa. Seuraan liittyvät metsäasiantuntija Pekka Seppälä sekä metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala Metsä Groupista. PUUTA PITÄÄ RIITTÄÄ TULEVILLE SUKUPOLVILLE Matti Eerolan kovassa työssä kuluneet kädet pyörittelevät hellästi kuukausi sitten istutettua kuusen tainta. Kasvu on lähtenyt hyvin käyntiin. Nämä taimet ovat hyvin hoi- dettuina järeitä tukkipuita 60–80 vuoden kuluttua. Näin metsätalouden ylisukupolvisuus tulee näkyväksi.

KOMMENTTI ”Metsänhoito on pitkä jänteistä hommaa, ja tuloksista nauttivat tulevat sukupolvet. Katson metsääni hyvällä mielellä.”

Matti Eerola, 74, metsänomistaja

Hanna Eerola on ollut innostunut metsänhoidosta koko ikänsä. ”Aina on lisää opittavaa”, hän sanoo. Hanna on kuvassa isänsä Matti Eerolan (vasemmalla) sekä Metsä Groupin Pekka Seppälän ja Teppo Oijalan kanssa.

Terrimäeksi nimetyllä metsäpalstalla on tehty edellisenä syksynä uudistushakkuu, jossa kahden hehtaarin alueel- ta on saatu puuta 640 kuutiometriä. Uudistushakkuun jälkeen alueelle on istutettu uusi kuusitaimikko, jonka kasvua seurataan tarkasti seuraavat vuodet. Jatkuvuuden takaaminen on tärkeää niin metsänomis- tajille kuin metsätaloudelle. Suomessa puun riittäminen tuleville sukupolville varmistetaan metsälaissa, jonka mu- kaan metsään on aina istutettava uusi taimikko uudistus- hakkuun jälkeen. Jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljästä viiteen uutta tainta. Metsä Group toimittaa vuosittain yli 30 miljoonaa puuntainta suomalaismetsiin istutettavaksi. Istutuksiin ja kylvöihin käytetään kotimaisia puulajeja. Näin luontaisen metsälajiston elinolosuhteet säilyvät. Pääasiassa käytetään kuusta, mäntyä ja rauduskoivua. Metsä on ollut maamieskoulun käyneelle Matti Eerolal- le suuri kiinnostuksen kohde lapsesta asti. Kunnioitusta herättää se, että Vanha-Pälsilän tilalla on hakkuita lukuun ottamatta tehty kaikki metsänhoitotyöt omin voimin. Se on myös harvinaista, sillä Suomen yli 600 000 metsän- omistajasta noin kolmannes ei edes asu samalla paikka- kunnalla kuin metsänsä.

KOMMENTTI ”On hienoa olla jatkumona siinä sukupolvien ketjussa, joka on pitänyt metsistä huolta. Hyvin hoidettu metsä on kaunis.”

Hanna Eerola, 34, metsänomistaja

”Tästä se kaikki alkoi.” Matti Eerolan pitelemä kuva 40 vuoden takaa havainnollistaa, miten metsän kunnollinen hoito tukee vahvaa kasvua.

Suomen metsät kasvavat vuodessa 107 miljoonaa kuutiometriä . Metsät peittävät 75 prosenttia Suomen pinta-alasta. 107 milj. m 3

180 milj.

Suomeen istutetaan vuosittain 180 miljoonaa puuta. 50 prosenttia Suomen metsistä on mäntyä, 30 prosenttia on kuusta ja 17 prosenttia koivua.

