97 % Metsä Fibren tuotannossa käyte- tyistä polttoaineista 97 prosenttia on biopolttoaineita . Tavoitteena on 100-prosenttisesti fossiilittomat tehtaat vuoteen 2030 mennessä.
25 m 3 /t Metsä Fibren prosessiveden käyttö alittaa jo nyt parhaan käytettävissä olevan tekniikan (Best Available Technique, BAT) alarajan, joka on 25 kuutiota tonnia kohti.
85 % Metsä Fibre hyödyntää 85 prosenttia tuotannon kiinteistä sivuvirroista bioenergiana tai -tuotteina. Tavoitteena on sivuvirtojen 100-prosenttinen hyödyntä minen vuoteen 2030 mennessä.
Mittauskopit keräävät dataa päästöistä. Ilmanlaadunseurantaa tekee Mika Vesteniuksen työnantaja Ilmatieteenlaitos.
Joutsenossa Metsä Fibre on 1980-luvulta saakka tehnyt yhteis- työtä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n kanssa. ”Analysoimme Metsä Fibren jätevedet, pohjavedet sekä muut heidän tuotantoalueiltaan vesistöihin päätyvät vedet. Vastaamme myös tarkkailuohjelmien päivityksistä yhdessä Metsä Fibren ja viranomaisen kanssa”, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n limnologi Mikael Kraft kertoo. Etelä-Saimaan vesistötarkkailuun osallistuu Metsä Fibren lisäksi seitsemän muuta tarkkailuvelvollista. Vesinäytteitä otetaan kah- deksan kertaa vuodessa, ja niiden perusteella tehdään useita tuhansia erilaisia analyysejä. Joutsenon edustalla vedenlaatu on biologisten puhdistamoiden käyttöönoton jälkeen pysynyt vakiintuneella tasolla. Jätevesien määrä ja laatu vaikuttaa suoraan vedenlaatuun sekä Saimaan eliöstöön, joten näihin vaikuttamalla myös veden laatu paranee. ”Jäteveden käsittelyssä on tehty oikeanlaisia toimia. Toki lisä investoinneilla tilannetta voisi vieläkin parantaa”, Kraft sanoo.
Ilmanlaatuindeksiä voi seurata kuka tahansa Äänekosken biotuotetehtaan alueella seisoo vaatimattomalta parakilta näyttävä mittauskoppi, jonka katolta sojottavat sondit kuin antennit kohti taivasta. Niiden tehtävänä on kerätä dataa päästöistä, joita seurataan tehtaalla päivittäin ja raportoidaan säännöllisesti ympäristöviranomaisille. Ilmanlaadunseurantaa tekee Ilmatieteenlaitos. Kopin sisällä olevat laitteistot keräävät jatkuvatoimisesti dataa ilman hiukkaspitoisuudesta, rikkidioksidista, typen oksideista ja haisevista rikkiyhdisteistä (TRS). Niille kaikille on asetettu raja-arvot tehtaan ympäristöluvassa. Rakennuksessa sijaitseva sääasema auttaa arvioimaan, mistä lähteestä mittareiden havait- semat pitoisuudet ovat peräisin. ”Esimerkiksi typen oksideja syntyy myös liikenteessä, joka on tyypillisesti niiden päälähde kaupungeissa, kun taas TRS ja rikkidioksidi ovat yleensä teollista alkuperää”, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Mika Vestenius . Tiedot ovat julkisia eli mittaustuloksia ja tulosten perusteella laskettavaa ilmanlaatua kuvaavaa ilmanlaatuindeksiä voi seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilta kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Äänekosken biotuotetehtaalla ilmapäästöjen hallinnassa kes- keinen rooli on soodakattilalla, jonka oikein mitoitetut ilmajaot tukevat tehokasta palamista ja typenoksidien hallintaa. Hiukkas- päästöt puolestaan on saatu kuriin tehokkailla sähkösuotimilla ja rikkipäästöt on minimoitu polttoainevalinnalla. Biotuotetehdas ei käytä prosessissaan lainkaan fossiilisia poltto- aineita, vaan kaikki tarvittava energia tuotetaan puun jalostuksen sivuvirroista tuotetulla bioenergialla. Uutta tekniikkaa edustaa rikkihappolaitos, joka kerää ja käsittelee prosessissa syntyvät hajukaasut ja tuottaa niistä rikkihappoa tehtaan omaan käyttöön.
Ilmanlaatuindeksiä voi seurata kuka tahansa asiasta kiinnostunut.
Mikael Kraft Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n limnologi ja vesistöasiantuntija. Hänen työhönsä kuuluvat vesistö-, kalasto-, levä- ja muut biologiset tutkimukset sekä vesistöhankkeet ja asiantuntijalausunnot.
Mika Vestenius Ilmatieteenlaitoksen erikoistutkija, jonka erityis- osaamisalaa ovat muun muassa PAH-mittaukset, ilmansaasteiden laboratorioanalyysit sekä ilmanlaadun mittaukset ja kalibroinnit.
70
Powered by FlippingBook