Innovaatiot ja investoinnit
Lisää biokemikaaleja
kasvavaan kysyntään
MARKKU RIMPILÄINEN JA MARJA BERISA, Kuva: Mikko Tikka / Fotonokka
Kasvava biotalous tarvitsee raaka-aineekseen nykyistä enemmän raakamäntyöljyä ja raakatärpättiä. Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas tuo tulevaisuudessa markkinoille 50 000 tonnin vuotuisen biokemikaalien lisäkapasiteetin.
Sellutuotannon yhteydessä valmistettavien raakamäntyöljyn ja raakatärpätin käyttö kasvaa juuri nyt vahvasti. ”Kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti”, kertoo Metsä Fibren biokemikaalimyynnistä vastaava johtaja Katja Salmenkivi . Maailmanlaajuisella kysynnän kasvulla on kaksi ajuria. Ensinnäkin, fossiilisten raaka-aineiden käyttöä vähennetään, ja vastaavasti uusiutuvien ja kierrätettävien biopohjaisten raaka- aineiden käyttöä lisätään monilla teollisuuden aloilla. Toiseksi, raakamäntyöljy (CTO) ja raakatärpätti (CST) ovat erittäin moni- puolisia kemianteollisuuden raaka-aineita, joilla on edelleen jalos- tettuna valtavasti erilaisia käyttömahdollisuuksia. ”Raakamäntyöljy ja raakatärpätti ovat orgaanisia yhdisteitä, joista voi valmistaa melkein mitä tahansa. Mitä lopulta tehdään, riippuu siitä, onko kyseiselle tuotteelle kysyntää, ja saadaanko pro- sessissa aikaan riittävä teollinen tehokkuus”, Salmenkivi painottaa. Kuin raakaöljyä mutta uusiutuvaa Mäntyöljy ja tärpätti koostuvat fossiilisen raakaöljyn tavoin mole- kyylien seoksesta, josta erotetaan tislaamalla erilaisia jakeita jatko käyttöön. Raakamäntyöljy jalostetaan rasvahapoiksi, hartsihapoksi ja muun muassa steroleiksi. Niillä korvataan vastaavia fossiilisia lähtötuotteita monissa teollisissa prosesseissa ja tuotteissa. Lisäksi raakamäntyöljystä jalostetaan biopolttoaineita.
Mäntyöljyn käyttökohteisiin kuuluvat esimerkiksi maalit, saip- puat, liimat, voiteluaineet ja pinnoitteet. Metsä Fibren asiakkaat käyttävät mäntyöljyä sisältäviä liimoja kartongin valmistuksessa, kun erilaisia kerroksia liitetään yhteen. Tislaamalla jatkojalostetaan myös raakatärpättiä. Tärpätti on laajalti käytetty biopohjainen liuotin, jota on muun muassa puhdis tusaineissa, aromiaineissa ja hajusteissa. Kumiteollisuudessa sitä käytetään lisäämään kumin joustavuutta. Vain ravinnoksi kelpaamattomat raaka-aineet sallitaan Kun erilaisten raaka-aineiden vastuullisuutta vertaillaan, pohjoi- sesta puusta valmistetut biokemikaalit ovat vahvoilla. Kestävä metsänhoito varmistaa, että metsät uusiutuvat ja sitovat kasvaessaan hiiltä. Puut eivät vaadi erillistä maa-alaa, eivätkä vie viljelysmaata ruoalta kuten monet muut biopohjaiset raaka-aineet. EU:ssa valmistellaan parhaillaan biokemikaaleihin sovellettavaa porrastetun käytön periaatetta. Sen mukaan luonnonvaroja tulee käyttää ja kierrättää mahdollisimman pitkään sekä kohdentaa mahdollisimman arvokkaisiin tarkoituksiin. ”Lainsäädäntö ei ole valmis, mutta suunta on selvä. Tulevai- suudessa ravinnoksi kelpaamaton biomateriaali tulee olemaan ensisijainen raaka-aine polttoaineiden tuotannossa tai muussa teollisessa käytössä. Tämä viittaa siihen, että mäntypohjaisten raaka-aineiden ja biokemikaalien kysyntä kasvaa”, sanoo Leela
61
Powered by FlippingBook