"Metsänhoitotöiden ulkoistaminen joko kokonaan tai osittain on tavallista", kertoo metsäasiantuntija Pekka Seppälä. SÄÄSTÖPUUT TUOVAT METSÄÄN MONIMUOTOISUUTTA Teppo Oijala muistuttaa, että metsiä hoidetaan paitsi oman ja tulevien sukupolvien elinkeinon vuoksi myös ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Puu on uusiutuva raaka-aine, josta valmistetut tuotteet tarjoavat vastuulli- sia vaihtoehtoja fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille. Hyvin hoidetut, elinvoimaiset metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat hiilinieluna. Pekka Seppälä näyttää hakkuumaisemasta keinot, joilla metsän monimuotoisuudesta on pidetty huolta uudis- tuksen jälkeen. Hakkuualueen keskelle on jätetty jouk- ko säästöpuita. Parhaat säästöpuuryhmät ovat eri-ikäisiä monen puulajin puuryhmiä, joihin kehittyy ajan myötä lahopuuta. Se on erittäin tärkeää monille eliöille. Lisäksi säästöpuut tuovat metsään monelle lajille tärkeää eri-ikäisrakennetta. Säästöpuiden jättämistä metsään edel- lyttävät myös PEFC- ja FSC-sertifioinnit. Eerolan metsille sertifioinnin hankkiminen oli ”itsestäänselvyys”. Metsä Groupin hankkimasta puusta lähes 90 prosenttia on ser- tifioitua. Yksi pystyyn jätetyistä puista on luontaisesti pökkelö eli se on katkennut neljän, viiden metrin kohdalta. Pystyyn lahoavassa puussa viihtyvät kolopesijälinnut, mutta myös petolinnut pysähtyvät niihin tähyämään. "Siksi valtaosaan hakkuualueista tehdään maanomista- jan suostumuksella tekopökkelöitä eli runko katkaistaan 2–4 metrin korkeudelta ja pitkä kanto jää metsään", Teppo Oijala sanoo.

KOMMENTTI ”Sekametsän kasvatus on lois- tava tapa parantaa maaperää. Useita puulajeja sisältävä metsä on myös vastustuskykyisempi tuholaisia vastaan. Tavoitte- lemme sekametsää aina, kun se sopii kasvupaikkaan.” Teppo Oijala, metsänhoito- päällikkö, Metsä Group

KOMMENTTI ”Eerolan metsien tarina on todella vaikuttava. Tila on lois- tava esimerkki siitä, miten mer- kittävästi kestävä metsänhoito voi parantaa metsän kasvua.” Pekka Seppälä, metsä asiantuntija, Metsä Group

Säästöpuita jätetään hakkuupaikoille elinpaikoiksi lajeille, jotka elävät lahopuissa.

Uusien taimien istutus korjuun jälkeen on keskeinen osa kestävää metsänhoitoa. Hyvällä hoidolla tämä taimi jatkaa kasvuaan vuosikymmenten ajan.

”Isä on tehnyt tosi hyvää työtä. Nyt haluan nähdä oman kädenjälkeni siinä, miten metsääni hoidetaan.”

LUE LISÄÄ KESTÄVÄSTÄ METSÄNHOIDOSTA.

3 %

22 milj. ha

Noin kolmella prosentilla Suomen metsistä tehdään harvennus- ja uudistushakkuita vuosittain. Metsäteollisuuden käyttöön menee 89 prosenttia ja energiapuuksi 11 prosenttia .

Suomessa on 22 miljoonaa hehtaaria metsää. Se tarkoittaa 4 hehtaaria jokaista suomalaista kohden. Euroopassa keskiarvo on 1,3 hehtaaria kansalaista kohden.

