”Selluloosa on moniulotteinen materiaali. Selluloosaa voi myös muokata. Se on hyvin responsiivinen materiaali ja antaa vastetta erityisesti vedelle. Jos vesi ei kulje, kasvi kuolee. Tämän ajatuksen hyödyntäminen materiaalitieteessä on hieno mahdollisuus.”
tannossa. Nanoselluloosa tarjoaa siis monenlaisia mah- dollisuuksia ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.
voisi hyödyntää esimerkiksi puhelimissa. Lisäksi kiteisel- lä selluloosalla on pietsosähköisiä ominaisuuksia. Sehän olisi hirveän mielenkiintoista." Juuri nyt Tammelin ja FinnCERES-tiimi tutkivat he- miselluloosaa. Hemiselluloosat ovat kasvin soluseinässä olevia lyhytketjuisia ja haaroittuneita heteropolysakkari- deja. He ovat onnistuneet muodostamaan nanokiteitä, joilla on nestekiteen ominaisuudet. Se on jännittävä löydös, koska hemiselluloosamolekyylit eivät tapaa jär- jestäytyä näin. "Yleensä siitä ei ole haittaa, jos rakenne järjestäytyy itsestään. Monesti tällaisilla materiaaleilla voi olla eri- tyisiä sähköisiä ominaisuuksia. Nanokiteiden pinnalle voi sijoittaa aktiivisia molekyylejä, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi diagnostiikassa ja sensoreissa." Tutkimuskeskittymästä on tiedossa paljon muitakin kiinnostavia tuloksia, joiden siirtymistä käytäntöön ei välttämättä tarvitse odottaa vuosikausia. "Muodostamme teollisten jäsenten kanssa yhteistä nä- kemystä siitä, minkälainen suomalaisen sellututkimuksen tulevaisuuden pitäisi olla. Voimme kommunikoida yh- dessä. Enää ei tarvitse viettää aikaa vuosia labrassa, jon- ka jälkeen joku sattuu avaamaan suunsa puolivahingossa oikeassa paikassa." Tämä on uusi toimintatapa, jossa perustutkimuksen tuloksia kommunikoidaan suoraan teollisuuteen. SE VEI MENNESSÄÄN SAMAN TIEN Tammelin opiskeli ensin prosessikemiaa Espoo-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa ja aloitti tutkimus- apulaisena professori Per Steniuksen ryhmässä Teknil- lisessä korkeakoulussa. "Pääsin puunjalostuksen pinta- ja kolloidikemian ryh- mään. Se vei minut mennessään aivan saman tien, koska ryhmää veti professori Stenius. Hän on taitava pintake-
SELLULOOSA ON UUSI MUOVI Mutta miten nopeasti muutoksia on realistista odottaa? Tammelin on toiveikas. Hänen mukaansa muovia ja synteettisiä tekstiilejä korvaavat materiaalit yleistyvät jo lähitulevaisuudessa. Sitä vaativat jo mikromuoveista peläs- tyneet kansalaiset. EU on hyväksynyt lain, joka kieltää esi- merkiksi muoviset vanupuikot, kertakäyttöastiat ja pillit vuodesta 2021 alkaen. Ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän kulutustottumusten muutosta. "Puusta tehdyt tekstiilit eivät ole enää höpinää labora- torion nurkassa. Vuoropuhelu teollisuuden kanssa on jo käynnissä. Paperi ei tule häviämään, mutta pelkällä pa- perilla ja perinteisellä sellulla ei voida ainoastaan jatkaa." Tammelin pitää hyvänä sitä, että Suomessa puhutaan investoimisesta ympäristöystävällisempiin biotuoteteh- taisiin. Suomessa mietitään tarkasti, miten paljon puuta voi vastuullisesti kaataa. Sitä paitsi puu ei ole ainut materiaali, josta voi tehdä sellua. Siihen sopisivat myös biomassasivuvirrat ja yksi- vuotiset kasvit, kuten viljat. "Selluloosa on uusi muovi. Sen potentiaali nähdään sekä vanhojen materiaalien korvaajana ja uusien sovellusten mahdollistajana." KOMMUNIKOINTIA TEOLLISUUDEN KANSSA Seuraava askel on selluloosamolekyylien ja -rakenteiden käyttäminen optoelektroniikassa, linsseissä ja valon tait- tamisessa. Niitä voisi hyödyntää vaikkapa setelien ja lää- kepakkausten aitouden varmistamisessa. "Selluloosaa ja erityisesti sen nanorakenteita voidaan muokata sähköä johtavaksi, jolloin päästään käsiksi mah- dollisiin tulevaisuuden elektroniikkasovelluksiin. Tätä
38
Powered by FlippingBook