Fibre-asiakaslehti 2022/2023

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen metsiin jätetään säästöpuina vuosittain keskimäärin yli 500 000 kuutiometriä puuta. 500 000 kuutiometriä säästöpuuta joka vuosi 500 000 m 3

4 tekopökkelöä per hehtaari 4

Vähintään 10 säästöpuuta per hehtaari 10

Jätämme hakkuiden yhteydessä metsään neljä tekopökkelöä hehtaaria kohden. Käytäntö on metsänomistajalle vapaaehtoinen, ja siitä sovitaan puukaupan yhteydessä.

Jätämme jokaiselle hakkuualalle vähintään kymmenen säästöpuuta hehtaaria kohden. Kun säästöpuut aikanaan

kuolevat ja lahoavat, ne tarjoavat elinympäristöjä lukuisille eliölajeille.

”Valtaosa metsänomistajista pitää huolen siitä, että uusi metsä saa alkunsa mahdollisimman nopeasti, vaikka tietää, ettei enää omana elinaikanaan saa sieltä päätehakkuutuloja.” Raivaussaha soi keskellä talvea Kun Junkkala ryhtyi aktiivisesti hoitamaan tilansa metsiä, kävi juuri niin kuin usein käy. Mitä enemmän hän metsissään ahkeroi, sitä enemmän hän metsänhoidosta kiinnostui. ”Pidän siitä, että metsä on hyvin hoidettu. Esimerkiksi autoilles- sa hoitamattomat metsät pistävät nyt silmään toisin kuin ennen.” Raivaussahatyöt Junkkala tekee suurimmaksi osaksi itse, mutta esimerkiksi uudistustyöt ja kasvatuslannoitukset hän ostaa Metsä Groupilta. ”Istutukset osuvat viljatilan sesongin kiireisimpään aikaan, eikä puiden ajo ole itse tehtynä taloudellisesti kannattavaa. Raivaus- saha sen sijaan on ykkösväline, jos haluaa omalla työllään päästä palkoille.” Vaikka raivaussahatyöt mielletään usein kesäkauden töiksi, Junkkala raivaa omat metsänsä talvella. ”Olen laiska raivaamaan heinäkuun helteillä. Sen sijaan joulun jälkeen, kun on levännyt ja syönyt hyvin, jaksaa urakoida. Viime tammikuussa raivasin yhteensä 20 hehtaaria.” Luonnonhoito kuuluu metsänhoitoon Mäen harjalla Junkkala ja Reko pysähtyvät. ”Viime syksynä hirvijahdissa vieressäni ollut passimies näki täällä ilveksen”, Junkkala kertoo. Riistakameraan on tallentunut havaintoja myös karhusta ja villisikalaumasta. Metsä on koti myös monelle muulle lajille. On arvioitu, että Suomen metsissä elää noin 20 000 eliölajia. Niiden elinympäris- töjä sekä luodaan että turvataan talousmetsien luonnonhoidolla, joka on olennainen osa metsänhoitoa.

”Huomioimme monimuotoisuutta esimerkiksi jättämällä met- siin suojatiheikköjä, säästöpuuryhmiä ja tekopökkelöitä”, Reko listaa. Suojatiheiköt ovat metsänkäsittelyn ulkopuolelle jätettäviä, noin aarin kokoisia alueita, joita tehdään yksi jokaista alkavaa kolmea hehtaaria kohden. Suojatiheiköt tarjoavat suojaa ja ravintoa lin- nuille ja nisäkkäille ja turvaavat siten metsälajien elinolosuhtei- ta. Säästöpuut ovat nimensä mukaisesti puita, jotka saavat jäädä metsään. Kuoltuaan ne muuttuvat metsän monimuotoisuutta ylläpitäviksi lahopuiksi. Tekopökkelöt ovat 2–4 metrin korkeudelta katkaistuja, yleensä lehtipuita, joista hyötyvät lahottajat ja hyönteiset. Tekopökkelö tarjoaa lahotessaan pesäkolopuun metsälinnuille, lahottajille ja hyönteisille. Moni suojelee vapaaehtoisesti Suomessa metsien käyttöä ohjaavat lainsäädännön lisäksi metsä- sertifioinnin vaatimukset. Metsäsertifikaatti kertoo kuluttajalle, että puu tai siitä valmistettu tuote tulee kestävästi hoidetusta metsästä. ”Noin 90 prosenttia talouskäytössä olevista metsistämme on PEFC-sertifioitu. FSC®-sertifioituja metsiä on Suomessa noin 10 prosenttia, ja määrä kasvaa koko ajan”, Reko kertoo. Moni metsänomistaja suojelee metsiään myös vapaaehtoisesti. Hakkuiden ulkopuolelle saattaa jäädä hyvä sieniapaja, erikoisen muotoinen puu tai muulla tavoin omistajalleen merkityksellinen metsäalue. Junkkalan tilalla tällaisia kohteita ovat pienialainen suo ja kal- liojyrkänne. ”Kalliojyrkänne on todella hieno, lähes pystysuora seinämä, jonka laella kasvaa käkkärämäntyjä. Käyn usein talvisin hiihtä- mässä siellä päin.” Reko muistuttaa, että arvokkaita suomalaisia luontokohteita voi myös tarjota ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousmi-

Metsä on sekä taloudellinen turva että virkistyksen lähde.

33

Powered by