Terrimäen metsäalalla maata on muokattu ennen istu- tusta kääntömätästyksellä. Metsä Groupin kehittämässä maanmuokkausmenetelmässä maata rikotaan mahdol- lisimman vähän vain siitä kohdasta, johon taimet istu- tetaan. Maata muokataan, jotta istutetut taimet saisivat mahdollisimman hyvät ja lämpimät olosuhteet kasvaa. Kun taimet kasvavat nopeasti, ne eivät anna elintilaa hei- nikolle. Heinikon vähäisyys puolestaan torjuu tuholaisia ja myyriä. METSÄN HARVENTAMINEN JÄREYTTÄÄ PUUSTOA Lähdemme kiemuraista hiekkatietä pitkin Hakamäeksi nimetylle metsäpalstalle. Lehtomainen kangasmetsä on rehevä ja vihreä. Hyönteisistä ei ole pulaa. Yhdellä mät- täällä pitkiä jalkojaan nostelee hämähäkki, toisella kipittää koppakuoriainen. Hakamäkeä on harvennettu jo kahteen otteeseen. Seu- raava harvennus on edessä ensi vuonna. "Onnistunut harvennus nopeuttaa puiden kasvua, koska jäljelle jäävien puiden kasvuolosuhteet paranevat, Seppälä toteaa. Harvennuksessa osa puista poistetaan ja parhaat jätetään kasvamaan ja järeytymään. Metsänomistajalle harvennus tuo tuloja. ISTUTETTU METSÄ MUISTUTTAA LUONNONTILAISTA Pukkaharjun palsta sijaitsee pienen ajomatkan päässä, kes- kellä keskisuomalaista maisemaa, soraharjun kainalossa. Pukkaharjun palsta on Matti Eerolalle ensimmäinen, jolle hän 30 vuotta sitten itse istutti puita. Pukkaharjun metsä ei kuitenkaan eroa ilmeeltään luon- nontilaisesta. Puusto on pääasiassa kuusta, mutta seassa on

myös mäntyä. Metsässä kasvaa lisäksi lehtipuita, koivua, pihlajaa ja muutama katajakin. Mättäillä erottuvat jo kyp- syvät mustikat ja puolukat. Sekametsässä on monia etuja. "Sekametsä, jossa on tarpeeksi lehtipuita havupuiden seassa, on loistava maanparannuskeino. Monilajinen metsä on myös vastustuskykyisempi tuholaisille kuin yhden puu- lajin metsä. Pyrimme metsänhoidossa sekametsiin aina, kun se kasvupaikalle sopii" Teppo Oijala sanoo. METSÄNHOITOA ISÄN JALANJÄLJISSÄ Metsätyöt ovat hyvää vastapainoa kiireiselle työelämälle kaupungissa. Tilan tuoreella omistajalla Hanna Eerolalla on työpaikka Helsingissä, mutta hän tekee paljon etätöitä kotitilalta käsin. Hanna Eerola on aktiivisena metsätilallisena harvinai- suus, sillä Suomessa metsänomistajien keski-ikä on jo yli 60 vuotta. Silti Eerolasta tuntui luontevalta ottaa metsätila vastuulleen yhdessä veljensä kanssa. "Metsänhoidossa ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Pidän siitä, että voin selvittää erilaisia näkemyksiä ja yrittää sitä kautta löytää oman tapani hoitaa metsää", Hanna Eerola sanoo. Metsän hoitaminen on palkitsevaa, kun näkee tuloksia ja saa niistä vielä hyötyäkin. Sukupolvenvaihdos on sujunut isän kanssa sopuisasti. Edellisen polven keräämä tietotaito metsänhoidosta on arvokasta, mutta paljon riittää myös uutta opittavaa. Met- sänhoito kun kehittyy jatkuvasti. "Isä on tehnyt hienon ja ison työn. En kuvittele osaavani heti kaikkea, mutta haluan kyllä oman kädenjälkeni nä- kyvän siinä, kuinka metsääni hoidetaan." •

Yksityishenkilöt omistavat Suomen metsistä 60 prosenttia . Valtio omistaa 26 prosenttia ja metsäyhtiöt 10 prosenttia . Loput vajaa viisi prosenttia jakautuu kuntien, seurakuntien ja yhteismetsien kesken. 60 %

Muovia pidettiin ennen korvaamattomana, elämänlaatua parantavana materiaalina. Nyt siitä on tullut ongelma, johon etsitään ratkaisua. Puu on yksi lupaavimpia muovin korvaajia. Tavoitteena on kierrättää muovia entistä tehokkaammin ja korvata sitä mahdollisuuksien mukaan puukuidulla. MUOVISTA TULI ONGELMA – PUUSTA RATKAISU?

