Fibre-asiakaslehti 2022/2023

”Vihreä siirtymä ja kiertotalous ovat ajureita, jotka kannustavat miettimään entistä tarkemmin kaiken tuotannon tehokkuutta.”

tuotteisiin. Myös sellun kohdalla, vaikka perinteisesti sen vah- vuutena onkin ollut tehtaan portilta asiakkaalle lähtevän tuotteen bulkkimainen tasalaatuisuus. ”Selluloosa jatkojalostustuotteena ei tule katoamaan. Sen sijaan se, miten sitä valmistetaan ja mitä tuotteita siitä tehdään, tulee muuttumaan. Vihreä siirtymä ja kiertotalous ovat ajureita, jotka kannustavat miettimään entistä tarkemmin kaiken tuotannon tehokkuutta. Raaka-aineista pitää saada enemmän tai parempaa valmista tuotetta vähemmillä tuotantopanoksilla. Uskon, että myös sellun kohdalla kilpailuvalttina on jatkossa entistä vah- vemmin sen tuottama lisäarvo – ei se, kuinka monta tonnia sitä tehtaalta päivässä lähtee.” Vasara näkee, että sellua sekä muita puupohjaisia raaka-aineita tullaan tulevaisuudessa käyttämään aivan uudenlaisiin tarkoi- tuksiin. ”Liuottamalla ja uudelleen kiteyttämällä sellusta voidaan tehdä vaikkapa läpinäkyviä joustavia kalvoja, joita voidaan käyttää esi- merkiksi veden puhdistamiseen. Selluloosamolekyyleillä on myös hienot optiset ominaisuudet, joita voidaan hyödyntää optisissa sensoreissa”, Vasara visioi. Sellu ja puu ovat edelleen vihreää kultaa, ja Suomen valtti tämän kullan vuolemisessa on syvä ymmärrys oikeaoppisesta metsän- hoidosta. Vasaran mukaan Suomessa ja Ruotsissa ymmärretään esimerkiksi harvennushakkuiden tärkeys, kun taas jo muualla EU:n alueella metsiensuojelu ajaa kaiken muun ohitse. ”Meidän haasteenamme on osoittaa muulle maailmalle, että se, miten talousmetsiä hoidetaan, on osa kestävää kehitystä.” Kestävyys ei tarkoita luopumista Yksi hyvä esimerkki syväteknologian edelläkävijäyrityksistä on VTT:stä spinnannut Onego Bio, joka on kehittänyt tavan tuottaa

kananmunan valkuaista rihmasienen avulla. Kyseessä on inno- vaatio, jonka käyttö esimerkiksi leipomoteollisuudessa mullistaisi perinteisiä ajattelutapoja ja leikkaisi tuotteiden hiilijalanjälkiä. Vasaran mukaan kestävään kehitykseen liitetään usein paljon piilonegatiivisia viestejä, kuten luovu tästä ja rajoita tätä. Vähempi materiaalin kulutus on tietenkin hyvä asia, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa, että tuote on kuluttajalle huonompi tai kompromissi. ”En aivan ymmärrä ajattelutapaa, jonka mukaan kuluttajan täytyy itse osata valita vähäpäästöisempi ratkaisu. Miksi isompi päästöisiä ratkaisuja ylipäänsä enää on? Miksi oletamme, että kuluttajien pitää olla asiantuntijoita ja tietää, mitä valita? Eikö nykymaailmassa pitäisi jo voida luottaa siihen, että kun tuote on päässyt markettiin asti, se myös on vähäpäästöisin ja terveellisin vaihtoehto?” Ja mitä kananmuniin tulee, perinteistä luomumunaa voi jatkos- sakin syödä, vaikka esimerkiksi leivonnassa voidaan hyödyntää uuden teknologian avulla valmistettua kananmunan valkuaista. ”Se, mitä me kuluttajina käytämme, voi olla ihan yhtä hyvää kuin aiemminkin, mutta se on vain tehty fiksummin. Elämänlaadun ei tarvitse laskea. Samalla voimme tehdä uusista innovaatioista Suomelle uusia vientituotteita, jotka tekevät hyvää ympäristölle.” •

Antti Vasara Teknillisen fysiikan tohtori, joka on toiminut VTT:n toimitusjohtajana vuodesta 2015. Hän on uransa aikana erikoistunut mobiiliteknologiaan, tietoliikenneviestintään, ohjelmistokehitykseen, IT-palveluihin ja kasvu yritysstrategioihin.