“Arvioimme sellun kysynnän kasvavan keskimäärin 2,5 prosentin vuosivauhtia seuraavien 10–20 vuoden aikana.”
“Megatrendeillä on positiivinen vaikutus sekä valkaistun että valkaisemattoman havu- ja lehtipuusellun kysyntään”, Amberla sanoo. Valkaistua havu- ja lehtipuusellua tarvitaan muun muassa pehmopapereihin, pakkausmateriaaleihin ja toimistopapereihin. Valkaisemattoman sellun kysyntää kasvattavat pakkaukset, joita tarvitaan verkkokaupan kuljetuksiin ja elintarvikkeiden pakkaa- miseen. “Kiinan tuontirajoitukset kierrätyspaperille vauhdittavat valkai- semattoman sellun kysyntää. Pakkauskartongin valmistuksessa sitä on silloin korvattava ensikuidulla”, Litvay huomauttaa. Kasvun painopiste Aasian markkinoilla Kiinalla on tulevaisuudessa entistä keskeisempi rooli maailman sellumarkkinoilla. Maan osuus markkinasellun kulutuksesta on noussut noin 40 prosenttiin. “Kiinan jo tällä hetkellä merkittävä paperi- ja kartonkiteollisuus kasvaa tulevina vuosina, vaikkakin hitaammin kuin aiemmin. Kotimaista kuitua ei ole kuitenkaan välttämättä riittävästi tarjolla”, Lansdell sanoo. Sellun kysyntä kasvaa Kiinan lisäksi muissakin kehittyvissä talouksissa. Esimerkiksi Indonesia, Vietnam ja Intia ovat kaikki eri kehitysvaiheessa olevia maita, joissa keskiluokka kasvaa ja vaurastuu. Intian paperinvalmistajien yhdistys IPMA arvioi paperin kulu- tuksen kasvavan maassa 6–7 prosenttia tulevina vuosina. “Maailman suurimmilla väestönkasvun alueilla puun saatavuus on heikkoa. Markkinasellu on taloudellisin tapa saada raaka- ainetta paikallisille paperitehtaille, sillä esimerkiksi pehmopaperia ei kannata laivata merten takaa”, Amberla sanoo. Hän huomauttaa, että sellun kysyntää maailmalla lisää myös korkealaatuisen kierrätyskuidun määrän väheneminen, mikä
johtuu paino- ja kirjoituspaperin kulutuksen pienenemisestä esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. “Saamatta jäänyttä kierrätyspaperia on korvattava ensikuidulla uusien tuotteiden valmistuksessa.” Volatiliteetti lisääntyy sellumarkkinoilla Sellun hinnan ennustaminen ei ole koskaan ollut helppoa, mutta Amberlan mukaan siitä on tullut entistä haasteellisempaa lisään- tyneen volatiliteetin eli hintaheilahtelun vuoksi. Tähän on vai- kuttanut ennen kaikkea Kiinan nousu yhdeksi maailman suu- rimmista sellun ostajista. “Kiinan sellumarkkina on lähtökohtaisesti spekulatiivinen. Volatiliteettia lisää entisestään maan oman selluntuotanto kapasiteetin kasvu, sillä paikallisten sellutehtaiden tuotanto määrissä on isoja vaihteluja”, Amberla sanoo. Kun omasta maasta saatavan puuraaka-aineen ja ulkomailta tuotavan hakkeen hinta on alhaalla, tehtaita kannattaa pyörittää täysillä. Kun raaka-aine on kallista, paperintuotantoon käytetään Kiinassa enemmän markkinasellua. Kansainvälisten sellumarkkinoiden volatiliteettia kasvattavat myös sellun tarjonnassa tapahtuvat muutokset eri puolilla maa- ilmaa. Amberla sanoo, että erilaisista syistä johtuvia tarjonta sokkeja on ollut viime aikoina aiempaa enemmän. Covid-19-pandemia haittasi joidenkin tehtaiden tuotantoa ja toimitusketjuja esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Myös suurten satamien ruuhkat ja ajoittainen konttipula ovat vaikuttaneet sellu kuljetuksiin. Ilmastonmuutoksellakin on jo vaikutuksia sellumarkkinoihin. Esimerkiksi Kanadassa poikkeukselliset sääolot ovat vaikeutta- neet tuotantolaitosten toimintaa, kun tulvat ja rankkasateiden aiheuttamat maanvyörymät katkoivat viime vuonna maantie- ja rautatieyhteyksiä Brittiläisessä Kolumbiassa. •
Tomi Amberla Johtaja, AFRY Management Consulting. Vetää sellusta ja uusista biotuotteista vastaavaa Biorefining-yksik- köä. Amberla on toiminut vuodesta 2007 AFRYn eri tehtävissä ja työskennellyt aiemmin tutkijana Helsingin yliopistossa.
Oliver Lansdell Konsulttiyhtiö Hawkins Wrightin johtajalla on yli kah- den vuosikymmenen kokemus kansainvälisten sellu- ja paperimarkkinoiden analysoinnista ja konsultoin- nista. Hän on työskennellyt aiemmin Pulp and Paper Products Councilin analyytikkona Kanadassa.
23
Powered by FlippingBook