ANNA GUSTAFSSON kuvat SAMI VALLIUS, PAPTIC, PETRI LYYTIKÄINEN, SHUTTERSTOCK

Toimistokompleksin sisäpihalla sijaitsevan matalan tiili- talon seinästä ei löydy summeria eikä ovikelloa. Paikalle sattuva talonmies avaa oven hiukan epäröiden, sillä on- han riski päästää vieras ihminen paikkaan, jossa on tekeillä maailman mullistava, patentoitu keksintö. Innovaatio on nimeltään Paptic, ja sen on määrä ratkaista koko maailman muovipussiongelma, näin aluksi. Parhaat päivänsä nähneen toimistotilan alakerrasta löy- tyy pienen paperikoneen kokoinen tuotantolaitos. Kone puskee puupohjaista, paperimaista materiaalia vaahtorai- nausmenetelmällä, jossa paperimassaan sekoitetaan veden lisäksi ilmaa. Esa Torniainen , yksi Papticin perustajista, lähtee etsi- mään vapaata tilaa haastattelua varten. Konttorin käytävää reunustavat pahvilaatikot ovat täynnä esitteitä ja näytteitä. Vapaan tilan löytäminen osoittautuu haastavaksi, sillä jo- kaisessa työhuoneessa istuu yksi yrityksen 15:sta työnte- kijästä. Lopulta vapaa tila löytyy siivouskopin kokoisen työhuoneen kulmasta, jossa pöydän virkaa hoitaa vanha toimistotuoli. Tässä startupissa, joka jo ensimmäisellä ra- hoituskierroksella keräsi sijoittajilta yli miljoona euroa,

Paptic valmistetaan puukuiduista, jotka ovat peräisin valvotuista ja kestävästi hoidetuista metsistä. Materiaali on kokonaan biohajoava.

on panostettu täysillä tuotekehitykseen näyttävien toi- mistotilojen sijaan. Tuomas Mustonen ja Karita Kinnunen-Raudaskoski perustivat Papticin Torniaisen kanssa vuonna 2015. Mus- tonen ja Torniainen työskentelivät tuolloin Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä metsäalan tutkimuspalveluiden myynnin ja liiketoiminnan kehitystehtävissä, Kinnu- nen-Raudaskoski vanhempana tutkijana. "Jo viisi vuotta sitten asiakkaiden vakiokysymys oli, löytyykö muovin korvaavaa materiaalia. Kun kysymyksen kuulee tarpeeksi monta kertaa, alkaa uskoa, että tässä olisi mahdollisuus yritystoiminnalle", Esa Torniainen kertoo. Koe-erät tehtiin laboratorion arkkimuotilla. Asiakkaita lähdettiin tapaamaan ”oppimaan, mutta valmiina otta- maan selkään”-asenteella, kuten Torniainen sanoo suo- rasukaiseen tyyliinsä. Yllätykseksi ensimmäinen asiakas tilasi heti yritykselleen muovikassien korvaajat Papticin materiaalista. Seuraava asiakas oli suuri eurooppalainen muotialan toimija, jonka johtoportaan tapaaminen on- nistui yhdellä sähköpostilla. "Vastaanotto ei ole koskaan aiemmin urallani ollut täl- lainen. Ei vain sanota, että tervetuloa, vaan suorastaan revitään ovesta sisään. Halu päästä muovista eroon on todellinen", Torniainen sanoo. VOITTAJASTA TULI ONGELMA Paptic-materiaali tuntuu kädessä paperin ja tekstiilin vä- limuodolta. Se rypistyy kuin paperi, mutta palaa muo- toonsa kuin kangas. Kauppakassina materiaali on vahvaa, mutta sitä voi silti ommella tai liimata. Helppo muovailtavuus, keveys ja lukuisat sovellusmah- dollisuudet takasivat myös muovin menestyksen, kun muovi aikanaan voitti kilpailijansa paperin, pahvin ja la- sin pakkauksissa ja valmistusteollisuudessa. Muovilla on ollut merkittävä rooli läpi länsimaiden 1900-luvun talous- kasvun. Kuluttaminen, elintason nousu ja halu helpottaa arjen töitä ovat kulkeneet käsi kädessä muovin kulutuksen kasvun kanssa. Maailmassa valmistetaan vuosittain 350 miljoonaa tonnia muovia, josta 85 prosenttia päätyy kaatopaikalle tai kasvavassa määrin vesistöihin. Joka vuosi meriin pää-

