Fibre asiakaslehti 2019/2020

3 %

22 milj. ha

Noin kolmella prosentilla Suomen metsistä tehdään harvennus- ja uudistushakkuita vuosittain. Metsäteollisuuden käyttöön menee 89 prosenttia ja energiapuuksi 11 prosenttia .

Suomessa on 22 miljoonaa hehtaaria metsää. Se tarkoittaa 4 hehtaaria jokaista suomalaista kohden. Euroopassa keskiarvo on 1,3 hehtaaria kansalaista kohden.

Terrimäen metsäalalla maata on muokattu ennen istu- tusta kääntömätästyksellä. Metsä Groupin kehittämässä maanmuokkausmenetelmässä maata rikotaan mahdol- lisimman vähän vain siitä kohdasta, johon taimet istu- tetaan. Maata muokataan, jotta istutetut taimet saisivat mahdollisimman hyvät ja lämpimät olosuhteet kasvaa. Kun taimet kasvavat nopeasti, ne eivät anna elintilaa hei- nikolle. Heinikon vähäisyys puolestaan torjuu tuholaisia ja myyriä. METSÄN HARVENTAMINEN JÄREYTTÄÄ PUUSTOA Lähdemme kiemuraista hiekkatietä pitkin Hakamäeksi nimetylle metsäpalstalle. Lehtomainen kangasmetsä on rehevä ja vihreä. Hyönteisistä ei ole pulaa. Yhdellä mät- täällä pitkiä jalkojaan nostelee hämähäkki, toisella kipittää koppakuoriainen. Hakamäkeä on harvennettu jo kahteen otteeseen. Seu- raava harvennus on edessä ensi vuonna. "Onnistunut harvennus nopeuttaa puiden kasvua, koska jäljelle jäävien puiden kasvuolosuhteet paranevat, Seppälä toteaa. Harvennuksessa osa puista poistetaan ja parhaat jätetään kasvamaan ja järeytymään. Metsänomistajalle harvennus tuo tuloja. ISTUTETTU METSÄ MUISTUTTAA LUONNONTILAISTA Pukkaharjun palsta sijaitsee pienen ajomatkan päässä, kes- kellä keskisuomalaista maisemaa, soraharjun kainalossa. Pukkaharjun palsta on Matti Eerolalle ensimmäinen, jolle hän 30 vuotta sitten itse istutti puita. Pukkaharjun metsä ei kuitenkaan eroa ilmeeltään luon- nontilaisesta. Puusto on pääasiassa kuusta, mutta seassa on

myös mäntyä. Metsässä kasvaa lisäksi lehtipuita, koivua, pihlajaa ja muutama katajakin. Mättäillä erottuvat jo kyp- syvät mustikat ja puolukat. Sekametsässä on monia etuja. "Sekametsä, jossa on tarpeeksi lehtipuita havupuiden seassa, on loistava maanparannuskeino. Monilajinen metsä on myös vastustuskykyisempi tuholaisille kuin yhden puu- lajin metsä. Pyrimme metsänhoidossa sekametsiin aina, kun se kasvupaikalle sopii" Teppo Oijala sanoo. METSÄNHOITOA ISÄN JALANJÄLJISSÄ Metsätyöt ovat hyvää vastapainoa kiireiselle työelämälle kaupungissa. Tilan tuoreella omistajalla Hanna Eerolalla on työpaikka Helsingissä, mutta hän tekee paljon etätöitä kotitilalta käsin. Hanna Eerola on aktiivisena metsätilallisena harvinai- suus, sillä Suomessa metsänomistajien keski-ikä on jo yli 60 vuotta. Silti Eerolasta tuntui luontevalta ottaa metsätila vastuulleen yhdessä veljensä kanssa. "Metsänhoidossa ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Pidän siitä, että voin selvittää erilaisia näkemyksiä ja yrittää sitä kautta löytää oman tapani hoitaa metsää", Hanna Eerola sanoo. Metsän hoitaminen on palkitsevaa, kun näkee tuloksia ja saa niistä vielä hyötyäkin. Sukupolvenvaihdos on sujunut isän kanssa sopuisasti. Edellisen polven keräämä tietotaito metsänhoidosta on arvokasta, mutta paljon riittää myös uutta opittavaa. Met- sänhoito kun kehittyy jatkuvasti. "Isä on tehnyt hienon ja ison työn. En kuvittele osaavani heti kaikkea, mutta haluan kyllä oman kädenjälkeni nä- kyvän siinä, kuinka metsääni hoidetaan." •

Yksityishenkilöt omistavat Suomen metsistä 60 prosenttia . Valtio omistaa 26 prosenttia ja metsäyhtiöt 10 prosenttia . Loput vajaa viisi prosenttia jakautuu kuntien, seurakuntien ja yhteismetsien kesken. 60 %