ONGELMIEN RATKAISIJA
Tutkimusprofessori Tekla Tammelin tutkii selluloosan käyttötapoja. Uusilla sovelluksilla voisi esimerkiksi puhdistaa juomavettä ja ilmaa,
korvata muovia ja synteettisiä tekstiilikuituja – ja jopa valmistaa syöpälääkkeitä. Hän on alansa tähti, jonka innostus tarttuu.
TIINA TUPPURAINEN kuvat JUHA TÖRMÄLÄ
Biomateriaalirakenteiden professori, tekniikan tohtori Tekla Tammelin kävelee reippain askelin asvalttitietä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n takana. Vastaan- tulijat tervehtivät häntä. Tiedossa on paljon matkoja: konferenssi Rodoksella, toinen Los Angelesissa, kolmas Lontoossa. Jossain vaiheessa pitäisi lomaillakin. Mutta Tammelinia tiivis tahti ei haittaa. "Minusta on kiva tavata ihmisiä eri aloilta, se antaa uusia ajatuksia." Tällainen Tammelin on: helposti innostuva ja avoin ih- minen, joka kuuntelee mielellään muiden ideoita. Hän on myös menestynyt pintakemisti, jonka uraauurtavat tutki- mukset ovat herättäneet kiinnostusta ympäri maailman. Kaikki haluavat tietää, mitä Tammelin ajattelee selluloo- san kehitysmahdollisuuksista. Voidaanko sillä ratkaista mikromuoviongelma ja korvata öljyperäiset tekstiilit? Saisiko siitä valmistettua kännyköiden osia? Tammelin toimii varajohtajana VTT:n ja Aalto-yliopis- ton FinnCERES-lippulaivaohjelmassa, jossa tutkitaan muun muassa lignoselluloosan ja nanoselluloosan mate- riaaliratkaisuja, kuten toiminnallisia tekstiilejä ja biokom- posiitteja sekä veden ja ilman puhdistusratkaisuja. Hanke on massiivinen: mukana on 80 tutkijaa ja useita yrityksiä, kuten Metsä Fibre. "Selluloosa on moniulotteinen materiaali. Se muodostaa minkä tahansa kasvin tukirangan, ja sen funktio on to- della laaja. Selluloosaa voi myös muokata. Hauskin juttu on, että se on hyvin responsiivinen materiaali, ja se antaa vastetta erityisesti vedelle. Jos vesi ei kulje, kasvi kuolee. Sen ajatuksen hyödyntäminen materiaalitieteessä on hie- no mahdollisuus."
TULEVAISUUDEN TUNNELMA Tällä hetkellä yksi kiinnostavimmista tutkimuskohteista on nanoselluloosa, jonka parissa Tammelin on työsken- nellyt kymmenen vuotta. Sitä tutkitaan nyt muissakin tiimeissä, joissa nanoselluloosassa on onnistuttu jo kas- vattamaan kantasoluja. Tammelin tiimeineen on rakentanut yhdessä Turun yliopiston kanssa puun lehden rakennetta mukailevia solutehtaita, joihin on upotettu yhteyttäviä leväsoluja. "Ne saadaan tuottamaan fotosynteesin avulla haluttuja kemikaaleja ja molekyylejä, jotka voisivat toimia vaikka syöpälääkkeinä. Emme ole tässä hirveän pitkällä, mutta nämä ovat merkittäviä asioita. Tämä on tulevaisuutta." Puun liima-aineksesta ligniinistä tulee sellun keitossa usein ruskeaa ja rikkipitoista. Uusilla keittotavoilla rikki- pitoisuutta voisi vähentää. Ligniinillä on antimikrobisia ominaisuuksia, ja sitä voisi käyttää aurinkosuoja-aineena. Lisäksi sitä voi käyttää perinteisesti liima-aineena. Nanoselluloosaa voi hyödyntää veden ja ilman puhdis- tamisessa. Siitä valmistetuilla kalvoilla voisi estää mikro- muovien pääsyn pesukoneesta viemäriin. Juomavedestä taas saisi otettua talteen kultaa, hopeaa, kuparia ja raskasmetalleja, joita on paljon etenkin suur- kaupungeissa. "Tutkimustiimiini kuulunut Minna Hakalahti laski väitöskirjaa tehdessään, että neliömetri nanoselluloosakal- voa pystyy kaappaamaan sen verran kultaa, että siitä saisi pienen kultasormuksen. Ja aika makea on se leväjuttukin." Leväjutulla Tammelin viittaa siihen, että nanoselluloo- saan upotetut leväsolut pystyvät käyttämään auringon hiilidioksidia suoraan käyttövoimana kemikaalien tuo-
36
Powered by FlippingBook