tyy kahdeksan miljoonaa tonnia enemmän muovijätettä kuin edellisvuonna, suurin osa Aasiasta. Purjehtija Ellen McArthurin nimeä kantavan säätiön paljon siteerattu tut- kimus vuodelta 2016 esittää uhkakuvan: vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Meriin jauhautunutta mikromuovia kertyy ihmisiin juomaveden, ruoan ja jopa hengitysilman kautta vielä ar- vaamattomin seurauksin. Merieläinten ja luonnon moni- muotoisuus ja hyvinvointi ovat uhattuina. Kerran ihailtu, haluttu ja kehitystä symboloinut materiaali on muuttunut syntipukiksi, josta pitää päästä eroon. YK:n kokouksessa Genevessä vuoden 2019 heinäkuussa 187 maata sitoutui vähentämään ja tehostamaan muo- vijätteen kierrätystä. Jo 127 maata on ottanut käyttöön maksun tai kiellon kertakäyttöisille muovipusseille. Moni kehittyvä maa, joka on ennen vastaanottanut jätettä länsi- maista, kieltäytyy nyt vastaanottamasta muovijätettä. Eu- roopan unionissa kertakäyttömuovin kielto tulee voimaan 2021. Maatuvalle, biopohjaiselle ja kestävästi tuotetulle materiaalille on kysyntää. SELLULOOSA KYKENEE KAIKKEEN Puhelinlinja on huono, eikä ihme. Professori Thomas Rosenau vastaa puhelimeensa itävaltalaisen yliopiston kellarikerroksen laboratoriosta, missä hän kertoo viettä- vänsä enimmän ajan. Rosenau työskentelee puu- ja sellu- kemian professorina itävaltalaisessa BOKU-yliopistossa ja on vieraillut tutkijana paitsi Suomessa, myös USA:ssa. Hän tekee polymeerien kemiallista perustutkimusta, eli pyrkii pääsemään yhä syvemmälle ja syvemmälle molekyylien rakenteeseen. Polymeerejä on luonnossa ja synteettisessä muodossa. Selluloosa on yksi luonnon polymeereista. Ajatus puun käyttämisestä öljypohjaisen muovin sijaan ei ole uusi. "Akateemista tutkimusta puukuidun ominaisuuksista on tehty jo 70 vuoden ajan", Thomas Rosenau muistuttaa. Puukuidun hyvät ominaisuudet, kuten pehmeys, kes- tävyys, keveys ja hyvä muokattavuus, ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä. Puukuitua voidaan käyttää jopa sovelluk- sissa, joissa muovia on pidetty korvaamattomana. Puukui-

Mies kerää muoviesineitä aaltojen rannalle huuhtoman roskan joukosta Manilassa Filippiineillä.

Paptic-materiaali on vaihtoehto muoville.

kuluu siinä, että öljypohjainen muovi hajoaa. 450 vuotta

muovista päätyy kaatopaikalle EU-maissa. 31 %

dusta voidaankin nykyään valmistaa lähes kaikkea astioista pakkauksiin ja vaatteisiin. Thomas Rosenau uskoo, että kun energiamurros etenee, muovin valmistus vähenee. Kun fossiilisista polttoaineis- ta tulee pulaa tai niiden käyttöä on ilmastonmuutoksen vuoksi rajoitettava, niiden käyttökohteet muuttuvat. "Fossiilisia ainesosia ei kannata haaskata muovinval- mistukseen, koska samat ominaisuudet on mahdollista saavuttaa kokonaan uusiutuvia raaka-aineita käyttämällä", Rosenau sanoo. Muovin korvaajat eivät ole vielä ohittaneet muovia sen suosiossa hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta. Biomuo- vien osuus koko muovialan raaka-aineista on alle prosen- tin, eli reilu miljoona tonnia vuodessa. Akateemisen tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyöl- le olisi suurempi tarve. "Nyt akateeminen tutkimus ei tunne riittävästi niitä tar- peita, joita markkinoilla on, eikä yrityksillä ole tiedossa, mitä kaikkea akateeminen tutkimus on tehnyt jo mahdol- liseksi", Rosenau kuvaa. LUPAAVAA KEHITYSTÄ Metsä Fibren tutkimusjohtaja Anna Suurnäkki on käyt- tänyt vuosikymmenten mittaisen tutkimus- ja työuran- sa puukuitujen ominaisuuksien muokkaamisen parissa. Hän alkoi tutkia kuitusovelluksia jo väitöskirjatyössään ja Metsä Fibrelle hän siirtyi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtavan tutkijan paikalta. Kehitys näyttää Suur- näkin mielestä lupaavalta – yritysmaailmassa perspektiivi on laajentunut ja tutkimusmenetelmissä on tapahtunut samanaikaisesti huimaa kehitystä. Analytiikan välineet ovat kehittyneet huimasti. "Pääsemme nyt kuidun rakenteeseen sisälle entistä pa- remmin, mikä on lisännyt syvää ymmärrystä kuiduista nii-

den rakennekomponenteista alkaen. Kun ymmärrämme kuidun ominaisuuksia, ymmärrämme myös mahdollisuu- det, mitä kuitu tuo mukanaan", Anna Suurnäkki kuvaa. Puukuidun ominaisuuksia ja sovellusmahdollisuuksia ymmärretään siis koko ajan paremmin. "En ajattele, että kuidusta pitäisi pyrkiä tekemään mah- dollisimman paljon muovin kaltaista. Puukuidulla on ominaisuutensa, ja erityisen kiinnostavia ovat sovelluk- set, jotka hyödyntävät sen hyviä puolia, kuten lujuutta, joustavuutta ja sitoutumiskykyä", Suurnäkki sanoo. Metsä Fibrellä selluntuotannon lisäksi sellusta on in- novoitu monenlaista yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkiksi Aquacomp valmistaa muovin ja biomassan yhdistämää biokomposiittia Metsä Groupin Rauman tehtaan yhteydessä toimivassa koetehtaassa. Myös Itochu Corporation ja Metsä Spring ovat aloittamassa puukuitu pohjaisen tekstiilikuidun valmistusteknologian edelleen- kehityksen Äänekosken biotuotetehtaan yhteydessä. ROHKEUTTA TARVITAAN Muovin ylivoimainen kilpailuetu on toistaiseksi sen hinta. Laboratoriovalmisteinen nanoselluloosa saattaa maksaa 30 euroa grammalta, kun taas muovigranulaattia voi tilata valtavia määriä Kiinasta alle euron kilohintaan. Moni muovituotteiden valmistaja on investoinut tuo- tantolinjoihinsa vuosikymmenten ajan, eikä siirtyminen uuteen materiaaliin ole vaivatonta, saati halpaa. Varmuus pitäisi olla myös siitä, että kuluttajat ovat valmiita mak- samaan enemmän kestävämmin tuotetusta materiaalista. Metsä Fibren tutkimusjohtaja Anna Suurnäkki muis- tuttaa, että vaikka kaikki ennusmerkit osoittavatkin siihen suuntaan, että puukuidun mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa rajattomat, tarvitaan kärsivällisyyttä. Prosessiteollisuudessa uudet investoinnit ottavat aikansa.

Esa Torniainen Papticin perustajajäsen ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja. Paptic on startup-yritys, joka valmistaa puupohjaista materiaalia, joka korvaa muovin pakkauksissa. Paptic perustettiin vuonna 2015.

Puukuitu soveltuu moniin sellaisiin käyttötarkoituksiin, joissa muovin on aiemmin ajateltu olevan korvaamaton.

Thomas Rosenau Professori wieniläisessä BOKU-yliopistossa Itävallassa. Rosenaulla on puu- ja sellukemian professuuri yliopiston kemian laitoksella.

"Tarvitaan realismia ja rohkeutta. Iso tuotantolaitos on aina merkittävä investointi ja vaatii perusteellisen selvi- tysprosessin ennen päätöstä. Pilotointi ja demonstrointi vievät myös aikaa. Silti sanoisin, että tietyllä tavalla epä- varmuuksiakin pitää sietää ja uusiin mahdollisuuksiin on tartuttava", Suurnäkki toteaa. Uskalsihan Papticin perustaja Esa Torniainenkin alkaa kahden kollegansa kanssa startup-yrittäjäksi, vaikka ei omien sanojensa mukaan olekaan enää ”siinä iässä, jossa laitetaan tyhjästä firmoja pystyyn huppari päällä.” Luot- tamus uuteen materiaaliin ja sen kasvavaan kysyntään markkinoilla oli kuitenkin niin vahva, että Torniainen koki velvollisuudekseen ryhtyä yrittäjäksi. Varsinkin, kun hän itse myöntää valittaneensa aiemman uransa aikana siitä, että uusia asioita tehdään liian vähän. "Ehkä tämä on toiveajattelua, mutta uskon, että juna kulkee nyt niin hyvin, ettei sitä pysäytä mikään. Kun riit- tävä määrä yrityksiä ja ihmisiä muuttaa suhtautumistaan muoviin, lopuilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata perässä", Torniainen sanoo. •

”Sanoisin, että tietyllä tavalla epä varmuuksiakin pitää sietää ja uusiin mahdollisuuksiin on tartuttava.”

”Pääsemme nyt kuidun rakenteeseen sisälle entistä paremmin, mikä on lisännyt syvällistä ymmärrystä kuiduista niiden rakennekomponenteista alkaen”, sanoo Anna Suurnäkki.

Anna Suurnäkki Metsä Fibren tutkimusjohtaja Suurnäkillä on laaja kokemus sellukuitujen muokkaamisen ja puupohjaisten materiaalien tutkimuksesta.

HYPPY TULEVAISUUTEEN

Investoinnit Kemin biotuotetehtaaseen ja Rauman sahaan vahvistaisivat Metsä Fibren kilpailukykyä.

MARKKU RIMPILÄINEN kuvat SAMI VALLIUS

Metsä Fibre aloitti kesällä 2019 kahden kauaskantoisen investoinnin hankesuunnittelun. Kemiin suunnitellaan uuden sukupolven biotuoteteh- dasta, joka pystyy valmistamaan vuodessa 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuot- teita. Toteutuessaan tehdas olisi pohjoisen pallonpuolis- kon suurin puuta jalostava laitos. Raumalle aiotaan rakentaa maailman suurin, tehokkain ja modernein yksilinjainen mäntysaha, joka tuottaisi vuo- dessa 750 000 kuutiometriä sahatavaraa. Investoinnit vahvistavat Metsä Fibren kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. METSÄN JAKEITA HYÖDYNNETÄÄN TASAPAINOISESTI "Metsä Fibren kannattaa investoida samaan aikaan sekä uuteen biotuotetehtaaseen että sahakapasiteetin kasvat- tamiseen", painottaa Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä . ”Suomalaisen metsän eri jakeiden hyödyntämisen täy- tyy olla tasapainossa. Muuten emme saa kokonaisuutta toimimaan”, hän sanoo.

Ilkka Hämälä Metsä Groupin pääjohtaja vuodesta 2018.

Metsä Fibre aikoo rakentaa Kemin biotuotetehtaan Äänekoskella jo toteutetun mallin mukaisesti.

”Lähtökohtamme on metsien kestävä ja tehokas hoito, joka auttaa meitä varmistamaan, että metsämme toimivat riittävinä hiilinieluina.”

uudistushakkuissa syntyvää kuitupuuta. Puu hyödynnet- täisiin tehtaalla sataprosenttisesti. Uuden sahan sijoittaminen Metsä Fibren Rauman sel- lutehtaan yhteyteen olisi järkevää. Sahauksessa syntyvä kuori, puru ja hake on määrä hyödyn- tää samalla tontilla sijaitsevalla sellutehtaalla bioenergiana ja sellun raaka-aineena. Saha saisi puolestaan kaiken tarvit- semansa energian fossiilivapaasti sellutehtaalta. Koko in tegraatti voisi toimia tulevaisuudessa täysin fossiilivapaasti. PARAS MAHDOLLINEN BIOTUOTETEHDAS Metsä Fibre aikoo rakentaa Kemin biotuotetehtaan Ää- nekoskella toteutetun mallin mukaisesti. "Meillä on hyvä biotuotetehdaskonsepti ja projektin toteutusmalli, jotka voimme toistaa Kemissä. Meille on tärkeää rakentaa paras mahdollinen tehdas näiden oppien pohjalta. Otamme huomioon Kemin erityispiirteet sekä tekniikassa tapahtuneen kehityksen", sanoo projektijohtaja Jari-Pekka Johansson . Hän vastaa Kemin biotuoteteh- dasprojektista. Biotuotetehtaan tärkein biotuote on sellu, jota aiotaan tuottaa 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Se on hieman enemmän kuin Äänekoskella, jossa vuosituotanto on 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Selluntuotannon sivuvirroista valmistetaan niin perintei- siä biotuotteita, kuten mäntyöljyä ja tärpättiä, kuin uusia biotuotteita, kuten tuotekaasua ja rikkihappoa. "Jo suunnittelun aikana teemme varauksen esimerkiksi ligniinin ja tekstiilikuitujen tuotannolle", Johansson sanoo.

Harvennuspuuta voidaan jalostaa biotuotetehtaissa mahdollisimman kilpailukykyisesti, koska myyntituloa kertyy sellun lisäksi myös muista biotuotteista. ”Pitkälle automatisoidun ja erittäin nopean uuden suku- polven sahan tavoite olisi varmistaa, että Metsä Fibre voi toimia kannattavasti mekaanisessa metsäteollisuudessa.” Molemmat investoinnit ovat Hämälän mukaan järkeviä myös metsien hoidon ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. ”Meidän lähtökohtamme on metsien kestävä ja teho- kas hoito, minkä avulla varmistetaan riittävä hiilinielu metsissä. Puusta voimme sitten valmistaa tuotteita, jot- ka korvaavat fossiilisia raaka-aineita tai varastoivat hiiltä pitkäaikaisesti.” Lisäksi Kemin ja Rauman investoinnit vähentäisivät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvattaisivat uu- siutuvan sähköenergian tuotantoa. AKTIIVINEN METSÄNHOITO TURVAA PUUN KASVUN Metsä Groupissa puunhankinta perustuu tiiviiseen yh- teistyöhön metsänomistajien kanssa. Suunnitelmallinen metsänhoito ja säännöllinen harvennus nopeuttavat met- sän kasvua. Harvennushakkuissa syntyvä kuitupuu sopii erinomai- sesti sellutehtaiden raaka-aineeksi. Metsiin jäävät puut kasvavat harvennuksen jälkeen järeiksi tukeiksi, jotka sopivat sahatavaraksi. Kemin biotuotetehtaan on tarkoitus käyttää raaka-ai- neenaan pääosin Pohjois-Suomen harvennushakkuissa ja

KOMMENTTI "Kemin biotuotetehdashankkeen projektijohtaja. Investointipäätös tehdään aikaisintaan kesällä 2020,

ja uusi tehdas käynnistyisi 2020-luvun ensimmäisen puoliskon aikana." Jari-Pekka Johansson, Kemin biotuotetehdashankkeen projektijohtaja

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56 Page 57 Page 58 Page 59 Page 60 Page 61 Page 62 Page 63 Page 64 Page 65 Page 66 Page 67 Page 68 Page 69 Page 70 Page 71 Page 72 Page 73 Page 74 Page 75 Page 76